Mitä mieltä olette, kannattaisiko taskulaskinta käyttää apuvälineenä autistin matikanopiskelussa ?
Lapsella tuottaa hankaluutta matikka, koska hänellä on teetetty vuosikausia kaikenlaisia lajittelutehtäviä. Eli hän osaa lajittelun jo liiankin hyvin. Lajittelee kotonakin esineitä yms.
Matikkatehtäviä tehtäessä hän jumiutuu siihen, että hän etsisi samanlaisia numeroita. Ne hän löytääkin erittäin hyvin.Samoin samanlaiset lausekkeet. Esim. tietokoneella tehtävissä matikkamuistipeleissä hän kyllä myös löytää samanlaiset numerot eli 4 ja 4, mutta ei esim. 4 2 ja 6. Mutta 4 2=6 ja 4 2=6 hän löytää.
Hänellä on vaikeuksia kirjoittamisen suhteen kehonhallinnan ja varsinkin käsien toiminnan vaikeuksien vuoksi. Hän osaa kyllä kirjoittaa mallin mukaan saman sanan tai lauseen.
Hän osaa kirjoittaa samanlaisen lausekkeen mallin mukaan, joten siksi ajattelin että olisiko hyödyksi opettaa häntä laskemaan taskulaskimen avulla. Eli hän näpyttelee lausekkeen, esim. 5 1 = ja sitten katsoisi vastauksen taskulaskimen näytöltä ja jäljentäisi sen sitten paperille tai kirjaan. Jäsentyisivätköhän lauseke ja lausekkeen arvo näin hänen muistiinsa paremmin.
Nämä matikkavaikeudet ilmeisesti liittyvät siihen, että hän toimii pääosin näönvaraisesti joka asiassa. Eli näköaisti on se paras oppimiskonsti.Hänellä on todella vahva näönvarainen muisti.
Numerokorttien avulla laskeminen osoittautunut oppimisen kannalta erittäin hitaaksi ja on lapselle myös vastenmielistä. Ei synny oikein motivaatiota.
Lapsella tuottaa hankaluutta matikka, koska hänellä on teetetty vuosikausia kaikenlaisia lajittelutehtäviä. Eli hän osaa lajittelun jo liiankin hyvin. Lajittelee kotonakin esineitä yms.
Matikkatehtäviä tehtäessä hän jumiutuu siihen, että hän etsisi samanlaisia numeroita. Ne hän löytääkin erittäin hyvin.Samoin samanlaiset lausekkeet. Esim. tietokoneella tehtävissä matikkamuistipeleissä hän kyllä myös löytää samanlaiset numerot eli 4 ja 4, mutta ei esim. 4 2 ja 6. Mutta 4 2=6 ja 4 2=6 hän löytää.
Hänellä on vaikeuksia kirjoittamisen suhteen kehonhallinnan ja varsinkin käsien toiminnan vaikeuksien vuoksi. Hän osaa kyllä kirjoittaa mallin mukaan saman sanan tai lauseen.
Hän osaa kirjoittaa samanlaisen lausekkeen mallin mukaan, joten siksi ajattelin että olisiko hyödyksi opettaa häntä laskemaan taskulaskimen avulla. Eli hän näpyttelee lausekkeen, esim. 5 1 = ja sitten katsoisi vastauksen taskulaskimen näytöltä ja jäljentäisi sen sitten paperille tai kirjaan. Jäsentyisivätköhän lauseke ja lausekkeen arvo näin hänen muistiinsa paremmin.
Nämä matikkavaikeudet ilmeisesti liittyvät siihen, että hän toimii pääosin näönvaraisesti joka asiassa. Eli näköaisti on se paras oppimiskonsti.Hänellä on todella vahva näönvarainen muisti.
Numerokorttien avulla laskeminen osoittautunut oppimisen kannalta erittäin hitaaksi ja on lapselle myös vastenmielistä. Ei synny oikein motivaatiota.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni on lääkärin lähete psykiatrille. Lekurin mielestä aspergerin oireyhtymä on "keskustelujen perusteella hyvin mahdollinen". Ihan aikaisemmin tänään kävin myös yhden lukion pitkän matikan kokeessa. Että siinä mielessä tuntuu kohtuulliselta vastata.
Lapsesi siis tunnistaa numerot ja lausekkeet, muttei ymmärrä niiden sisältöä. Tosiaan, se taskulaskin olisi minustakin seuraava yritys. Mutta kannattaa sitten myös pitää mielessä että (kuulemma) 80% autisteista on älyllisesti kehitysvammaisia. Voi olla ettei lapsesi ehkä koskaan opi laskemaan kunnolla. Tai sitten voi olla että se puhkeaa matemaattiseen kukkaan vasta myöhemmin, kuten minulla on ilmeisesti käymässä.
Et kertonut lapsesta tarkemmin. Minkäikäinen hän on? Mitä koulun opettaja sanoo ongelmasta? Miten on koulumenestys muuten?
Lue jotain uudempaa tutkimusta. Käsitykset autismista on muuttuneet siitä mitä sinun prykiatrisi kertoo...
vuonna 2005 julkaistu kertoo, että asia onkin niin että 80 % autisteista onkin älyllisesti normaalin tasolla ellei ylikin. Uskon että asia on niin, sillä autisteilla kyllä tuntuu älykkyyttä olevan vaikka muille jakaa, mutta eri asia onkin siinä kuinka sen ilmaisisi aistihäiriöitten, kehonhallinnan yms. takia. Tieto ja älykkyys on olemassa, mutta aistit eivät kaikilla anna mahdollisuutta tuoda sitä julki.
Vuosikausia teetettiin vain kynällä reittitehtäviä, mitään numerojuttuja ei teetetty. Lajitteluakin oli kyllästymiseen asti. Ei ihme, että lapsi protestoi.
Kotona matikkaongelmaa ei ole. Kotona lapsi tekee taskulaskimen mukaisella numerotaululla laskuja näyttämällä sormella oikean vastauksen. Tämä onnistuu äidin ja siskon kanssa. Koulussa sitä ei haluta tehdä.
Lapsi nauttii saadessaan tehdä numerotaululla. Äidin on ihan turha teettää mitään helppoja juttuja, niistä hän loukkaantuu. Hän tekee ihan ikätasoisia laskuja ja onpa joskus auttanut isosiskoaankin matikanongelmissa. Kun joku näkisi kuinka lapsi tykkää tehdä matikkaa, joskus yölläkin on tehty yhdessä hujauksessa 8 sivua matikkaa. Oppikirjojakin piti kerjätä, jotka olisivat ikätasoisia.
Aluksi hän tarvitsi hyvin voimakkaan tuntoaistimuksen käteensä toisen ihmisen kosketuksen muodossa. Se piti olla aluksi vastustavakin kosketus, nykyisin kosketus enää vähäinen.
Tosiaan, voi olla että ymmärsin tekstin väärin. Ja jollen väärin muista, niin se teksti oli Duodecumin Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä (vast.).