Osaakohan kukaan vastata kysymykseeni täällä. Opiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta, mutta opintotukikuukausia on jäljellä enää pariksi vuodeksi, koska olen aiemmin suorittanut amk-tutkinnon. Teen jo nyt todella paljon töitä, koska opintotuki ei riitä edes opiskelijakämpän vuokraan täällä Helsingissä. Motivaatiota valmistua maisteriksi on, mutta millä ihmeen rahalla sitten, kun opintotuki päättyy? Sossuunko pitää mennä kerjuulle? Myöntävätkö ne edes siellä tukea opiskeluiden loppuun asti vai pakottavatko kokopäivätöihin, jolloin en ikinä valmistuisi 7 vuodessa?
Edistyneitä opiskelijoita?
Kaksnelonen
185638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Moi oletko ihan tosissas, että opintotuet lopussa. Kun sitähän saa toisen tutkinnon suorittamiseen vähän lisää..?
mulla vähän sama tilanne. Olen tosin yrittänyt säästää tukikuukausia, mutta loppu lähenee...En tiä, ainakin asumistukea kannattaa hakea sit, jotkut kuulemma elää toimentulotuellakin, mutta siihen vaaditaan selvitys opintojen etenemisestä. En tiedä miten käytännössä toimii, miten iso tvs. Yks vaihtoehto on tehdä kokopäivätöitä ja opiskella hitaammin (kuten minä) tai sitten mennä kyselemään yliopiston opintoneuvojalta tai työkkäristä.
Jätät viimeisen opintorahan aikanaan toistaiseksi nostamatta ja nostat vain asumislisää. Toinen vaihtoehto on käyttää opintotuki loppuun, jolloin siirtyy yleisen asumistuen piiriin (tosin molemmissa tuissa tulorajat). Voithan kuitenkin tehdä amk-alasi töitä samalla?
Opintolainaa saa myös samalla tavalla säästäen muutaman tukikuukauden. Nostat lainan ja palautat tukikuukaudet. Ei tietysti toimi, jos elämiseen menee nyt jo sekä opintoraha että -laina. Homman hyvä puoli on se, että tulorajat pysyvät korkealla ;-)
Lisäksi jos on aloittanut hiljan yliopistossa ja valmistuu 7 vuodessa saa osan lainapääomasta vähentää verotuksessa. Eli lainaa kannattaa nostaa niin paljon kuin vain saa, vaikka sitä ei tarvitsisikaan.
Tietysti laajasti ajatellen (inflaatio yms. tai jos vaikka onnistuneesti sijoittaa nuo lainat ja saa niille paremman tuoton kuin lainan korko on).
Mutta: verovähennys tarkoittaa sitä, että opintolainan korkoa vastaava rahamäärä omista tuloista on verotonta. Osittain. Siis jos esim. tienaa 15.000 eur vuodessa ja veroprosentti olisi n. 25% niin menisi 3750 eur veroihin. Mutta kun on opintolainaa ja siitä maksaisi korkoa esim. 10.000 eur:n lainasta 4% olisi korko siis 400 eur/v. Siitä en tiedä mikä osuus on verovähennyskelpoinen, olkoon vaikka puolet. Siis 200 eur.
Jos siis veroprosentti määrätäänkin nyt siten että maksat verot vain 15.000 eur-200eur = 14.800 eur mukaan on veroprosenttisi hieman pienempi, olkoon n. 24,5% ja se tuosta 14.800 eur:sta on 3626 eur.
Siis hyöty sinulle on verotuksessa 3750eur-3626eur=124eur.
Siis siksi että maksat pankille 400 euroa, sinun verotuksesi on 124 euroa pienempi. Siis maksat edelleen 276 euroa vuodessa puhtaasti pankille vuodessa eli 23 eur/kk. Noin puhelinlaskun verran siis, tai laajakaistaliittymän. Eli ei se ihan noin mustavalkoista ole että nyt laina on ilmaista kun se on verovähennyskelpoista. Opintolaina on ollut aina jonkinverran vähennyskelpoista, se on aina alentanut hieman veroprosenttia, nyt vain enemmän kuin ennen. Opiskelija hyötyy tuosta ehkä 10 eur/kk nyt jos lainaa on 10.000 eur. Mutta siis käytännössä ilmaista valtion takaamaa lainaahan se on jos ottaa inflaation huomioon. Esim. bensa maksoi v. 2001 kesällä halvimmillaan eräällä valtatie 12 varrella olevalla SEO:lla 5,30 markkaa/litra, muistan hyvin. Siis todella reilusti alle euron litra. Sitten se kallistuipahasti jo vuoden vaihteeseen mennessä ja aika tarkkaan euron litra maksoi vuodenvaihteessa 2002 bensa litralta. Jossain alle euron, jossain yli. Nyt se on n. 1,25 eur/litra taas. Siis jos oli ottanut opintolainaa 2001 ja osti sillä bensaa 2001, sai sitä paljon enemmän kuin vastaavalla määrällä rahaa nyt saa ja siksi inflaatio käytännössä syö pois opintolainan koron kun se raha lainan nostohetkellä on arvokkaampaa kuin sitten kun sen joutuu maksamaan takaisin vaikka 8 v:n päästä.
