Kaikki alkoi jo vuosi sitten ja ylikin, kun työpaikan pippaloissa suomasin kemiaa työkaverini kanssa. Suuteluun se homma päättyi...ei muuta. Minä olin kesällä menossa naimisiin. olihan sitä oltu jo mieheni kanssa pitkään yhdessä ja päiväkin häistä lyöty lukkoon. Kiva ja kiltti mies tämä mieheni on. Joku vaan mättää... Tämän työkaverini(itseasiassa pomoni)kanssa on nyt pyöritetty oikeaa suhdetta jo 9 kk... tavattu, juteltu ja huomattu valtava kemia välillämme. Jotain aivan ihanaa... Silloin viime keväänä ajattelin että tämä on ohimenevä ihastus ja menen naimisiin kun olen luvannut...:-/
No, en "päässyt miehestä eroon"... hän ehkä aktiivisempana ja omin sanoin rakastuneempana halusi aina vaan nähdä... Tällä hetkellä hän on valmis tekemään mitä tahansa... eli eroamaan ja jättämään vaimonsa ja 3 lastaan... tosin eihän lapset isäänsä menetä (itse avioerolapsena tiedän)Hänellä ei kuulemma ole tunteita enää vaimoaan kohtaan...minkäänlaisia. Itse en ole varma mistään... jotenkin oman miehen kanssa ollaan menty eteenpäin vasta 5 vuotta yhdessä. Hän on ollut aina ns."unelmamies" Mutta enää ei seksi tai hellyys tai mikään yhdessä kiinnosta vaan päässä pyörii tämä sielunkumppanini... pidämme työkaverini kanssa samoista asioista vaikka ikäeroa meillä on 20 vuotta. Meillä on hauskaa ja fyysinen vetovoima on suuri... En tiedä mitä tekisin,...? Olen velkaa nykyiselleni että yritetään vielä(hän on huomannut rakkauteni laantumisen ja ollaan puhuttu et tarttisi tehdä asian eteen jotain)mutta inhottavin asia on se, että minua ei huvita tehdä suhteen eteen oikein mitään... kun pelkkä suutelu tai seksi oksettaa... Olen yrittänyt olla rakkaudestani erossa...edes 2 vkoa, mutta ei onnistu... hän ei pysty olemaan erossa... pakon edessä ehkä ,mutta itsekin sorrun aina tapaamiseen...ja työn merkeissä useasti sitten viimeistään...Emme näe päivittäin työnmerkeissä... mutta jos otan eräisyyttä niin varmasti hän keksii tekosyyn nähdä sittentyön kautta! Voi, voi kun ei haluaisi louktata miestäni...Mutta onko tässä sitten muuta tehtävissä kuin joko kertoa ja erota tai sitten vaihtaa työpaikka ja paikkakuntaa ja yrittää unohtaa suuri rakkauteni ...
No, en "päässyt miehestä eroon"... hän ehkä aktiivisempana ja omin sanoin rakastuneempana halusi aina vaan nähdä... Tällä hetkellä hän on valmis tekemään mitä tahansa... eli eroamaan ja jättämään vaimonsa ja 3 lastaan... tosin eihän lapset isäänsä menetä (itse avioerolapsena tiedän)Hänellä ei kuulemma ole tunteita enää vaimoaan kohtaan...minkäänlaisia. Itse en ole varma mistään... jotenkin oman miehen kanssa ollaan menty eteenpäin vasta 5 vuotta yhdessä. Hän on ollut aina ns."unelmamies" Mutta enää ei seksi tai hellyys tai mikään yhdessä kiinnosta vaan päässä pyörii tämä sielunkumppanini... pidämme työkaverini kanssa samoista asioista vaikka ikäeroa meillä on 20 vuotta. Meillä on hauskaa ja fyysinen vetovoima on suuri... En tiedä mitä tekisin,...? Olen velkaa nykyiselleni että yritetään vielä(hän on huomannut rakkauteni laantumisen ja ollaan puhuttu et tarttisi tehdä asian eteen jotain)mutta inhottavin asia on se, että minua ei huvita tehdä suhteen eteen oikein mitään... kun pelkkä suutelu tai seksi oksettaa... Olen yrittänyt olla rakkaudestani erossa...edes 2 vkoa, mutta ei onnistu... hän ei pysty olemaan erossa... pakon edessä ehkä ,mutta itsekin sorrun aina tapaamiseen...ja työn merkeissä useasti sitten viimeistään...Emme näe päivittäin työnmerkeissä... mutta jos otan eräisyyttä niin varmasti hän keksii tekosyyn nähdä sittentyön kautta! Voi, voi kun ei haluaisi louktata miestäni...Mutta onko tässä sitten muuta tehtävissä kuin joko kertoa ja erota tai sitten vaihtaa työpaikka ja paikkakuntaa ja yrittää unohtaa suuri rakkauteni ...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Asiaa auttaisi se ettet näkisi ihastustasi, mutta miten pitkään? Olet päästänyt tunteesi "irti", joten...?
