Miksi toinen tykkää aina enemmän?

Onko sitten niin, että naiset jäävät miehiä useammin suhteisiin, joissa he eivät loppujen lopuksi edes tahtoisi olla, mutta joissa on riittävästi miehen tarjoamaan turvallisuutta - jota rakastunut mies tietysti pyrkii tarjoamaan pitääkseen naisen? Tämähän on kaikista ulkopuolisistakin tosi hyväksyttävää.

Eli onko useammin niin, että mies saa enemmän jopa rakkaudessa, hänet on tarkoitettu voittamaan siinäkin?

P.S. Minusta miesten epätoivoinen roikkuminen on oksettavaa. En lähde sitä ymmärtämään enkä hyväksymään - vaikka paviaanit tekisi mitä hyvänsä.

Kyselijä kirjoitti:

Onko sitten niin, että naiset jäävät miehiä useammin suhteisiin, joissa he eivät loppujen lopuksi edes tahtoisi olla, mutta joissa on riittävästi miehen tarjoamaan turvallisuutta - jota rakastunut mies tietysti pyrkii tarjoamaan pitääkseen naisen? Tämähän on kaikista ulkopuolisistakin tosi hyväksyttävää.

Eli onko useammin niin, että mies saa enemmän jopa rakkaudessa, hänet on tarkoitettu voittamaan siinäkin?

P.S. Minusta miesten epätoivoinen roikkuminen on oksettavaa. En lähde sitä ymmärtämään enkä hyväksymään - vaikka paviaanit tekisi mitä hyvänsä.

Tämä on tietysti mustavalkoista vastakkainasettelua... mutta kun monien suhteita sivusta seuraa, tulee ihmeteltyä kaikenlaista.

Suhde jossa tykkääminen on tasan on paras.
Koska jos mies tykkää enemmän se kokee jossain vaiheessa huonommuutta ja torjutuksi tulemista ja vaihtaa naiseen joka tykkää enemmän.

Jos nainen tykkää enemmän mies ei viitsi yrittää itse niin paljoa ja pitää naista itsestään selvyytenä. Nainen turhautuu ja yrittää enemmän tykätä ja karkoittaa näin miehen pois, koska mies näkee naisessa roikkujan ja epätoivoisen rakkauden hamuajan.

Tasan menevä tykkääminen on hyvä ja se että ne kaksi ihmistä ovat kypsiä ja tajuaa mitä todellinen rakkaus on.......

miss undivided attention kirjoitti:

Suhde jossa tykkääminen on tasan on paras.
Koska jos mies tykkää enemmän se kokee jossain vaiheessa huonommuutta ja torjutuksi tulemista ja vaihtaa naiseen joka tykkää enemmän.

Jos nainen tykkää enemmän mies ei viitsi yrittää itse niin paljoa ja pitää naista itsestään selvyytenä. Nainen turhautuu ja yrittää enemmän tykätä ja karkoittaa näin miehen pois, koska mies näkee naisessa roikkujan ja epätoivoisen rakkauden hamuajan.

Tasan menevä tykkääminen on hyvä ja se että ne kaksi ihmistä ovat kypsiä ja tajuaa mitä todellinen rakkaus on.......

En usko(?), että enemmän tykkäävä mies aina vaihtaa. Mustasukkainen vahtija se voi olla, luonteen mukaisesti voi tulla muitakin ongelmia. Joskus luulen, että mies voi pitää tällaista tilannetta haasteellisenakin, hänen on aina yritettävä valloittaa uudestaan se 'nirppanokka'. Monet tietysti kokevat elämänsä rakkautena juuri sellaisen ihmisen, jota eivät henkisesti pysty täysin saamaan.

Liian vähän pitävä kumpihyvänsä alkaa jossakin vaiheessa katsella muita, haaveilla vapaudesta, solmia sivusuhteen tai vaihtaa toiseen...

- - - Tasan menevä tykkääminen on hyvä ja se että ne kaksi ihmistä ovat kypsiä ja tajuaa mitä todellinen rakkaus on.......

Täydellistä, kyllä.

Kyselijä kirjoitti:

Onko sitten niin, että naiset jäävät miehiä useammin suhteisiin, joissa he eivät loppujen lopuksi edes tahtoisi olla, mutta joissa on riittävästi miehen tarjoamaan turvallisuutta - jota rakastunut mies tietysti pyrkii tarjoamaan pitääkseen naisen? Tämähän on kaikista ulkopuolisistakin tosi hyväksyttävää.

