johtajuustaistelu..miten jatkan

Tilanne on päässyt jos siihen että koira murisee minulle paikaltaan ja luita se puolustaa raivokkaasti. Ei pure mutta murina jo riittää minulle. Koulutuksessa karkailee ja korvat katoavat myös lenkillä jos toinen koira tulee vastaan ja se on vapaana. Eli en voi sitä päästää irti muuta kuin umpimetsässä.

Koira on nyt ensin täydellä huomiomattomuus kuurille. Murisen sille kun se tulee liian lähelle, aivan kuin se itse teki minulle kun tulin liian lähelle sen paikkaa.
Lenkille menoa, ruokakuppia, autoon menoa se joutuu odottamaan istuen. Ulos jokaisesta ovesta pääsee vasta kun annoin luvan ja olin itse astunut ensin. Ruokakupin sai vasta kun olin sanonut ole hyvä.
Silmiin katsomista vältän ja koulutuksissa en ole nyt käynyt viikkoon.

Tästä on nyt kaksi viikkoa ja tilanne on parantunut. Koira on aivan selvästi epävarma olostaan mutta nyt kaipaisin vinkkejä että miten tästä eteenpäin?

Koira ei tietenkään saa itse hakea huomiota mutta jatkanko tuota että se on välillä minulle kuin ilmaa?
181290
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Hyva etta homma toimii. jatka samaan malliin, mutta ala lisata huomion antamista KOULUTUKSISSA! Toisinsanoen ala tehda hyvin lyhyita (max pari min/kerta) harjoituksia, joissa koiralle opetat luoksetuloa. Ensin kotona sisalla ja sitten pihassa tai HYVIN RAUHALLISESSA paikassa, jossa ei ole mitaan hairiota. Etene hitaasti, jottet mene takapakkia.

Kutsu koira luoksesi kun olet ollut huomioimatta sita useamman tunnin. Kun se tulee kehu ja anna ehka makupala. Heti kehuttuasi nouse ja jata taas huomiotta.

Koirasi oppii pian, etta sinua kannattaa pitaa silmalla ja alkaa kiinnittaa enemman huomiota touhuihisi seka siihen, mita koiralta vaadit. Tilanne on rankka, mutta jossakin maarin joudut noudattamaan tata lapi koko koiran elaman. Erityisen tarkkana kannattaa olla kotiin palaamisissa, jolloin koira reagoi sinuun voimakkaimmin.

Lenkilla kannattaa olla varovainen vaatimasta liikaa. Ala ota vahaan aikaan riskeja luoksetulossa, vaan kutsu koiraasi ainoastaan silloin, kun tiedat etta se tulee. Kokeile pillikoulutusta, toimii yleensa paremmin. Ole tapaamatta toisia koiria koulutuksen ajan.

Äänestä

Jokunen asia tuli mieleen. Ensinnäkään en usko, että ihminen pystyy murisemaan niin uskottavasti, että koira käytöstä tajuaisi. Ihminen käyttäköön ihmisen ilmaisutapoja, koira koiran.

Se, että koira karkailee esim. koulutustilanteessta tai lenkillä muiden koirien luo, ei suinkaan tarvi tarkoittaa, että koira kokisi olevansa pomo. Et kertonut koiran ikää? Vaikka koira tietäisi sinun olevan pomo, nuorelle koiralle kiusaus on yksinkertaisesti liian suuri. Pyri siihen, että sellaisia tilanteita ei tule, joissa joudut kieltämään koiraa sellaisesta, josta melkein etukäteen tiedät, että se ei tottele. Muista, että kun koira palaa takaisin, on rankaisu jo liian myöhäistä. Umpimetsässä vapaana ulkoilu on itseasiassa oikein hyvä ja tottelevaistakaan koiraa ei lain mukaan edes saisi pitää irti tuolla yleisillä teillä. Aina on ihmisiä, jotka eivät pidä koirista tai pelkäävät niitä.

Ruokakupin jne. odottaminen on hyvä. Miksi vältät silmiin katsomista? Koirallehan pitäisi opettaa, että sinua silmiin katsomalla = kontaktin ottamalla seuraa jotain hyvää. Esim. sen ruokakupin saa vasta kun katsoo sinua, ulos pääsee kun katsoo sinua jne. Eli katsomalla voi pyytää lupaa erilaisiin asioihin. Myös tuo kouluksen poisjättäminen kuulosti kummalliselta ja kävi jopa mielessä, olisko tämä provo kuitenkin...