Jos tunteesi ovat noin voimakkaat, niin turhaa miestäsi varalla pidät. Anna hänelle uusi mahdollisuus avioliittoon.
olen todellakin pästänyt tunteet irti ja kertonut rakkaudestani tälle toiselle. Ensin olin hyvin varautunut ja ajattelin tän olevan vaan joku ihastus tai häihin liittyvä testi...:-/
ansainneet ihastuksesi kanssa toisenne. Onnea, nimittäin sitä tarvitaan.
On täysin eri asia elää haavemaailmassa tai todellista elämää, tällä hetkellä sinulla ei ole mitään käsitystä todellisesta elämästä ja ainoa tapa selvittää se, on lähteä elämään sitä.
Seksiä, jännitystä ja vaihtelua elämään se pomosi haluaa.
Mitä se pomoni haluaa? Miksi hän ei haluaisi rakkautta? Varmasti vaihtelua myös, mutta...
mutta en elä silti ensimmäistä päivää tällä telluksella ja olen lisäksi mies, joten kerroin vain mielipiteeni miehen näkökannasta ja antamasi kuvauksen perusteella. Kyllä pomosi haluaa varmasti rakkauttakin, mutta taitaa saada sitä aitoa arkirakkautta tälläkin hetkellä, jota ei käytöksensä takia olisi niinkään ansainnut.
Asiahan voi olla kokonaan toisinkin, mutta se selviää vasta sen jälkeen kun on tehty ratkaisuja.
Päästä nykyinen miehesti sinusta eroon, että hän voi alkaa uutta loppuelämää ilman tuollaista petturia. Tämä tarina oli varmaan kesksitty, vai onko tosissaan tuollaisia raukkiksia, jotka kehtaa sanoa että kumppanini on ihan kiva, mutta petän silti. Yäk isosti.
Rakastan enkä pelkästään petä...
Kesti ehkä puoli vuottan ennenkun harrastimme seksiä uuden tuttavuuden kanssa... sen verran ujostelimme ja pelkäsimme tilannetta...
kuulemma jonkun tutkimuksen mukaan alle 5% salasuhteilla on toivoa säilyä erojen jälkeen... että tsemppiä vaan valitsemallasi tiellä. arki se kohtaa sen "sielunkumppaninkin" kanssa...
kaikki on lähtenyt liikkeelle ja sitä on turha selitellä millään tavalla.
Todelliset tunteet erotat sillä, tahdotko oikeasti erota miehestä, jonka kanssa aiot naimisiin. Jos voisit sen tehdä, hän ei ole se oikea sinulle.
Minä ihastuin myös naimisiin menon kynnyksellä. Menin naimisiin miehen kanssa, jota rakastan, eli se ihastuminen sai mennä. En olisi voinut kuvitella lähteväni miehen luota, jonka kanssa olin ollut 5 vuotta, minäkin.
Ihastumisia voi tulla, kun elämä on hiukan kriisissä. Niin tuli taas minulle uusi ihastuminen, kun olin itse kasvamassa henkisesti. Nytkin ihastuminen sai mennä, rakastan miestäni. Tällä kertaa en kuitenkaan edennyt pettämisen tasolle, se oli pelkkää ihastumista. Kävin uudelleen saman kaavan läpi, mietin, rakastanko miestäni ja voisinko hänet jättää. -En voinut kuvitellakaan jättäväni häntä.
