Silmäni on leikattu LASEKilla syksyllä 2004, minulla oli OS -4 ja -3,5 sekä OD -5,5 ja -1 (jälkimmäinen numero hajataitto). Vasempaan silmään sain erinomaisen näon, oikeaan jäi vähän huonompi johtuen ilmeisesti jostain sarveiskalvon irregulaarisuudesta, joka aiheutti hämärässä valojen tai vaaleiden esineiden haamuilua. Näkö pysyi sellaisena suurinpiirtein nyt viime joulukuuhun saakka, mutta siitä saakka on jotain kummallista ollut meneillään. Ehkä joku osaisi neuvoa?
Viime joulukuusta saakka suurinpiirtein olin ollut huomaavinani, etten näe enää vihreitä valoja kuten ennen vasemmalla silmällä, ne olivat jotenkin suttuisia. En sitten siihen kiinnittänyt enempää huomiota, kunnes pari kk sitten havahduin, kun tajusin hämärässä bussissa, etten saanut vasemmalla silmällä mitään selvää bussin digitaalikellon vihreistä numeroista. Olin ehdottomasti nähnyt ne ennen virheettömästi. Nyt huonompi oikea silmäni näki ne paljon paremmin. Kaiken muun kuitenkin näin aivan normaalisti. Mutta vasen silmä näki numerot aivan suttuna. Myöhemmin tämä paheni, kaikista vihreistä valoista lähtee viiruja ja tuplaantumia joka suuntaan (varsinkin alaspäin), enkä saa mitään selvää niistä vasemmalla silmällä. Sama efekti toistuu myös sinisissä valoissa, mutta siniset valot ovat sen verran harvinaisempia esim. kaupungilla, etten ollut aiemmin kiinnittänyt niihin huomiota. Sitten vähän aikaa sitten huomasin, että myös jotkut vaaleat valot hämärässä alkavat haamuilla vasemmalla silmällä. Niihin tulee ikävät alaspäin osoittavat viirut, jotka sotkevat näköä. Joissain valoissa näkyy myös pieni haamu sivullepäin. Nykyään mm. television teksteissä näen vasemmalla silmällä pienen haamun niiden alapuolella. Mistä tämä johtuu? Hajataitosta? Minua pelottaa sen nopea lisääntyminen lyhyen ajan sisällä, koska väistämättä mieleen tulee ectasia. Minulta poistettiin aika paljon kudosta, vaikka pintalaser tehtiinkin. Miksi vihreä ja sininen valo suttaantuvat voimakkaimmin? Liittyykö jotenkin aallonpituuteen? En löytänyt netistä vastausta.
Tuo hajataitto ei ollut ainoa huoleni. Leikkauksen jälkeen minusta on tuntunut, että esim. Pistäessä pään alaspäin esim. kumartuessa silmänpaine nousee ja silmiin alkaa ilmestyä mustia täpliä (kuin huimatessa ja noustessa äkkiä pystyyn) paljon helpommin kuin ennen. Tai oletin siis, että sillä on jotain tekemistä silmänpaineen kanssa, että se siis nousee, kun pää menee alapäin. Viime sunnuntaista saakka minulla on ollut varsin omituinen olo vasemmassa silmässä. Sitä on hyvin vaikea selittää. Se korostuu, kun kumarrun tai liikutan silmiä ääriasentoihin sivuille. Sarveiskalvon reunan luona tuntuu kuin painetta, ja näkökentän laidalla vilkkuu jotain, kuin jokin läpinäkyvä vääristymä näkökentässä. Sitä ei pysty hahmottamaan kunnolla, mutta silti se tuntuu olevan siellä. Melkein voisin luulla kuvittelevani sen, mutta sen aiheuttama omituinen tunne tulee uudestaan ja uudestaan. Kun laitan pään alaspäin, sinne ilmestyy mustien täplien ohella tosiaan alue, jossa näkö aaltoilee. Muutenkin silmissä välähtelee tummia isoja läiskiä, kuin kumartuessa, kun liikutan niitä äkisti. Tämä tuntuu lisääntyneen äkkiä, toki sitä on ollut aina. En puhu lasiaissamentumista .Kuulostaa kummalliselta, mutta juuri niin näen. Lisäksi tuntuu, että valojen ympärillä olevat halot ovat korostuneet, molemmissa silmissä. Ne ovat aina olleet värillisiä, mutta nyt jotenkin erityisen korostuneesti jo jonkin aikaa. Leikkauksen jälkeen olen nähnyt samanlaisia pimeässä pihassa usein tullessani saunasta, oletin sen liittyvän silmien kuivumiseen. Mistä muuten tulikin mieleen, että silmäni ovat olleet kuivat viimeaikoina, kun aloitin hiilareita rajoittavan ruokavalion (saan n. 100g hiilaria per vrk). Olen kuullut muidenkin vähähiilarisella olevien valittavan joskus samaa. Voisiko se aiheuttaa jotain tuntemuksistani? Silmätipat (Systane) eivät erityisemmin ainakaan paranna näköä tai vie outoa tunnetta pois.