Siis bensiini oli halpaa vielä 2001 kesällä, muistanette mitä tapahtui 11.9.2001...
On se v-mäistä, että köyhä suomalainen opiskelijakin saa maksaa käytännössä ja paljon siitä että jotkut pitävät Amerikkaa niin pahana maana
"verovähennys tarkoittaa sitä, että opintolainan korkoa vastaava rahamäärä omista tuloista on verotonta. Osittain...10.000 eur:n lainasta 4% olisi korko siis 400 eur/v. Siitä en tiedä mikä osuus on verovähennyskelpoinen, olkoon vaikka puolet."
Niin siis tuo oli vanhan mallin mukaan. Uudet opiskelijat ovat valmistuessaan (muutaman ehdon täyttyessä) oikeutettuja opintolainavähennykseen, josta voi lukea täältä: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/090605125712IL?openDocument
Jos olen ymmärtänyt oikein niin uudessa järjestelmässä vähennys tehdään suoraan veroista (=vähemmän maksettavia veroja) eikä tuloista kuten aiemmin. Maksimissaan opintolainavähennys voi olla 3300€. Jos joku on eri mieltä, korjatkoon toki virheeni...
No just, sitten se laina on kiyllä TODELLA halpaa. Siis jos korot oikeasti vähennetään maksettavista veroista pois. Siis suorastaan ilmaista lainaa. Hitto, on kyllä perhanan epäreilu järjestelmä meitä vanhempia opiskelijoita kohtaan, vaikka ei sen puoleen kivahan se on valmistua pois, mutta kyllä tuo n. 500 eur vuodessa lainan korkoja on sekin rahaa.
Mutta miten ihmeessä sitten tämä:
"Jos vähennys on suurempi kuin verojen määrä, henkilölle tulee opintolainavähennyksen veroalijäämä, joka voidaan vähentää verotuksessa enintään tutkinnon suoritusvuotta seuraavan 15 vuoden aikana."
Siis tuossahan taas on kyse ihan tavallisesta verovähennyksestä. Siis että tuolta osalta palkkaa ei makseta veroa.
Muutenkin kun nyt luinkin tekstiä KELAn sivuilta, niin sehän tarkoittaa tuo homma että IHAN SAMANLAINEN VEROVÄHENNYS ON KYSEESSÄ KUIN TAVALLISESTIKIN, nyt vain LAINAN LYHENNYSMÄÄRÄ ON VEROVÄHENNYSKELPOISTA. Ennen oli pelkkä korko, lyhennys ei. Ok, on tuokin todella edullisempi systeemi kuin vanha.
ELI:
Tienaat 20.000 eur. Veroprosentti 30. Siis veroa menee 6000 eur.
Maksatkin opintolainan lyhennyksiä 2000 eur.
Lasketaan siis sinun veroprosenttisi sen mukaan kuin olisit tienannut 18.000 eur. Veroprosentti onkin tuolla tienausmäärällä laskettuna nyt 26,5%. Siis maksatkin veroa 26,5% tuosta 20.000 eur:sta vai lasketaanko se niin, että 26,5% 18.000 eur:sta??? Tietääkö Sheriffi?
siis joko 4770 tai 5300
vai onko se niin että tuo "siltä osalta palkkaa ei makseta veroa" on että normaali verotus n. 30% siitä 20.000 eur:sta siihen 18.000 eur asti ja lopuista ei ollenkaan, jolloin olisikin:
0,3*18000eur=
5400 eur verot...
No siis vähintään 600 eur voittaa veroissa kun maksaa 2.000 eur lainaa pois
ennen vain koroista hyötyi, nyt lyhennyksestäkin
Ihan ensin korjaan virheeni: opintolainavähennys on riippuvainen tutkinnon suorittamisen tavoiteajasta ja aiemmin maksimimääräksi väittämäni 3300€ on yleisimmän maisteriopintojen (=tukikuukausia 55), 300op:n opintojen maksimi.
Kelan sivulla (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/090605133954IL?OpenDocument) sanotaan näin:
"Kun tutkinnon suorittanut lyhentää opintolainaansa, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Vähennys tehdään lyhennysvuoden verosta...Maksat lyhennysvuonna vähennyksen verran vähemmän veroja."
