Tämä ei varmaan kyllä ole mitään varsinaista syömishäiriötä, mutta iltaisin yksin ollessani minulla tulee syötyä todella paljon. En mätä karkkeja tai muita herkkuja, vaan saatan syödä kokonaisen vaalean leivän / sämpyläpussin illassa, vaikka olisin syönyt kunnon ruuankin. Huomaan kyllä, että nälkä ei enää ole, mutta silti ajaudun keittiön puolelle tekemään voileipiä. Jatkan leipien syömistä, vaikka olo olisi jo ähky. Syön, kunnes olo on karsea ja kurkusta alas ei yksinkertaisesti enää mene mitään. Tämä tapahtuu aina iltaisin, kun olen yksin. Jos joku muu on paikalla, en vain kehtaa syödä samalla tavalla. Onko tämä jotain syömishäiriötä ja pitäisikö olla huolissaan? En kuitenkaan ahmi herkkuja, enkä ole oksennellutkaan, vielä (mieli on tehnyt kyllä). Haluaisin iltasyöppöyden pois.
pitäisikö huolestua?
maailmantallaaja
2467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Syömishäiriötä ei voi diagnosoida painoindeksin, kalorimäärien tai ruokarytmityksen perusteella. Siinä painossa, missä joku voi hyvin, toinen on jo laihduttanut liikaa tai on oman hyvinvointinsa kannalta hieman pyöreässä kunnossa. Se ruokamäärä, jolla joku (vaikka saman verran liikkuvakin) jaksaa hyvin, voi olla yhdelle liian vähäinen ja toiselle hieman liikaa. Se ateriarytmitys, jolla yksi pysyy energisenä, voi olla toiselle liian harvatahtinen ja kolmannelle jatkuvaa puputtamista.
Iltasyöminen tunnutaan jotenkin yleisesti tuomitsevan "lihottavana". Kuitenkin kalori on kalori on kalori, ja vaikutus painoon on sama riippumatta siitä, popsitaanko annos kello 12 päivällä vai kello 00 yöllä. Myytti iltasyömisen lihottavuudesta perustuu pitkälti kahteen iltasyöjille tyypilliseen kuvioon, jotka eivät kuitenkaan päde KAIKKIEN iltapainotteisesti ruokailevien kohdalla:
a) päivän mittaan on syöty sopivasti ja elimistö kaipaisi iltapalaksi vaikkapa vain paria leipää ja teekupillista/hedelmää ja jogurttia/vastaavaa kevyehköä, hiilaripitoista ateriaa, joka auttaisi unen tuloa. Väsymyksen/yksinäisyyden/tylsistymisen takia ruokaa kuitenkin käytetään ihan muiden fiilisten lääkitsemiseen ja sitä menee runsaasti, jolloin yhdistettynä päivällä jo syötyyn energiaan kokonaismäärä on liikaa.
b) tai päinvastoin - yritetään "laihduttaa" ja vaikka aamulla ja päivällä syötäisiinkin, syöminen on minimaalista ja siitä jää koko ajan nälkä. Illalla on sitten päivän itsekontrollivarastot kulutettu ja vaikka pää haluaisi edelleen laihduttaa, keho ottaa vallan. Elimistö ikään kuin "ajattelee", että kun huomenna joutuu kuitenkin taas kituuttamaan, on parempi mättää nyt kunnolla, kun kontrolli-natsi on liian väsynyt rajoittaakseen. Ja silloin mennään helposti suuriinkin energiamääriin.
Toisin sanoen, jos olet huolissasi iltasyömisestäsi, kannattaa miettiä muutamaa asiaa:
- Syötkö päivän aikana oikeasti tarpeeksi? Yksi lämmin ruoka ja miljoona kuppia kahvia ei riitä ;).
- Harrastatko rankkaa liikuntaa, jolloin elimistö voi pyrkiä kompensoimaan menetykset?
- Voisitko keksiä tekemistä syömisen tilalle? Meneekö syömishimo sinun kohdallasi ohi, jos syöt sopivan kokoisen iltapalan ja alat vaikkapa lukea/tehdä käsitöitä/surffailla netissä/kaikkein mieluiten sellaista, missä ei oikein samalla voi syödä. Kävelylle lähteminen on muuten hyvä idea mutta on varottava, ettei rasita itseään liikaa - väsyneenä tulee helposti ahmittua
- Miksi iltasyöminen huolestuttaa? Oletko tyytymätön painoosi/kehoosi? Yritätkö laihduttaa? Mikäli olet biologisessa normaalipainossasi (mikä äärimmäisen harvoilla vastaa sairaita kauneusihanteita), kehosi pistää vastaan jos yrität siitä laihtua. Monesti vaa'an roskikseen heittäminen auttaa pitkälle.
Jaksamista sinulle! :)
Mulla on ihan sama ongelma kuin aloittajalla. Yksin ollessani syön liikaa, nimenomaan leipää, herkkuja en kaapissani voi pitää, koska ne menee heti. Joskus vielä jugurttii ja myslii, jos leipä loppuu tai alkaa kyllästyttään. Seurassa syödessäni kylläisyyden tunne tulee ihan normaalisti. Ehdottomasti tiedän, että syön tylsyyteen, siihen ettei ole tekemistä, (vaikka olisikin), rentoutuakseni, mutta ei sillä ole juuri mitään tekemistä nälän kanssa. Pala leipää ja kuppi teetä olisi riittävä, mutta en osaa enkä pysty syömään vain yhtä palaa leipää, vaan niitä menee sitten 6-8 palaa. Yleensä syön myös päivällä normaalin terveellisen aterian, paljon kasviksia mutta myös proteiinia. Ehdotit korvaavaa tekemistä syömisen tilalle, tiedän että esim. juuri kävelylenkki auttaisi, varsinkin nyt kun illatkin alkavat taas olla valoisia, sysipimeä ja kylmä "talviyö" ei nappaa, kun pelkään pimeää. Lukeminen ei auta, koska rakastan lukea ja syödä yhtäaikaa!! Käsityöt voisi olla hyvä idea!! Mutta kyllä ongelmani ovat myös karkit ja makeat naposteltavat,(jugurttirusinat ym. tai kuivatut hedelmät, jos on ns. "terveellinen" vaihe menossa!) Ja vaikka en niitä kotona pidäkään, niin ostan ja syön niitä jo kotimatkalla! Mutta nyt en ole 5 päivään syönyt karkkia, jee jee. En uskalla mennä vaakaan, mutta peilistä nään itseni kuin olisin jotain 7.llä kuulla raskaana, farkut ahdistaa ja niiden koko isonee, olen vuodessa tullut koosta 36 kokoon 42. Vatsa on kuin pullataikina, vaikka harrastan liikuntaa, lähinnä käyn salilla ja kävelen tai hiihdän. Pitäisi varmaan hankkia ohjelma salille, jota noudattaa? Kun aloin käymään salilla jotain vähän yli 2 vuotta sitten, tosiaan kiinteydyin ja laihduin, olin silloin kokoa 38 ja muutuin 36, mutta nyt vaikka olenkin jatkanut salitreeniä, lihon ja lihon vaan. Tietty tulee vuosia lisää ja aineenvaihdunta hidastuu, mutta ehkä kroppa on tottunut omaan treeniini ja kaipaisi lisätehoja. Jotenkin kai olen jumittunut paikoilleni.
Tulipa pitkä tarina. Mutta kiitos neuvoista!