Elikkä mitenkä teijän kaverit/lähipiiri on reagoinu ku ootte kertoneet mitä ootte? Mun yks kaveri kertoi maanantaina olevansa bi ja ei se mua haittaa. Se on silti mun kaveri. No, mä olin eka kelle se kertoi sit ja ku se kertoi toiselle kaverillemme niin hänkin otti sen samalla tavalla ku mä. No, lopuks tää mun ystävä sai eileen kerrottua vielä yhelle meijän kaverille et on bi.... tää järkytty, vaikka ei sitä myönnäkkään (käytös kertoo muuta). Et nyt tää mun ystävä on ajatellu et miks sen piti kertoo meille koko asiasta ym. Sitä on silleen vaikee lohduttaa mutta toisaalta ei. Eli mitenkä teille on käyny? Onko ollu samanlaista? Kokemuksii, jospa sit osaisin auttaa ystävääni :)
Mitenkäs teillä muilla....
pienienkeli1
161577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin,kun kerroin parhaalle lapsuuden ystävälle että olen bi niin sano ettei koskaan halua nähdä mua koska se voi tarttua.Eihän se tarttua voi? vai voiko.
tarttus...sit meitä ois enemmän eikä tarvis hakee niitä koko ajan täältä netistä. arka aihe monelle ihmiselle.
..ovat ihmiset joille olen kertonut. Kukaan ei ole säikähtänyt eikä ole ruvennut karttamaan,saatika että pitäisivät tarttuvana "tautina" :) Nykyaikana,kun maailma paljon mennyt "eteenpäin",eikä kaikki ole niin mustavalkoista kuin ennen, suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisemmin näihinkin asioihin. Poikkeuksiakin toki on.. :/
No, nyt kun on pari päivää menny niin musta tuntuu et tää mun kaveri, joka säikähti tätä bi-ihmistä, niin on alkanu tottumaan ajatukseen. Me ollaan porukalla menos nyt säikähtäneen kaverin luo yöks ja ollaan varmistettu et se haluu meijät kaikki sinne. Luulen et tää mun ystävä vain säikähti asiaa (jos vaikka on ajatellu et ei kukaan sen kaveri voi olla lesbo tai bi, ku ollaan kaikki kumminkin seukattu)ja on nyt ruvennu tajuamaan, et ei sillä oo mitään välii millasii me ollaan ku kumminkin ollaan toistemme kavereita ja meijän kuuluu tukee toisiamme vaikeissakin tilanteissa. Ollaan kaikki neljä aika läheisii kavereita, joten kaipa tää tästä.
Siis joo ollaan me kavereita... :) oon siis tää bi-kaveri...... Mun elämä on alkanu rullaan PALJON paremmin ku oon saanu kerrottua kaikille kavereiileni (siitä mikä mä oon)....!!!! Niin ku yx tyyppi oli kommentoinu näihin et tää on aika arka aihe... Niin niinhän se on..... Ei ihme et niitä järkytyksiä tulee... MÄ halusin vaa kommentoida näihin.... :) :) :)
On ollut samanlainen kokemus. Aloin pikkuhiljaa tulla kaapista ulos ystävilleni jotka ottivat asian tosi hienosti. Mutta kun kerroin sitten eräälle "kaverilleni", sehän järkytty aivan täysin. Kävi lörpöttelemäs kaikille sen asian. Ei siinä mitään, olinhan itse vapaaehtoisesti alkanut valua ulos kaapista. Mutta itse sain sen kuvan tämän yhden turjakkeen takia että se olikin virhe ja ettei kukaan halunnut minua lähellekään. Kesti kauan ennen kuin aloin tajuta että se on vain minun omassa päässäni muhinu asia joka alkoi suurentua ihan turhan takia. Juuri tuollaisten takia menettää luottamuksen muitakin kohtaan. Ei se auta että vaikka kuinka väittäisi että ei se haittaa että olet bi/homo/lesbo, kyseinen ihminen on jo muodostanut omat mielikuvat asiasta joista hänen on tosi vaikea päästä eroon. Pysykää tukena ja osoittakaa se elkeillä että se ei haittaa. Pyytäkää vähän väliä johonkin hommaan mukaan ja niin pois päin. Ja vastatkaa AINA rehellisesti kysyi hän mitä tahansa. Vaikka se olisi kuinka hullua.
No, tää tilanne jatkuu.... valitettavasti. Tää kaveri joka ei oo oikeen pystyny hyväksyyn tätä asiaa, niin on kertonu koulunsa kuraattorille tilanteesta. Silleen ihan ymmärrettävää, mut ku se sanoo meille muille et kaikki on hyvin ja ei se oo ongelma et yks on bi. No, me oltiin nyt kaveriporukalla yhen luona yötä ja puhuttiin asiasta sivumennen. Nyt tää bi väittää (kaiketi tän yhen takii) et ei se oo bi, et se oli vaan muutaman päivän vaihe. Ei pahalla tätä mun ystävää kohtaan, mutta mä en oikeen usko sitä. Siis se ite sanoi et sen oli vaikee pitää tätä ittensä sisällä ja et lopuks se on hyvä vaan et me tiedetään ym.... Mun mielestä se saa olla mikä se ite haluu ja jos joku ei hyväksy sitä sellasena ku se on niin kyseinen ihminen ei ole ystäväni arvoinen! :)
Tää on vähä outoo ku oon aina ajatellu et mä olisin ainut jonka kaveri/kaverit saa sätkyn....! Musta ihan oikeesti tuntu et se oli virhe ku kerroin kaverielleni... Mulla on vaa niin erinlaine kanta kaikista "seksi" jutskista.... Ooks sä kysyny si jotain hullua sun ystäviltä??? Ekan kerran ku kerroin mun kavereille et oon bi nii ajattelin et se on hyvä vaa ku kerroin sit kuitenki myöhemmin musta tuntu et se oli virhe joten sanoin mun kavereille et se oli vaa välivaihe joka meni jo ohi... Tää säikähtäny kaveri usko mua mut kaks muuta kaveriani ei si uskonu.... Olin tällä kannalla noin pari päivää ja näitten parin päivän aikana mä masennuin sisäisesti aika pahasti... (oon kärsiny aika lievää masennusta noin 1 ja puoli vuotta...)Mut nyt se laukes noiks pariks päiväks aika pahasti... Mut nyt ku myönsin taas jälleen (näille parille kaverille) et kyl mä oon bi et en vaa haluu pilata tän "säikähtäneen" elämää!!!!!!!! Et sillee... Nii siis ooks si kysyny jotain hullua sun ystäviltäs?