Myös Kelan opintolainaoppaassa (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/alias/lainavahennys/$File/lainavahennys.pdf?OpenElement) sanotaan: "Verovähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista..."
Tuo mun mielestä tarkoittaisi, että vähennys tehtäisiin veroista, ei tuloista. Lisäksi vuosittainen vähennyksen määrä on korkeintaan saman vuoden lainanlyhennyksen suuruinen. Jos tuo lainauksesi "henkilölle tulee opintolainavähennyksen veroalijäämä" alijäämä tarkoittaa jotain muuta kuin veroalijäämä yleensä? Kun siinä mainitaan nimenomaan opintolainavähennyksen veroalijäämä?
"Siis maksatkin veroa 26,5% tuosta 20.000 eur:sta vai lasketaanko se niin, että 26,5% 18.000 eur:sta??? Tietääkö Sheriffi?"
Sheriffi ei tiedä. Tuo kuulunee "normaalien" verovähennysten puolelle, enkä pitkänkään etsinnän jälkeen löytänyt tietoa siitä, miten vähennykset vaikuttavat veroprosenttiin ja sen laskentaperusteisiin. Taitaa sitten kuulua yleissivistykseen, mutta itseltä on ainakin tuo tieto päässyt karkaamaan päästä, jos se on siellä koskaan ollutkaan.
Sivuhuomiona sen verran, että 20000€:n vuosituloilla veroprosentti 30 on ihan ylimitoitettu, 20 olisi aika lähellä. Luulisin, että tässä vaihtoehtoja on 2 (joista vain toinen tietenkin oikein, mutten tiedä kumpi, esimerkkeissä lainanlyhennys 2000€):
1. veroprosentti normaali 20 koko 20000€ tuloista, jolloin maksettavaa veroa kertyisi aluksi 4000€. Opintolainavähennys tehdään jälkikäteen -> veronpalautus 2000€.
2. opintolainavähennys huomioidaan veroprosentissa etukäteen, jolloin 20000€ tulojen veroprosentti olisi 10.
TODELLA monimutkaista... Ei sitte voitu suunnitella enempi maalaisjärjelle käypää kannustinta vaan tällanen hankala. Kiitos kuitenkin, Vänrikki, että sain aivonystyröille pitkästä aikaa monimutkaisempaa matemaattista haastetta tätä pähkäillessä.
Loppuun vinkki: opintolainavähennyksen piiriin pääsee, kunhan on uusi opiskelija.
Älkää nyt turhaan tehkö asiasta monimutkaista kaikkine veroprosentteineen. Opintolainapääomaa tai sen korkoja ei vähennetä ansiotuloista (ja silloinkin marginaaliveroprosentti ratkaisisi) vaan maksetuista veroista.
Koroista saa vähentää 28% ja pääomasta 30% tietyn omavastuun jälkeen. En tiedä onko ylärajaa, varmaan on.
Korkotappiot saa kuitattua esim. lyhyen koron rahastolla, pitkillä koroilla pääsee jopa hieman voitolle. Kummassakaan ei käytännössä ole riskiä, koska sijoitusaika on yli 5 vuotta. Pelimiesten osakekasinot sitten erikseen. Vielä jos onnistuu realisoimaan sijoituksiaan alle 1000 eurolla vuodessa, niin säästyy luovutusvoittoverolta.
No, pointtini oli, että lainapääomavähennyksen ansiosta lainaa kannattaa nostaa enemmän, jos sitä kerran lähtee nostamaan. Tietysti tuo vaatii valmistumisen määräajassa.
En oikein ymmärrä mitä hankalaa tuossa kannustimessa on. Tosin sen myönnän, ettei se välttämättä kannusta valmistumaan yhtään nopeammin, vaan ne jotka siitä hyötyvät, olisivat kuitenkin valmistuneet määräajassa. Muut eivät sitten ota lainaa, eivätkä hyödy siitä.
" Osaakohan kukaan vastata kysymykseeni täällä. Opiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta, mutta opintotukikuukausia on jäljellä enää pariksi vuodeksi, koska olen aiemmin suorittanut amk-tutkinnon."
Tarkistappas tämä uudestaan, se tieto mikä minulla on niin jos tutkinto on suoritettu, lähtee opintotukikuukaudet alusta eli saa yliopistotutkintoon koko opiskelun ajaksi opintotuen. Jos taas amk-tutkinto on jäänyt kesken, silloin lasketaan amk-tutkintoon käytetyt opintoviikot käytetyikiksi opintotuessa myös yliopistotutkintoa suoritettaessa.
KANNATTAA TARKISTAA ASIA KELASTA.