Jälleen kerran tiedän, että olen oikean rakkauden kanssa, koska häntä rakastan! Onhan tämä paljolti myös tahdon asiaa, eli rakkauden huuma katoaa ja joskus seksi ja suuteleminen todella oksettaa. Niistä pääsee ajastaan. Etenkin jos elää ihastumisen huumassa, se arki tuntuu inhottavalle.
Totuus on se, että asia jää vaivaamaan, ellet selvitä sitä nyt kunnolla. Mieti, mitä haluat elämältä ja kumpi voi tarjota sinulle sen, mitä haluat. Kumman kanssa olisit onnellisempi. Älä mene naimisiin velvollisuudesta, koska siitä seuraa vaan avioero myöhemmin, joka voidaan välttää sillä, ettet menekään naimisiin, ellet ole asiasta varma.
Minä olen nyt viisaampi ja ensi kerralla kriisissä ehkä hallitsen tilanteen. Virheistään oppii, mutta kun on tehnyt päätöksen, siinä on vain elettävä. =) 14 vuotta on kulunut, oman rakkaan kanssa, enkä päivääkään vaihtaisi pois!
"Tämän työkaverini(itseasiassa pomoni)kanssa on nyt pyöritetty oikeaa suhdetta jo 9 kk"
Vai oikeaa suhdetta...kaikkea paskaa ne jotku jaksaa ulostaa tälläkin palstalla. Sulla ei taida loppupeleissä olla mitään käsitystä oikeasta suhteesta ja siitä, mitä tarkoittaa sitoutuminen ja ratkaisujen tekeminen OIKEASSA järjestyksessä.
Luuserinainen ja pelkuri sinä olet, koska et uskalla kohdata asioita sellaisena kuin ne on, vaan pakenet jonnekin pilvilinnan ulkoterassille selityksiä etsimään itsellesi, jotta tuntusit edes hitusen tekoasi oikeutetuksi tai oikeaksi.
Tee nyt päätöksiä, äläkä leiki avutonta tai jotain "kotista" leikkejä haavemaailmassasi.
Olet oksettava nainen ja kieltämättä kaksi petturiluuseria ansaitsee toisensa, niin voi sitten uudessa arjessa taas pettää "kun on arkista ja tylsää". Ei, en tietenkään sitä tarkoita, että petturikumppani epäilisi, ei tietenkään "elämäsi" rakkautta voi epäillä mistään, ah niin täydellinen ihminen...
Niin ihana mies ei todellakaan ansaitse tälläistä petturia! Ei tietenkään ole kyse sun nykyisen tunteista tai mistään "velasta" vaan siitä ettet uskalla lähteä joten unelmoit toisesta ja tuhlaat nykyisen elämän. Se on sellainen "turvallinen" vaihtoehto ketä sä "rakastat" siispä käytät hyväksi.
Minulla on hyvä ratkaisu teille molemmille: kerro rehellisesti, että olet pettänyt ja miten pitkään olet sitä toista kaveria "tapaillut". Niin kumppanin ei tarvitse enää miettiä miksi sen seksi ja hellyys ei kelpaa. Ensin se sattuu, mutta sitten se vaan löytää toisen ihanan naisen. Ja sä saat vaikkapa olla onnellinen sen vanhemman miehen kanssa. Uusi suhde ehkä kestää pitkään kunnes arki koittaa ja jompikumpi taas pettää.
Sinun ei pitäisi mennä naimisiin sulhasesi kanssa.
Pitääkö SINUN olla se, joka päättää miten asiat laitetaan järjestykseen? Jos pitää tee se näin:
Kerro sulhasellesi saman, minkä kerroit meille.
Anna hanen vaikka lukea kirjoutuksesi.
Katso mitkä fiilikset hänellä on totuuden jälkeen. Voihan se olla, että mies kuitenkin haluaa SINUT. On paljon ihmisiä, jotka HALUAVAT VAIN JATKAA.
Mieti sinä nyt kuitenkin, että haluatko sinä miehen, joka ei noteeraa tekojasi.
Niin ja äläkä laske mitään Pomo-suhteesi varaan.
Sinuna pitäisin nämä kaksi miesasiaa täysin erillään.