Mutta lisää johtajuusvinkkejä on mm. se, että johtajat syövät ensin. Syö itse ns. näyttävästi ennen koiraa, koira odottamaan jonnekin muualle kuin ruokailutilaan. Sinun jälkeesi koira saa ruoan. Toinen juttu voisi olla liikkumisvapaus. Johtaja liikkuu kotona vapaasti. Koiralta voi rajata vaikkapa pääsyn kodin ns. pesään, makuuhuoneeseen. Sekä sohville, tuoleille jne.

koiraa ei kapsutella kun se sitä pyytää. Koiran kanssa ei leikitä kun se pyytää. Koira pyydetään luo silittelyä ja leikkiä varten. Ylipäänsä: koira ei päätä mistään tekemisestään itse, vaan johtaja tekee sen koiran puolesta. Näillä pärjää jo vaikeankin koiran kanssa.

Äänestä
  • Minä myöskin ihmettelin, miksi et katso koiraa silmiin. Kyllä meillä riittää vihainen kulmien rypistys ja silmiin katsominen kun jotain äkkiväärää ollaan tekemässä. Kontaktissa silmiin katsominen on tärkeää, ihan kuten meiju sanoi.

    Äänestä

  • Vastataan nyt tähän Meijun tekstiin vielä.

    Epäilit että tämä on provo...ei todellakaan ole.

    Kaikki tämä alkoi siitä kun saimme uuden kouluttajan. Hän totesi koirani ja minun työskenteyä katsottuaan että kontakti on mainio, koira osaa liikkeet mutta kaikesta huomaa että johtajuus on koiralla eikä minulla. Kerroin koirasta lisää ja näinhän se on.

    "Myös tuo kouluksen poisjättäminen kuulosti kummalliselta ja kävi jopa mielessä, olisko tämä provo kuitenkin... "

    Siis, koulutus on jätetty viikko sitten pois kun aloitin tämän totaalisen huomiomattomuuden. Ja tällä viikolla en mene myöskään koulutuksiin mutta ensi viikolla sitten lähdetään taas. Treenaamme kuitenkin kisoja varten.
    Eli koulutusta ei ole jätetty kokonaan pois vaan pariksi viikoksi. Keskustelin tästä treeneissä muutaman kouluttajan kanssa ja totesimme että koska koira on todella dominoiva niin parempi että se on nyt totaalisella huomoiomattomuudella muutaman viikon ja sitten taas takaisin koulutukseen.

    Kyse ei ole mistään koiran nuoruuden innosta vaikka se onkin nuori. Agilityssä sillä on energiaa ja se rakastaa sitä joten pienet hepulit siellä eivät ketään rasita mutta kyllä sen huomaan kun koirani näyttää keskisormea ja täysin selvää on että minä en ole sille johtaja.
    Sama tokossa, jos on hauskaa niin ilman muuta se saa vähän riehua ja pääasiahan on se että koulutus on hauskaa, eikö vain. Mutta kun koira käyttäytyy kuten oma koirani on käyttäytynyt on suhteessa paljon vialla ja mistäs muualta ne ongelmat lähtee kuin sieltä hihnan päästä. Joten ei ole provo, yritän vain tosissani saada suhteen koiraani kuntoon.

    Siinä vaiheessa kun minun kieltoni ovat koiralle suurimmaksi osaksi ilmaa ja se murisee minulle luustaan ja sohvalta on kyse jo johtajuudesta ja isosta ongelmasta.

    Muut asiat mistä kirjoitit ovat aivan itsestään selviä asioita minulle. Totta kai pyrin ennaltaehkäisemään tilanteita ja koira ei todellakaan ole irti paikoissa joissa ihmisiä lenkkeilee tms. Mutta esim koulutuskentällämme treenaa samaan aikaan monia ryhmiä, ja vaikka omasta ryhmästä omalla osallamme on aina vain yksi koira suorittamassa niin 50-100 metrin päässä saattaa olla toinen koira. Kyllä koiran joka kokee ihmisen johtajaksi siinä vaiheessa pitäisi siinä vaiheessa uskoa että ei on ei ja sinne ei sännätä kesken liikkeen. Kokeiltu on ties mitä pitkää liinaa jne.
    Ja ei, koira ei ole IKINÄ saanut treenikentällä edes haistella muita koiria. Siellä treenataan ja leikitään minun kanssani.

    Palailen myöhemmin kertomaan mitä tuloksia tästä metodista on saatu. Ehkä siitä on jollekin hyötyä.

