tässä pientä mietiskelyä:
kuvittele tilanne, että olet tavannut mukavan jätkän/tytön. Hän on mielestäsi hyvän näköinen ja tunnet häntä kohtaan jotain muutakin kuin ystävyyttä. olet siis ihastunur tähän henkilöön.
noh sitten käy ilmi että hänkin pitää sinusta. alatte viettämään aikaa toisetenne seurassa ja viihdytte kaksin. ajattelet hänestä, että hän on tosi mukava ja ihana vaikka ei kuitenkaan ehkä niin täydellinen kun olet kuvitellut unelma jätkänsi/tyttösi olevan. aina on jotain pientä mistä ei toisesta pidä, eikö?
tässä vaiheessa kysymys kuuluu alkaisitko seurustelemaan tämän jätkän/tytön kanssa?
jos vastaat kyllä niin seuraa jatkoa:
olette siis yhdessä. tunnet että hänen kanssa on ihan hyvä olla, välillä tulee jotain riitoja ja erimielisyyksiä, mutta saatte ne selvitettyä aina. hän on sinulle rakas.
sitten joku kaunis päivä.. tapaat toisen jätkän/tytön. tämä jätkä/tyttö on aivan ihana siis aivan tajuttoman ihana, jotakin mistä et ole osannut edes haaveilla, jotakin mitä ei voi olla edes olemassa. hän on sinulle sielun sisar ja hänessä on sitä jotakin. ja hänkin tuntee sinua kohtaan samoin. hän olisi "se oikea"
ja viimeinen kysymys kuuluu.. jättäisitkö nykyisen jätkäsi/tyttösi tämän unelma prinssin/prinsessan takia?
kuvittele tilanne, että olet tavannut mukavan jätkän/tytön. Hän on mielestäsi hyvän näköinen ja tunnet häntä kohtaan jotain muutakin kuin ystävyyttä. olet siis ihastunur tähän henkilöön.
noh sitten käy ilmi että hänkin pitää sinusta. alatte viettämään aikaa toisetenne seurassa ja viihdytte kaksin. ajattelet hänestä, että hän on tosi mukava ja ihana vaikka ei kuitenkaan ehkä niin täydellinen kun olet kuvitellut unelma jätkänsi/tyttösi olevan. aina on jotain pientä mistä ei toisesta pidä, eikö?
tässä vaiheessa kysymys kuuluu alkaisitko seurustelemaan tämän jätkän/tytön kanssa?
jos vastaat kyllä niin seuraa jatkoa:
olette siis yhdessä. tunnet että hänen kanssa on ihan hyvä olla, välillä tulee jotain riitoja ja erimielisyyksiä, mutta saatte ne selvitettyä aina. hän on sinulle rakas.
sitten joku kaunis päivä.. tapaat toisen jätkän/tytön. tämä jätkä/tyttö on aivan ihana siis aivan tajuttoman ihana, jotakin mistä et ole osannut edes haaveilla, jotakin mitä ei voi olla edes olemassa. hän on sinulle sielun sisar ja hänessä on sitä jotakin. ja hänkin tuntee sinua kohtaan samoin. hän olisi "se oikea"
ja viimeinen kysymys kuuluu.. jättäisitkö nykyisen jätkäsi/tyttösi tämän unelma prinssin/prinsessan takia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä Ja toiseen En
EN JÄTTÄIS
haluaisin olla se mies joka rakastais 100 prosenttisesti kumppaniansa ja toisi tälle joka sunnuntai aina JOPA RUOAT SÄNKYYN JA KÄVISI JOSKUS ULKONA TÄMÄN KANSSA..
..osaa sanoo.. Ois ihanaa päästä ees tohon ekaan vaiheeseen asti
en tosiaan
Paskamaistahan se on, mutta vastaan molempiin kyllä. Ja uskoisin, että sisimmässään kaikki tekisimme samoin. Ihminen näet hakee vain ja ainoastaan omaa etuaan. Esittäessäni tämän väittämän, saan usein vastaukseksi esimerkiksi: "Mutta entäs äiti Teresa?" Hän sai mielihyvää muiden auttamisesta, täten hänkin ajoi omaa etuaan ja ajoi takaa henkilökohtaista mielihyvää.
Mutta! Aina on loputtomia muuttujia pelissä. Vastaukseen voi toki vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka pitkään tunnet molemmat henkilöt. Tämä unelmien prinssi/prinsessa saattaakin osottautua vuoden ystävyyden jälkeen hirmuliskoksi.
Kuinka pitkää aikaväliä haet kysymyksen tilanteissa?
tavallaanhan aika on olennaista tässä kysymyksessä mutta mutta.. jos vaikka seurustelee jonkun kanssa kauan suhde voi joko syventyä tai huonontua.
kuitenkin aika pienillä aika väleillä tässä kysymyksessäni liikutaan.
sanotaan vaikka että jos olet seurustellut tämän ensimmäisen kanssa vuoden tai alle ja tämän unelmien prinssin/prinsessan olet tuntenut jonkin aikaa mutta et niin pitkään kuin nykyisen kumppanisi.
maailma on laaja paikka ja tuossa kertomassasi tarinassa voi olla vielä paljon yksityiskohtia jotka vaikuttavat, ja joita ei tullut ilmi.
mutta jos rakastaisin seurustelukumppaniani, en jättäisi häntä.
jos taas tunteeni seurustelukumppani kohtaan alkaisivat hiipumaan ja sen sijaan taas lisääntymään toista henkilöa kohtaan, niin kyllä varmaan jossain vaiheessa jättäisin.
eikö kannata päästää toinen menemään jos ajattelee jotakuta toista enemmän.. ja se kenet jättää tulee paljon onnellisemmaksi jonkun sellaisen kanssa joka ajattelee juuri häntä.. eli näin voi ajatella myös toista eikä vain itseään..
jättäisin