Mikäli opintotukea ei saa, perustuslain mukaan on oikeus silti opiskeluun, se määräytyy perusoikeuksien mukaan. Tätä oikeutta ei saa vaarantaa. Fattalla on velvollisuus maksaa toimeentulotukea, koska se on viimesijainen toimeentulomuoto opiskelijalle ja opintotuki on ensisijainen.
Tietenkin fatta heittää ne tyypilliset tarinat, että eivät halua kenenkään opiskelua rahoittaa. Sitähän ne eivät tee, koska opiskelun rahoittaa kunnat ja valtio jo valmiiksi, nyt kysehän on opiskelun aikaisen toimeentulon rahoituksesta. Päätös vain fattasta ja valittamaan, vedoten perustuslakiin, kohdat sivistykselliset oikeudet, ja se kohta jossa toimeentulon turvaamisesta säädetään ja toimeentulotukilain kohdat.
Suosittelelisin kuitenkin tapauksessasi työskentelyä opintojen ohella. Tietääkseni opintotukea et saa enää jos olet nostanut korkeakoulussa "täydet" kuukaudet. Kuitenkin, kuten edellä mainittiin, sossu kyllä elättää sinut, mutta eiköhän aika ole jo kokeilla elättää itsensä.
"16 §
Sivistykselliset oikeudet
...Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään VARATTOMUUDEN SITÄ ESTÄMÄTTÄ..."
"Jos taas amk-tutkinto on jäänyt kesken, silloin lasketaan amk-tutkintoon käytetyt opintoviikot käytetyikiksi opintotuessa myös yliopistotutkintoa suoritettaessa."
Kesken jääneeseen amk-tutkintoon käytetyt opintoTUKIKUUKAUDET vähennetään yliopistotutkintoon käytettävissä olevista tukikuista.
"se tieto mikä minulla on niin jos tutkinto on suoritettu, lähtee opintotukikuukaudet alusta eli saa yliopistotutkintoon koko opiskelun ajaksi opintotuen."
Henkilökohtainen maksimitukiaika on 70kk ja valmiiseen tutkintoon käytetyt tukikuukaudet vähennetään tuosta.
Tässä linkki Kelan ko. asiaa käsittelevälle sivulle:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190705151849IL?openDocument
Fattassa sanotaan ensiksi että täytyy ottaa opintolainaa. Jos ei saa opintolainaa niin voivat myöntää ns. sosiaalista luototusta, joka on sosiaaliviraston takaamaa lainaa joka täytyy maksaa takaisin. Ainahan voi tietty välivuoden pitää tai sitten pitää tehdä niitä töitä.
En voi tehdä oman alani töitä, koska en ole saanut niitä. Opiskelemani ala olis sitä paitsi täysin väärä minulle amk:ssa. Lisäksi omalla alallani on vain kokopäivätöitä, jolloin opiskelu menisi mahdottomaksi. Yliopistolla on pakollisia luentoja ja labrakursseja päivisin enkä myöskään halua polttaa itseäni loppuun tekemällä kokopäivätöitä samalla kun hullun lailla yrittää opiskella. Nykyäänhän on 7 vuoden raja, jossa täytyy valmistua, mikä ottaa jo nyt tiukilla vaikka teen vain osa-aikatöitä. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä sossuun sitten, kun tuet aikanaan loppuvat. Mutta lohdullista on, ettei minun tämän takia tarvitse lopettaa opiskeluja kesken. Tämä ala tuntuu juuri oikealta minulle.
Hei!
Itsellä myös AMK-tutkinto takana, ja sen ajalta maksimi käytetyissä tukikuukausissa. Aloitan syksyllä maisterin tutkinnon yo:ssa, ja tarkoitus on saada tukikuukaudet riittämään myös maisterintutkinnon ajaksi. Tukikuukausia minulla on siis nyt 70-amktutkinnon aikana käytetyt kuukaudet= n. 30-40. Tarkoitus on tehdä tutkinto nopeasti, mielellään kolmeen vuoteen, täksi ajaksi tukikuukauden suurinpiirtein riittävät. En käy työssä opiskelun ohessa ja opiskelen myös kesällä, nostamatta tukea.
Melko rankalta kuulostaa. Itse en pystyisi samaan, koska jo pelkkä vuokra ylittää opintotuen, vaikka asunkin opiskelija-asunnossa. Aion kyllä vuoden päästä muuttaa halvempaan solukämppään. Minäkin tosin opiskelen myös kesäisin, enkä nosta tukia. En myöskään nostanut tukea lainkaan viime syksyltä, koska yritän säästää tukikuukausia vaihtovuotta varten, ja lisäksi on pidettävä huolta, ettei tulot ylity. Senkin takia on tehtävä paljon töitä, jotta saisin säästettyä rahaa vaihtovuotta varten (en kyllä vielä ole saanut riittämään mitään säästöön).