    Äänestä

  • alkuperäinen_ kirjoitti:

    Vastataan nyt tähän Meijun tekstiin vielä.

    Epäilit että tämä on provo...ei todellakaan ole.

    Kaikki tämä alkoi siitä kun saimme uuden kouluttajan. Hän totesi koirani ja minun työskenteyä katsottuaan että kontakti on mainio, koira osaa liikkeet mutta kaikesta huomaa että johtajuus on koiralla eikä minulla. Kerroin koirasta lisää ja näinhän se on.

    "Myös tuo kouluksen poisjättäminen kuulosti kummalliselta ja kävi jopa mielessä, olisko tämä provo kuitenkin... "

    Siis, koulutus on jätetty viikko sitten pois kun aloitin tämän totaalisen huomiomattomuuden. Ja tällä viikolla en mene myöskään koulutuksiin mutta ensi viikolla sitten lähdetään taas. Treenaamme kuitenkin kisoja varten.
    Eli koulutusta ei ole jätetty kokonaan pois vaan pariksi viikoksi. Keskustelin tästä treeneissä muutaman kouluttajan kanssa ja totesimme että koska koira on todella dominoiva niin parempi että se on nyt totaalisella huomoiomattomuudella muutaman viikon ja sitten taas takaisin koulutukseen.

    Kyse ei ole mistään koiran nuoruuden innosta vaikka se onkin nuori. Agilityssä sillä on energiaa ja se rakastaa sitä joten pienet hepulit siellä eivät ketään rasita mutta kyllä sen huomaan kun koirani näyttää keskisormea ja täysin selvää on että minä en ole sille johtaja.
    Sama tokossa, jos on hauskaa niin ilman muuta se saa vähän riehua ja pääasiahan on se että koulutus on hauskaa, eikö vain. Mutta kun koira käyttäytyy kuten oma koirani on käyttäytynyt on suhteessa paljon vialla ja mistäs muualta ne ongelmat lähtee kuin sieltä hihnan päästä. Joten ei ole provo, yritän vain tosissani saada suhteen koiraani kuntoon.

    Siinä vaiheessa kun minun kieltoni ovat koiralle suurimmaksi osaksi ilmaa ja se murisee minulle luustaan ja sohvalta on kyse jo johtajuudesta ja isosta ongelmasta.

    Muut asiat mistä kirjoitit ovat aivan itsestään selviä asioita minulle. Totta kai pyrin ennaltaehkäisemään tilanteita ja koira ei todellakaan ole irti paikoissa joissa ihmisiä lenkkeilee tms. Mutta esim koulutuskentällämme treenaa samaan aikaan monia ryhmiä, ja vaikka omasta ryhmästä omalla osallamme on aina vain yksi koira suorittamassa niin 50-100 metrin päässä saattaa olla toinen koira. Kyllä koiran joka kokee ihmisen johtajaksi siinä vaiheessa pitäisi siinä vaiheessa uskoa että ei on ei ja sinne ei sännätä kesken liikkeen. Kokeiltu on ties mitä pitkää liinaa jne.
    Ja ei, koira ei ole IKINÄ saanut treenikentällä edes haistella muita koiria. Siellä treenataan ja leikitään minun kanssani.

    Palailen myöhemmin kertomaan mitä tuloksia tästä metodista on saatu. Ehkä siitä on jollekin hyötyä.

    Ei siis vielä koirani murise, mutta muuten on kyllä selvästi, ihan huomaamatta, ottanut pomon paikan.

    Kerro ihmeessä miten toimi.

    Äänestä

  • aikana koiraan ei oteta minkäänlaista kontaktia, ei kehuta eikä kielletä eikä varsinkaan kouluteta. Silloin ollaan niin kuin ei koiraa olisi olemassakaan. Vasta kun huomioimattomuus alkaa tuottaa tuloksia aletaan koiraa kouluttamaan ja oikein tehdystä palkitaan, niin silloin koira saa sinulta kaipaamaansa huomiota kiitoksen muodossa ja oppii siitä, että hyvän käytöksen seurauksena saa kiitosta elikkä huomiota. Kannattaa lukea kirja: Jan Fennel, kuuntelen koiraani. Siinä paljoan asiaa jokaiselle koiran omistajalle.

