Laittakaahan luvut kaupunkipojalle

esittämäsi lista erinäisistä kuluista.

Rohkenen kuitenkin lisätä listaasi perintöveron/varainsiirtoveron seuraavasti perustellen.

Nykyaikana ihmisen kiertoaika Suomessa (keski-ikä) n.75vuotta. Maa/metsä lienee tällä n.75-vuotiaalla keski-ikäisellä suomalaisella omistuksessaan (arvaus) 30 vuotta.

Metsän kiertoaikana (esittämäsi 80-90 vuotta) kyseessä oleva metsä ehtii olla kolmella omistajalla - joten yhtä kiertoaikaa kohden on maksettava perintövero 3 kertaa kulloisenkin metsän arvon mukaan tai jos metsä vaihtaa omistajaa kaupalla, niin vaihtoehtoisesti varainsiirtovero.

Siis lisäyksenä listaan

Perintövero x 3/Varainsiirtovero x 3

Kun luvut saadaan jostain kasattua niin huomataan ettei pääoman sijoittaminen suomeen ole kannattavaa. Nythän on jo se huomattu ettei työtä kannata tehdä tai teettää täällä.

Tuolla 90 vuoden aikajaksolla nettotulot ovat aika tarkasti -14,80 euroa. Mistäkö koostuu? No yhden kerran paikallinen hirviseurue kaataa maalleesi vanhahkon uroshirven ja saat vähäluista lihaa 2,2 kg, a 9 e/kg=19,80 euroa. Toisen kerran käyt mustikassa, tuotto 6 l x 1,2 e = 7,20 eur. Samalla reissulla kuitenkin rikot kumikenkäsi terävään kiveen, kulu 49 eur (kun oli kotimaiset). Siinäpä se tuotto melko tarkkaan laskettuna on.

tulla oikeita vakavasti otettavia vastauksia, voit päätellä homman olevan niin kannattavaa, ettei sitä täällä palstoilla julkisesti huudella.

Metsäkustannuksen sivuilla ja plokkaa sieltä itsellesi kirja tuottava metsänkasvatus. sieltä löytyy sinulle laskelmia eri korkovaatimuksilla ja kiertoajoilla. Kyllä siitä vielä juuri ja juuri kannattavaa saadaan ekonomistien laskelmissakin.

Sitä ihmettelen, että metsän kasvatukseen sovelletaan kaiken maailman ihmeellisiä vaatimuksia siitä, että sitä saa tehdä vaan jos ei löydy parempaa vaihtoehtoista tuottokohdetta rahoille. Ihan vakavalla naamalla ekonomistit näitä laskelmiaan pykää ja varmaan uskookin niihin, raukat.

Samat ekonomit kuitenkin kantavat iloisesti omat kalliisti ansaitut euronsa autokauppaan ja ostavat 50000 eur maksavan bemarin ja ruostutettuaan sitä muutaman vuoden investoivat taas uuteen samanmoiseen. Siinä se raha kasvaa? Kyllä kai tuottovaatimuksia pitäisi soveltaa kaikkeen toimintaan eikä vain metsänkasvatukseen eli kukin miettimään nyt sitten vaan joka ikisen ansaitsemansa euro kanssa, mihin tämänkin lantin voisi tuottavimin sijoittaa noin 100 vuoden aikaperspektiivillä. Arvaisiko sentään ostaa itsellee paketin kaurapuuroa aamiaiseksi ettei ihan liikaa ala hiukoa vai pitäisikö tehdä analyysiä siitäkin osuudesta.

Tällä yritän vain vaatimattomasti todeta, että moiset laskelmat voisi tyynesti vetää vessasta alas. Kukaan inhimillinen ihminen ei toimintaansa perusta loputtomasti vaihtoehtoisten tuottojen vertailuun. Todellisuudessa, jos ei sitä rahaa säästä esim. metsään, niin todennäköinen vaihtoehtoinen käyttö sisältää vakavasti otettavan uhkan siitä, että rahat häviävät vähitellen taivaan tuuliin - vaikkapa ruostuvan sen bemarin mukana - sen sijaan että ahkeroisivat jossain omistajalleen lisää rikkautta.

Äläkäs naureskele sen tupakkisi kanssa - ja tulikohan tänään syötyäkin ihan tarpeettomasti ravintolassa (voileipäin olisi riittänyt). Ja miten oli se viime kesäinen etelän matka? Pohdi vain, paljonko olisit jo nyt ansainnut sijoittamalla senkin varallisuutesi johonkin vaihtoehtoiseen 'parempaan' kohteeseen.

