Lapseni sylikummi ei osoita minkäänlaista mielenkiintoa lasta kohtaan,ei koskaan kysele kuulumisia tms.Tilanne muuttui reilu vuosi sitten,siihen asti kummitäti osoitti vielä kiinnostusta,nyt jouluna ja synttärinä laittoi 20 euroo mun tilille,että voin ostaa jotain lapselle,itse hän ei synttäreille vaivautunut tulemaan.Minä kun en noista lahjoista ja muusta välitä vaan arvostan enemmän muunlaista kiinnostusta kummilapseen(hoitajaa en tarvitse),lapsi on nyt 3v eikä varmasti edes muista koko kummia,kun ei ole vuoteen häntä nähnyt.Syynkin tähän muutokseen kummin käytöksessä tiedän ja se on se että,sanoin ystävänä hälle mielipiteeni hänen juopottelustaan,joka mielestäni alkoi riistäytyä käsistä ja olin huolissani hänestä sekä lapsistaan.Hän mm.jätti lapsensa useasti kotiin keskenään kun pistäytyi "muutamalle"lähibaariin,meille tullessaan viikollakin keskellä päivää hänellä oli aina "muutama"olut tai siideri mukana yms.Asiasta sanoin aivan kauniisti,mutta hän loukkaantui verisesti,nyt en haluaisi häneltä noita "rahalahjojakaan"kun ei muutenkaan ole kiinnostunut.Olen hänelle sähköpostia laittanut ja niissä kertonut aina myös kummilapsen kuulumisia,itse hän ei ota yhteyttä,vastaa kyllä ja laittelee jotain hävyttömiä kuvia sähköpostilla.Unohdanko nyt koko kummin ja odottelen kun hän itse tulee "järkiinsä" vai mitä?Olen vaan jo kyllästynyt tähän yksipuoliseen yhteydenpitoon,että tekis mieli luovuttaa...Lapsen kaksi muuta kummia ovat kyllä ahkerasti kuviossa mukana,kyläillään puolin ja toisin jne.Tämä sylikummi ei tule enää kyläänkään vaikka kutsuttu on useaan otteeseen,olen myös ehdottanut esim.kaupungilla treffaamista,mut aina hällä on joku este olevinaan.Kertokaahan mielipiteitänne miten te toimisitte tälläisessä tilanteessa?!
mitä tekisitte?
mamis
3559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä antasin olla rauhassa.Miehelläni on kummilapsi eikä vaan satu kiinnostamaan.Itse en ole kummi enkä rupea.Omat kummini ei ollu yhteydessä,olisko nykysin yli ammuttu juttu.Tuntuu et pakko olla yhteydessä ja lahjoa.Kaksi muuta jos on yhteydessä eikös se ole hyvä.Lapsen läheinen vieras aikuinen voi olla muukin,kuin se kummi.Itselle kehittyi lapsena tuttavuus mummini siskoon joka asui lähellä.Pienenä taapersin sinne kylään.Kummia en tuntenutkaan,toisen jotenkuten.
mulla on 1 kummilapsi ja oma tulossa mutta minulle ei tulisi mieleenkään jättää tuota kummilastani hän on niin ihana äitinsä olen tuntenut noin 16vuotta mut silti en pidä hänen kaikista jutuista jotkut sanomiset loukkaa ja muuta vastaavaa hän ei pidä miehestäni (sietää mut ei pidä) eikä mieheni hänestä mutta mun mielestä kummilapseni on kuitenkin kummilapseni ja kerran suostuin kummiksi niin hoidan sen tehtävän. vaikka riitelisin äidin kanssa niin voisin isän puolelta pitää yhteyttä lapseen.
Tämä meidän lapsen kummi ei ole nyt 11/2 vuoteen kysynyt edes "mitä lapselle kuuluu?"tms.Joskus muistan hänen sanoneen että,kummiksi pääsy on kunniatehtävä!Nyt tekisikin mieli kysyä häneltä,mikä siitä tekee "kunniatehtävän"?,sekö että laittaa parikymppiä mun tilille 2 kertaa vuodessa ja käskee ostaa sillä lapselle jotain?En todellakaan kaipaa lahjoja tai rahaa häneltä,vaan aitoa kiinnostusta kummilapseen mitä hän osoitti vielä lapsen ollessa vauva.Ystäviä ollaan oltu murkkuiästä lähtien,mutta tuo mun mielipiteeni hänen alkon käytöstään näytti olevan hänelle liikaa,tais osua ja upota!?