    Äänestä

  • huomioimattomuuden kirjoitti:

    aikana koiraan ei oteta minkäänlaista kontaktia, ei kehuta eikä kielletä eikä varsinkaan kouluteta. Silloin ollaan niin kuin ei koiraa olisi olemassakaan. Vasta kun huomioimattomuus alkaa tuottaa tuloksia aletaan koiraa kouluttamaan ja oikein tehdystä palkitaan, niin silloin koira saa sinulta kaipaamaansa huomiota kiitoksen muodossa ja oppii siitä, että hyvän käytöksen seurauksena saa kiitosta elikkä huomiota. Kannattaa lukea kirja: Jan Fennel, kuuntelen koiraani. Siinä paljoan asiaa jokaiselle koiran omistajalle.

    Ja mielestäni tuohon että ei oteta kontaktia kuuluu myös se että ei katsota silmiin.
    Olen lukenut noita Jan Fennelin kirjoja ja ovat vallan mainioita.Eli siihenhän tämä minun tällä hetkellä toteuttamani vallankaappaus perustuu.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Ja mielestäni tuohon että ei oteta kontaktia kuuluu myös se että ei katsota silmiin.
    Olen lukenut noita Jan Fennelin kirjoja ja ovat vallan mainioita.Eli siihenhän tämä minun tällä hetkellä toteuttamani vallankaappaus perustuu.

    ei katsota silmiin, koska eihän koiraa ole olemassa niin miksi katsoa? Tehoaa kyllä hyvin, meillä kanssa näin tehty ja nykyään kotona on mallikelpoisesti käyttäytyvä rauhallinen ja tottelevainen koira joka ei turhista vouhkaa. Suosittelen muillekkin...

    Äänestä

  • roosa kirjoitti:

    Minä myöskin ihmettelin, miksi et katso koiraa silmiin. Kyllä meillä riittää vihainen kulmien rypistys ja silmiin katsominen kun jotain äkkiväärää ollaan tekemässä. Kontaktissa silmiin katsominen on tärkeää, ihan kuten meiju sanoi.

    Kyse on siis totaalisesta huomioimattomuudesta. nyt ymmärrän.

    Äänestä

  • Normi koira pelkää kyllä johtajan murinaa. Jos ei, niin pitänee katsoa peiliin missä on mennyt vikaan. Meillä yhdelle koirista ei tarvi kun nostaa huulta ja näyttää hammasta, niin se poistuu huoneesta, muut tarvitsevat murinan. Jos johtaja murisee koiralle, se kyllä väistää tai alistuu.

    Äänestä

  • alkuperäinen_ kirjoitti:

    Vastataan nyt tähän Meijun tekstiin vielä.

    Epäilit että tämä on provo...ei todellakaan ole.

    Kaikki tämä alkoi siitä kun saimme uuden kouluttajan. Hän totesi koirani ja minun työskenteyä katsottuaan että kontakti on mainio, koira osaa liikkeet mutta kaikesta huomaa että johtajuus on koiralla eikä minulla. Kerroin koirasta lisää ja näinhän se on.

    "Myös tuo kouluksen poisjättäminen kuulosti kummalliselta ja kävi jopa mielessä, olisko tämä provo kuitenkin... "

    Siis, koulutus on jätetty viikko sitten pois kun aloitin tämän totaalisen huomiomattomuuden. Ja tällä viikolla en mene myöskään koulutuksiin mutta ensi viikolla sitten lähdetään taas. Treenaamme kuitenkin kisoja varten.
    Eli koulutusta ei ole jätetty kokonaan pois vaan pariksi viikoksi. Keskustelin tästä treeneissä muutaman kouluttajan kanssa ja totesimme että koska koira on todella dominoiva niin parempi että se on nyt totaalisella huomoiomattomuudella muutaman viikon ja sitten taas takaisin koulutukseen.

    Kyse ei ole mistään koiran nuoruuden innosta vaikka se onkin nuori. Agilityssä sillä on energiaa ja se rakastaa sitä joten pienet hepulit siellä eivät ketään rasita mutta kyllä sen huomaan kun koirani näyttää keskisormea ja täysin selvää on että minä en ole sille johtaja.
    Sama tokossa, jos on hauskaa niin ilman muuta se saa vähän riehua ja pääasiahan on se että koulutus on hauskaa, eikö vain. Mutta kun koira käyttäytyy kuten oma koirani on käyttäytynyt on suhteessa paljon vialla ja mistäs muualta ne ongelmat lähtee kuin sieltä hihnan päästä. Joten ei ole provo, yritän vain tosissani saada suhteen koiraani kuntoon.