Eli onko useammin niin, että mies saa enemmän jopa rakkaudessa, hänet on tarkoitettu voittamaan siinäkin?

P.S. Minusta miesten epätoivoinen roikkuminen on oksettavaa. En lähde sitä ymmärtämään enkä hyväksymään - vaikka paviaanit tekisi mitä hyvänsä.

...sitä, että jos sattuu vaikka oikeesti tykkäämään toisesta, niin sitä ei oikein muuta osaa tehdä kuin roikkua. Se tuntuu oikeelta ja ainoalta vaihtoehdolta joskus. Kysymys onkin siitä, että sen roikkumisen kohteen on tehtävä asia fiksusti ja kivasti selväksi. Selvin sanoin. Usein kuitenkin pitää pelata pelejä ja otapa siinä sitten selvää toisen ajatuksista. Eihän tietenkään tarvi sanoa toiselle, että oksetat minua. Jos avoin ja ystävällinen linja ei toimi, niin sitten tietysti kannattaa jo roikkujan koettaa vähän kelailla asioita.

Minun mielestä asialla ei ole mitään tekemistä voittamisen tai ulkopuolisten kanssa.

Itselläni taitaa olla kokemusta molemmin päin :)

Apina (uros) kirjoitti:

...sitä, että jos sattuu vaikka oikeesti tykkäämään toisesta, niin sitä ei oikein muuta osaa tehdä kuin roikkua. Se tuntuu oikeelta ja ainoalta vaihtoehdolta joskus. Kysymys onkin siitä, että sen roikkumisen kohteen on tehtävä asia fiksusti ja kivasti selväksi. Selvin sanoin. Usein kuitenkin pitää pelata pelejä ja otapa siinä sitten selvää toisen ajatuksista. Eihän tietenkään tarvi sanoa toiselle, että oksetat minua. Jos avoin ja ystävällinen linja ei toimi, niin sitten tietysti kannattaa jo roikkujan koettaa vähän kelailla asioita.

Minun mielestä asialla ei ole mitään tekemistä voittamisen tai ulkopuolisten kanssa.

Itselläni taitaa olla kokemusta molemmin päin :)

Olen toki miettinyt. Sillä itsekin olen sattunut tykkäämään oikeasti ihmisistä ja tiedän, ettei aina muuta voi tehdä kuin katsella miten menee.

Roikkumisella on kuitenkin rajansa ja ainakin itseäni hävettäisi roikkua ja tyrkyttää itseäni sen jälkeen kun toinen yhdenkin kerran ilmaisisi, että tunteita ei ole.

naaras apinat roikkuvat alfa uroksessa.jopa tappelevat keskenään hänen suosiostaan.uroksethan ratkaisevat omissa taisteluissaan ne jotka pääsevät parittelemaan.voittaja uros sitten saa naaraiden sydämmet läpättämään.naaras ei valitse vaan urokset tappelee naaraasta.

asiassa kirjoitti:

naaras apinat roikkuvat alfa uroksessa.jopa tappelevat keskenään hänen suosiostaan.uroksethan ratkaisevat omissa taisteluissaan ne jotka pääsevät parittelemaan.voittaja uros sitten saa naaraiden sydämmet läpättämään.naaras ei valitse vaan urokset tappelee naaraasta.

ehdotan, että antaa apinoiden hoitaa omat asiansa. Ollaan me ihmisiksi.

Vaikka ihan kivalta tuo toki kuulostaa, että urokset tappelevat keskenään ja naaras saa sitten vain urosta parasta valmiiseen pöytään. :)

Tämä kuulosti hyvältä ja todelta. Noin se varmaankin useimmiten on. Hyvässä tilanteessa jo alunperinkin on oltu jonkinlaisessa balanssissa luultavasti, eli molemmat pitäneet toisesta oikeasti.

Eli suhde, jossa jo alunperinkin on liian suuri epätasapaino tykkäämisissä (tai toinen miltei välinpitämätön) ei saa hyviä ennusteita... riippumatta siitä, mitenpäin sukupuolet asettuvat.

no höh! ymmärsit väärin... pontti on se, että molemmat tykkää paljon mutta ne tykkäämisen tasot on eri... hiuksenhienoa eroa...