Olen viime vuosina kamppaillut liiallisen viikonloppujuopottelun kanssa. Takana on jo yli 30 vuotta sitä hommaa. Vuodenvaihteessa olin 6 viikkoa tipattomana. Viime viikonloppuna päätin perjantai-iltana että otan drinkin. Sekoitin keitiössä lasiin vodkaa ja limsaa ja ajattelin että naukkailen sitä TV:n ääressä. Kuitenkin kun vein lasin huulilleni en voinut hillitä itseäni vain vedin koko lasin kerralla jo keittiössä. Vasta toisen lasin onnistuin viemään olohuoneeseen asti. Onneksi se sitten jäi siihen.
Tiedän kuitenkin että sisälläni kytee hinku vetää pää kerralla täyteen. Aika kammottavaa.
Tiedän kuitenkin että sisälläni kytee hinku vetää pää kerralla täyteen. Aika kammottavaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nämä "neuvot" eivät ole minu ajatuksia van a-klinikalta kuultua. Jos juomisesi todella rajoittuu siihen viikonloppuun yritä keksiä mitä muuta voisit tehdä mikä olisi sinulle mielekästä. Itse taistelen viikon jokaisena päivänä siitä mitä tekisin vrk:n jokaisena tuntina. Ja se alkaa jo käymään voimille.
Itsekkin siemaisen eka kaljan jo keittiössäja vasta seuraavan kiikutan olkkariin ja "nautiskelen". Ja vaikka kuinka jo väsyttäisi se mäyris on saatava juotua loppuun vaikka tietoisuus siitä, että aamulla on helvetillinen olo. Olen toki varustautunut niin että kaapisa aamulla vielä sixpäkki odottelee jotta toivun.
Nyt todella yritän edes vähentää ja keksiä jonkun hokkuspokkuksen että pääsisin irti kokonään.
Onnea sinulle
minä en edes osta mitään mietoja juomia kotiin koska ne eivät mene enää päähän haluamallani tavalla.Se on viinaa limulla tai ilman. voin olla juomatta viikon tai pari.Mutta sitten yleensä viikonloppuisin naksahtaa.Se eka nousu on hyvä mutta se toinen päivä paras.Tiedän se ei ole normaalia ja että se on ongelma. Siksi yleensä menenkin siskoni mökille yksin ja juon pari päivää siellä ja tulen pois.Sekös vammasta vasta on!
Itse en siksi juo tiukkaa koska se tekee minut agressiiviseksi. Olen harrastanut n.7-v taistelulajeja (ennen juomista) ja sain silloin,kun dokaamisen tosissania aloitin syytteen virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta. Keskarista yms. tulee vain lupsakka fiilis.
muistiinpanoistani tietoa alkoholiriippuvuuden eri vaiheista. Tarkkoja lähteitä tekstissä ei tässä kohtaa ole, mutta näin olen tallentanut asian:
"Varhaisvaiheessa alkoholismi ei anna oikeastaan minkäänlaisia varoitusmerkkejä tulevasta. Ehkä, jos jotain ylipäänsä voi pohtia, ei ole se, kuinka paljon tai kuinka usein juo, vaan kuinka paljon tai kuinka usein alkoholi hallitsee ajatuksia silloin kun ei juo. Muilta osin alkoholin käyttö on hyvin samanlaista kuin kenellä tahansa muulla saman ikäisellä; alkoholi kuuluu sosiaaliseen elämään tai sillä yritetään poistaa ujoutta tai laukaista stressiä. Aika nopeasti opitaan, että jos viikonloppuna tulee otettua molempina iltoina niin toisena iltana tarvitaankin jo enemmän juotavaa, "jotta tuntuisi jossain". Toleranssi alkaa vähitellen kasvaa, six packit vaihtuvat mäyräkoiriksi. Samalla kun juominen muuttuu "puuduttavaksi", jo tarvittavien määrienkin tähden, ensimmäiset annokset aletaan ottaa mahdollisimman nopeasti, jotta myös vaikutus alkaisi pian.
Muistin menetykset voivat alkaa jo tässä vaiheessa, mutta niin kauan kuin mitään isompia töppäilyjä ei tapahdu, hälytyskellot eivät vielä varoita. Aluksi mokaukset ja muistin menetykset voivat varsinkin nuorella iällä olla jopa kehuskelun aihe, mutta ajan myötä ja/tai aikuistuttua niistä aletaan mieluummin vaieta. Alkoholista ei haluta ylipäätään keskustella, kuulla, puhua tai lukea. Aihe alkaa tuntua hieman kiusalliselta, on helpompi vaihtaa kanavaa tai hypätä yli aiheeseen liittyvistä lehtiartikkeleista."
Itsellänihän alkoholismi kehittyi paljon pitemmälle, mutta siihen liittyi juuri tuo tarve saada ensimmäiset huikat mahdollisimman nopeasti, jotta vaikutuskin alkaisi nopeasti.
84565465464574567
Yritä typerä pentu aikuistua, edes vähän.
Ja lopeta vanhojen viestien tonkiminen.