    Siinä vaiheessa kun minun kieltoni ovat koiralle suurimmaksi osaksi ilmaa ja se murisee minulle luustaan ja sohvalta on kyse jo johtajuudesta ja isosta ongelmasta.

    Muut asiat mistä kirjoitit ovat aivan itsestään selviä asioita minulle. Totta kai pyrin ennaltaehkäisemään tilanteita ja koira ei todellakaan ole irti paikoissa joissa ihmisiä lenkkeilee tms. Mutta esim koulutuskentällämme treenaa samaan aikaan monia ryhmiä, ja vaikka omasta ryhmästä omalla osallamme on aina vain yksi koira suorittamassa niin 50-100 metrin päässä saattaa olla toinen koira. Kyllä koiran joka kokee ihmisen johtajaksi siinä vaiheessa pitäisi siinä vaiheessa uskoa että ei on ei ja sinne ei sännätä kesken liikkeen. Kokeiltu on ties mitä pitkää liinaa jne.
    Ja ei, koira ei ole IKINÄ saanut treenikentällä edes haistella muita koiria. Siellä treenataan ja leikitään minun kanssani.

    Palailen myöhemmin kertomaan mitä tuloksia tästä metodista on saatu. Ehkä siitä on jollekin hyötyä.

    Aloittaja: olet toiminut loistavasti. Ainoa mitä ihmettelen noinkin fiksulta ihmiseltä on se, että jos sinulla on noin järkevä kouluttaja, miksi ihmeessä kyselet TÄLTÄ palstalta neuvoja? Käänny kouluttajanne puoleen, hän kyllä neuvoo tästä eteenpäin. Etkö ole huomannut tämän palstan vastaustasoa? Kouluttajasi tuntee koirasi ja sinut, täällä ei kukaan. Voi täältäkin poimia hyvänkin ohjeen, mutta pitäisi osata jättää huomioimatta ne kaikki muut...

    Äänestä

  • joskus harvoin nuoremmalle koiralle,kun meno äityi liian villix ja korvat lukkituivat,käännös kohti ja murinaa ilikeen näkösenä,ja kappas vaan,sieltä tullaan köyryssä hyvin nöyränä pois pahanteosta ja kun murinaa jatkoi niin alkoi masu lähestyä maata ja ryömitään kohti

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Aloittaja: olet toiminut loistavasti. Ainoa mitä ihmettelen noinkin fiksulta ihmiseltä on se, että jos sinulla on noin järkevä kouluttaja, miksi ihmeessä kyselet TÄLTÄ palstalta neuvoja? Käänny kouluttajanne puoleen, hän kyllä neuvoo tästä eteenpäin. Etkö ole huomannut tämän palstan vastaustasoa? Kouluttajasi tuntee koirasi ja sinut, täällä ei kukaan. Voi täältäkin poimia hyvänkin ohjeen, mutta pitäisi osata jättää huomioimatta ne kaikki muut...

    Koska koira on tällä hetkelle minulle kuin ilmaa niin silloin ei katsota silmiin.
    Myöhemmin kyllä, ilman muuta.

    Koirasta huomaa nyt jo muutoksen, se on rauhoittunut ihan silmissä.

    Palstan neuvot tiedetään;) mutta ajattelin että täältä voi saada jotain lisävinkkejä mitä kouluttajamme eivät ehkä tiedä.
    Fiksu ihminen osaa poimia ne "fiksut" tekstit...

    Ongelmakoirakouluttaja neuvoi alkuun ilmaiseksi mutta jatkosta ottaisi maksun. Ja ajattelin nyt kokeilla ensin omin päin.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Normi koira pelkää kyllä johtajan murinaa. Jos ei, niin pitänee katsoa peiliin missä on mennyt vikaan. Meillä yhdelle koirista ei tarvi kun nostaa huulta ja näyttää hammasta, niin se poistuu huoneesta, muut tarvitsevat murinan. Jos johtaja murisee koiralle, se kyllä väistää tai alistuu.

    ei ole tarvinut ikinä irvistellä tai murista omille koirille. Kyllä niille voi ihan ihmisten kielelläkin ilmaista tuntemuksensa, ja hyvin näkyvät ymmärtävän.

    Äänestä

Katso koiraasi silmiin. Sen kuuluu ehdottomasti kääntää katseensa ensin. Kun se kääntää, käännä sinäkin, ettei se ota tuijotusta liian uhkaavasti.