Miksi ihmeessä vain metsä olisi erikoistapaus taloudellisessa ajattelussa? Ja miksi ihmeessä laskelmia ei tehdä huomioiden ihmisten todellisia rahankäyttö- ja sijoitustottumuksia?

Sillä aikaa kun ekonomisti raapii tikkuja kynsiens alle kehittäessään uusia laskukaavoja, minä annan metsän kasvaa. Saatan sijoittaa muihinkin kohteisiin (- ei toki kannata tehdä kuten Mark Twain neuvoi: kaikki munat samaan koriin ja sitten vahdit tarkasti. Hehheh). Metsänpohja ei niin kummoisia maksa ja kun se kerran on hankittu niin metsähän siihen aina kasvaa uudestaan, kerta toisensa jälkeen. Voi siinä sitten vaikka ostaa sen bemarinkin, jos siltä tuntuu, ja käydä etelässä - kun on varaa.

ettei sitä voi nyt yksioikoisesti sanoa. Itse kerran tein taulukkolaskennalla laskelman, jossa oli vuosi vuodelta 90 vuoden ajalta laskettu kaikki luettelmasi kulut siitä lähtien kun metsä oli 1.vuotena muokattu ja istutettu(ja vähän muitakin kuluja ja verotusetuja).Tuloja oli harvennukset, päätehakkuutulot ja kemera-avustus. Valtion kemera-tuen laskin kerran, kun sen saa vain kerrran samalle kuviolle 90 v aikana. Kaikki kulut ja hinnat olivat sen hetken hintoja, mutta vuosi vuodelta diskonttasin ne tietyllä %:lla nykyarvoon. Lopputulos oli , että en millään opilla sanut +-merkkistä tulosta. Muistan siitä sen verran, että pelkästään Mhy-veroa sai maksaa aika paljon. Verotus oli puun myyntitulon verotus. Sijoitetun pääoman korkoa ei tullut, paremmin korkoa olisi saanut pankin 0,5 %:n tililtä. Sitä en ottanut huomioon, että miten kävisi, jos metsästä saadun tulon sitten saisi sijoitettua todella tuottavasti muualle. No, sittenhän sitä ei kannattasi kierrättää metsän kautta.

Jos sinä ostat (omistat) avohakatun metsäpalstan niin ei sinun kannata miettiä mikä on päätehakkuun nettotulos sillä sinä et ole siitä tulosta nauttimassa. Sitä paitsi kukaan ei voi sanoa 80 - 90 vuotta eteenpäin minkälainen metsä sinulla on.

Jos kasvihuone ilmiö kehittyy pahimpien (parhaimpien) ennusteiden mukaan niin sinulla sattaa olla mänty - palmu sekametsä.

Laikutuskulut ha:ta kohden ovat sen mukaiset, maksatko yrittäjälle pimeästi.

Istus kuluja ei tule kun kesälomalla käyt itse istuttamassa, saat samalla terveellistä liikuntaa.

Taimikon harvennuksen sinä jätit laskelmista pois. Siitä ei kylläkään kuluja tule kun teet sen itse, saat siitäkin terveellistä liikuntaa.

Harvennushakkuiden tulot taas riippuvat siitä missä metsäpalstasi sijaitsee ja sen hetkisestä puun hinnasta. Et sinä kylläkään neljää harvennushakkuuta tee ennen päätehakkuuta (jota sinä et ole tekemässä)

En usko, että sinä olet suunnittelemassa metsäpalstan hankkimista. Ehkä kaupunkilaisena haluaat tietää miten metsänomistajat pärjäävät.

Jos kuitenkin olet saanut vaikka perintönä avohakatun metsäpalstan niin myy tai vaikkapa lahjoita se äkkiä pois.

Älä yritä liikaa tällä forumilla.
Lyhyesti: yksi hullu kysyy enemmän kuin 10 viisata ehtii(viitsii vastata)
Kaikki ovat varmasti tarpeellisia asioita, mutta itse kun jo valmiiksi olet akateeminen, tuskin akateemikko, niin opiskele asiat muuten.
Tämä on työläisten, eläkeläisten ja korkeintaan alemman keskiluokan hommaa. (muuten mielelläni lukeudun kahteen viimemainittuun)