Ei kuulu asiaan silleen juu ei... Mut ajattelin vaa kysästä et onko kukaan teistä koskaan ollu ihastunu omaan kaveriinsa??? Joka on samaa sukupuolta??? Oon ite 15 vuotias bi-tyttö; ja oon kaiketi ihastunu omaan kaveriini... Mut en oo oikeen varma mitä tunnen tätä mun kaveria kohtaan se vaa tuottaa mulle sellasta mielihyvää joissaki asioissa (siis yleensä silloin kun se koskee muhun)... Tää mun kaveri ei tiedä tätä, ja jos kerron sen sille nii en varmaan tuu koskaan enään tuntemaan niin.... Ja voin menettää myöskin tän mun kaverin...!!!!!! En vaa tiedä mitä mä tekisin, ku tätä on hiukan vaikee pitää sisällä ja mun kaverit varmaan huomaa sen kuitenki jossain vaiheessa!?! ET MITÄ TEEN!!! SANOKAA JOKU???
Riippuu varmaan sun kavereiden asenteista yleensä, kannattaako kertoa. Miten ne yleensä suhtautuu muihin kuin heteroihin?
Ite oon heterotyttö ja mun paras kaveri on bi, ja se kerto aikanaan olevansa ihastunu muhun. Ei se meidän kaveruutta rikkonut, mutta ihastus tais mennä ohi. Nyt sillä on poikaystävä.
Mutta meidän kaveripiirissä on muutenkin aika monta biseksuaalia ja pari lepakkoa. Ollaan suunnilleen saman ikäsii eli 16.
No mun kaverit otti tän asian aika hyvin vastaan sen et oon bi mut pari kaverii sai lievän shokin.... Mä en oikee tiiä et viittinkö kertoo kaverilleni et oisin ihastunu siihen, ku en oo oikeen varma et oonko ihastunu siihen mun kaveriin vai siihen tunteeseen minkä se voi (yleensä) aiheuttaa mulle jos se koskee muhun.... Se on vaa sellane mielihyvän tunne enkä silleen haluis et se loppuis mut en haluis kuitenkaa salata tältä mun kaverilta tätä et se voi olla et se ois mulle "ihastus"... Tää mun "ihastus" kaveri oli sitä mieltä et sillä ei ollu mitää merkitystä et oonko bi vai hetero.... Et mä en oikeen tiiä mitä tekisin tän asian kaa... Ku yleensä jos tartten neuvoo nii kysyn siltä, mut nyt en niin ku voi... Et mitä mä teen????
iiks! hyi jotai ihme lessui...siis eix tää niiq tartu tai mitää??? siis voi laiffi, jos te koskisitte muhu, kaikki!!!!!!urgh!!!
ei kai. oikeesti mun piti vaan mainita siitä, kuinka mänttejä jotkut voi olla, kun ne vähän niin kuin "pelkää" bi-hetero-taikka lesboihmisiä. ihan kuin epäheterous vois tarttua tai jotain. mutta eihän se voi. JÄRKI KÄTEEN, TE KAAPPI-AIVOT (jotka silleen ajattelette)!!!
Olen ilmeisesti päässyt suorastaan ihmeellisen helposti "kaapista ulos"..? Kun huomasin ihastuneeni erääseen naiseen, heitin siitä ensin ihan vitsillä kavereille, että tossapa on upea nainen ja vitsailtiin siitä sitten aina sillon tällön jonkun aikaa. Ja kyllä ne varmaan arvas sen aika pian, et se ei ollu ihan pelkkä vitsi, koska ku mä sit yhtenä päivänä sanoin, et oon itse asiassa tosissani, ni ne ei ollu moksiskaan.
Isälle en oo jaksanu avautua, mut muu perhe tietää ja ei se ollu mikään ongelma niille. Oon jotenki aatellu, et nykysin se ei oo ongelma ku muutamille idiooteille, mut ei sit vissiin ihan näin hyvin oo asiat :P Typerää, kun näin luonnollisesta asiasta on edes keksitty tehä luonnotonta ja jotenki väärää >:/
Jaksamisia kaikille!
Niin mustakin toi on ihan tyhmää ku jotku saa ns. "slaagin" ku kuulee et joku ystävä on bi..mun mielestä jokainen saa olla sellanen millanen ite on!
Kun mun on oikeestaan tosi vaikeeta asettua niiden kammoksujien asemaan ja ymmärtää, et mikä niitä pelottaa. Pitäs olla selvää jo lapsellekin, ettei seksuaalinen suuntautuminen tartu vaikka olis aivan toisen kyljessä kiinni ja myös se pitäs tajuta, ettei lesbot/homot/bi:t oo mitään seksinnälkäsiä hulluja, jotka iskee kiinni kaikkeen joka liikkuu o_O On meilläki tasovaatimus eikä kaikki kolahda :)
iiiiiikssss!!!!!!!!!!!!! bi-ejä!!!