Äänestä

Hmm... tätä hommaa nyt ei enään voi laittaa pelkästään sen piikkiin että koira on nuori. Kuten joku vastanneista sanoi.
Se on nuori, ikää on hieman päälle vuosi, rotu noutaja. Olen ollut sen kanssa aivan liian sinisilmäinen ja tähän on tultu. Jos koira murisee omasta paikastaan on jo kyse aika isosta johtajuusongelmasta eikä mistään nuoruuden innosta.
Karkailu ja muu tottelemattomuus menee kyllä tähän samaan piikkiin.

Nämä ohjeet ovat sellaisia jotka sain eräältä ongelmakoirakouluttajalta ilmaiseksi. Jos tilanne ei näillä parane, ilman muuta sitten maksan ja menen keskustelemaan asiasta tarkemmin. Mutta tuntuu tehoavan.

Koira on rauhoittunut ihan silmissä joten aion jatkaa samalla linjalla. Lenkillä se hiljentää vauhtiaan heti kun hihna kiristyy vaikka vetäminen ei edes ole ollut se ongelma.

Tiedän että tuosta murinasta ollaan eri mieltä. Mutta se on sellainen asia missä oma mielenikin muuttui kun näin koiran reaktiot siihen. Olen aina ollut sitä mieltä että koiralle ei ihminen pysty "puhumaan koiraa" mutta alan uskomaan että asia ei ole niin.

Silmiin katsomista minun käskettiin välttää alussa . Myöhemmin ilman muuta. Uskoisin että se liittyy tuohon johtajuuden palauttamiseen minulle. Ja en kyllä halua koirani kanssa tunnin silmään tuijotus kilpailua joten sitä ohjetta noudatan, paitsi kun menemme koulutukseen. Ovesta menemiseen ja ruuan saamiseen tällä hetkellä on toiminut koiran istutus ja ole hyvä käsky. Silmiin katsoi aina aikaisemmin mutta kun ongelmia tuli sillä metodilla niin ilman muuta olen valmis kokeilemaan nyt tätä.

Menee ihan sekavaksi.

Mutta kiitos vastanneille ja jos mieleen tulee muuta niin otan innolla vastaan.
Kritiikkiä...mikä ettei mutta tämä on nyt minun tapani ja se toimii. Tiedän että on monia joiden sietäisi tätä kokeilla.

Äänestä
  • sama homma edes. mokasin, kesällä oli sama johtajuuskiista, voitin sen, ja nyt oon taas lepsuillu. juuri noin tein kun alkuperäinenkin ja toimi meillä. sen huomas parhaiten siitä, että kun tulin kotiin enkä huomioinu koiraa, se rupes komentamaan mua. haukku mulle kaks tuntia yhteen menoon ja mä kattelin muualle ja olin huomioimatta. mutta ajan kans tuli tuloksia. nyt on taas sama edes. koira komentaa jos seison esim keppi kädes enkä heitä. tai jos käsken sen pois. tms. samaa koitetaan taas.

    Äänestä

Sun kannattaa mun mielestä jatkaa samaan malliin kun oot jo tehnytki munki koiralla on vähä samaa vikaa mutta kun näyttää kuka on pomo niin se alkaa antaa periks!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tästä eteenpäin kirjoitti:

Tilanne on päässyt jos siihen että koira murisee minulle paikaltaan ja luita se puolustaa raivokkaasti. Ei pure mutta murina jo riittää minulle. Koulutuksessa karkailee ja korvat katoavat myös lenkillä jos toinen koira tulee vastaan ja se on vapaana. Eli en voi sitä päästää irti muuta kuin umpimetsässä.

Koira on nyt ensin täydellä huomiomattomuus kuurille. Murisen sille kun se tulee liian lähelle, aivan kuin se itse teki minulle kun tulin liian lähelle sen paikkaa.
Lenkille menoa, ruokakuppia, autoon menoa se joutuu odottamaan istuen. Ulos jokaisesta ovesta pääsee vasta kun annoin luvan ja olin itse astunut ensin. Ruokakupin sai vasta kun olin sanonut ole hyvä.
Silmiin katsomista vältän ja koulutuksissa en ole nyt käynyt viikkoon.

Tästä on nyt kaksi viikkoa ja tilanne on parantunut. Koira on aivan selvästi epävarma olostaan mutta nyt kaipaisin vinkkejä että miten tästä eteenpäin?

Koira ei tietenkään saa itse hakea huomiota mutta jatkanko tuota että se on välillä minulle kuin ilmaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu