Olen opiskellut javaa (J2SE, J2ME, J2EE) monta kurssia, UML-mallinnusta, tietokantoja useamman kurssin ja XML:ää.
Nyt vain valitettavasti käy niin, ettei niillä taidoilla tee yhtään mitään. Hommat ulkoistetaan rajojen ulkopuolelle.
Olenkin hakeutumassa muihin hommiin, softan vääntö ja tietojärjestelmien kehittäminen olis ollu mukavaa hommaa. Taitaa jäädä vain harrastukseksi. Voihan sitä harrastuksena vaikka kehitellä kännykkäpelejä tai jotain nettisivusoftaa ym.
Nyt vain valitettavasti käy niin, ettei niillä taidoilla tee yhtään mitään. Hommat ulkoistetaan rajojen ulkopuolelle.
Olenkin hakeutumassa muihin hommiin, softan vääntö ja tietojärjestelmien kehittäminen olis ollu mukavaa hommaa. Taitaa jäädä vain harrastukseksi. Voihan sitä harrastuksena vaikka kehitellä kännykkäpelejä tai jotain nettisivusoftaa ym.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siinä on mun tulevaisuus. Jossain olikin juttua, että nää on ainoita joita on vaikea ulkoistaa ulkomaille. Siitä pitää suomen kieli huolen ja se että tietokonetta ei voi korjata puhelimessa.
on mikrotuessa aika syvältä, eikä homma muutenkaan jaksa innostaa vuosikausia.
Itse saan mikrotuesta (puhelintukea) 2600 euroa/kk ja jonkin verran bonuksia eli noin 200-300 euroa kuussa.
Ei se minusta nyt niin paskasti ole.
Missähän päin maailmaa mahdat olla töissä?
... ulkoista itsesi rajojen ulkopuolelle. Kyllä Manner-Euroopassa näyttää työtä piisaavan, ainakin vielä...
Kyse ei ole pelkästään töiden siirtymisestä halpismaihin vaan myös työvoiman ylitilauksesta by likinäköinen Ollila aikoinaan. Rakkaat ministerit olivat myös varsin jähmeitä reagoimaan ylikoulutuksen leikkaustarpeeseen.
Lisäksi ongelmana on ahdasnäköinen putkikoulutusajattelu. Softaa opiskellut on valmennettu kelpaamaan vain siihen omaan työhönsä liukuhihnalla.
Esimerkiksi ekonomeilla on helpompaa. Ne tietävät, ettei niiden koulutus sisällä mitään konkreettisesti hyödyllistä, joten ne lähtevät hakemaan töitä heti alusta alkaen 'laaja-alaisemmin': laulajia, TV-juontajia, isännöitsijöitä, eläkevakuutuskauppiaita ...
kun on oppinut yhden ohjelmointikielen, jolla ei tee mitään.
Itse olen joutunut opiskelemaan sellaisia kieliä kuin Lisp, Prolog, COBOL, APL, Smalltalk, Pascal enkä ole vuosikausiin tehnyt niillä yhtään mitään.
Töitä on cobol-osaajille, kun isoja järjestelmiä on väännetty cobolilla.
Näiden kielten opiskeluun menee vähemmän aikaa kun
uudempien kielten.
"Lisp, Prolog, COBOL, APL, Smalltalk, Pascal"
Syy on siinä, että täytyy opiskella teknologiat, arkkitehtuurit jne. itse kielen syntaksin ja peruskoodauksen opiskeluun ei mene kauaa. Kun rupee sitten perehtymään erilaisiin metodeihin, arkkitehtuureihin, suunnittelumalleihin, valmiisiin teknologioihin jne. tuntuu, että itse kielen opiskelu meni aika vähällä vaivalla.
Mulla itsellä on Visual Basic, LabView ja assembler tausta.
mutta kunhan alat etsiä bugeja vuodesta 92 tms asti rakennetuista massiivisista C luokkakirjastoista, joista ei tietenkään löydy ainakaan ajan tasalla olevia dokumentteja, niin siinäpä sitä vierähtää tovi jos toinenkin iloisesti. Virheitä et tietenkään saa tehdä tai tuotanto seisoo ja maksaa tuhansia euroja tms. tunti. Testiympäristöäkään ei löydy, tai ei ainakaan kunnollista. Ylläpitohommat on tosiammattilaisten herkkuhommia ja palkka sen mukainen eli surkea.
Niin se taitaa frimoissa olla, ettei ole viitsitty maksaa siitä, että järjestelmiä kehitettäisiin metodologisesti oikein ja jostain vaan kovalevyltä löytyy joku nörttisofta, jota sitten ihmetellään ja jälkeenpäin dokmentoidaan ja joudutaan kehittelemään testiympäristöjä.
Käy ylläpito kalliiksi, kun on säästetty järjestelmän hankintavaiheessa.
Johtuisko siitä, että COBOLia lukuunottamatta noi on kieliä, joita ei oikeastaan ole koskaan paljon käytetty liike-elämässä, vaan oppilaitoksissa ja ehkä tutkimuskeskuksissa. Toihan vois olla suoraan yliopiston opinto-oppaasta 90-luvun alkupuolelta. Ainoastaan COBOL ja APL pistää silmään. Nykyään kuulemma lähestymistapa on pragmaattisempi ja Java on ensisijainen opetuskieli.