Voiko minulla olla jotain ongelmia silmänpaineen kanssa? Paineita ei koskaan mitattu, ja käytin tuolloin leikkauksen jälkeen normaalia pidempään steroiditippoja vasempaan silmään. Pitäisikö silmänpaineet mitata, ja osaako muu kuin kirurgini tulkita tuloksia, kun kuulemma ohennetut sarveiskalvot antavat erilaisia arvoja kuin koskemattomat? Anteeksi pitkä teksti, toivottavasti jaksatte lukea...
Post-LASEK - ongelmia...
16
7400
Vastaukset
- Zyoptik
Siis ihan totta luuletko että täältä löytyy mitään apua sinulle.. mars mars lääkäriin..
- Beatrix
Olen kyllä saletisti menossa lääkäriin, mutta en nyt tässä sinne pääse muutaman päivän sisään heti ja olen kiinnostunut kuulemaan, jos jollain on tietoa tai ehdotuksia mikä olisi vikana sitä ennen -__-. En odottanutkaan saavani täältä mitään oikeaa diagnoosia, olen vain kiinnostunut spekuloimaan asialla ja saamaan tietoa. En siis niinkään kehotuksista mennä lääkäriin, se on jo päätelty itsekin.
- siantuntija
Ongelmasi tuskin liittyvät mitenkään pre tai post lasekiin tai irregulaarisuuteen. Ennemminin voisi olla ablatio retinae ja luultavasti sokeudut jos vielä muutaman päivän odottelet. Priorisoi siis kiireitasi ja mene lääkariin nyt heti.
- pauli-s
Moi,
Olipas moninaisia kokemuksia. No, koitan antaa jonkinlaisia omia mietteitäni..
Ensinnäkin, en ole muistaakseni koskaan tähän mennessä lukenut laseroinnin aiheuttaneen kromaattista aberraatiota. Eli sikäli kuulostaisi hyvin erikoiselta, että sinullakaan sellaista olisi.
Syventymättä enempää tähän väriasiaan kehottaisin, että testaat homman kertaheitolla: teet koneella kuvan, johon piirrät saman kokoiset pallukat niillä väreillä, joita haluat testata. Kokeilin tätä juuri äsken nopeasti itse, ja sehän oli itseasiassa aika hauska testi. Laitan tähän värit, joita testasin, ja järjestys on nyt kirkkaimmasta tummimpaan.
1. white
2. green, cyan, yellow
3. magenta
4. red
5. blue
Ruutua tulee katsoa n. metrin päästä tai sieltä, missä pisteet sopivasti leviävät. Huone tietenkin aivan pimeä. Pupillit laajenevat n. 10 sekunnissa.
Jos haluat, niin voin lähettää testikuvan. Niin, ja siis "tummahkon" sininen ei hirveästi aiheuta starburstia, koska se ei ole kovin kirkas väri verrattuna esim. noihin muihin.
Se, että sinulla lähtee leviämää etenkin alaspäin, tarkoittaa todennäköisesti sitä, että vanhaa taittovirhettä ym. muuta "skeidaa" on edelleen varsinkin sarveiskalvo(je)n alaosassa. Näin ainakin minulla todetusti. Tosin minullahan ei ole merkkiäkään haamukuvista, ainoastaan starburstia.
En usko, että tapauksessasi(kaan) on kyse oleellisesti hajataitosta, tosin voi hajataitto ilman muuta vaikuttaa huonontavasti.
> Miksi vihreä ja sininen valo suttaantuvat
> voimakkaimmin? Liittyykö jotenkin
> aallonpituuteen?
Ihmisen näön herkkyys eri aallonpituuksillehan on eri, ja aallonpituuksien skaala on tietysti rajallinen (eli yli ja ali skaalan ei näe ollenkaan). Eipä tätä kannata kauheasti välttämättä tässä yhteydessä miettiä, en usko, että on oleellista. Mitä kirkkaampi valo, sitä voimmakkaammin se suttaantuu riippumatta väristä. (Tähän on selityskin olemassa..)
> Pistäessä pään alaspäin esim. kumartuessa
> silmänpaine nousee ja silmiin alkaa ilmestyä
> mustia täpliä (kuin huimatessa ja noustessa
> äkkiä pystyyn) paljon helpommin kuin ennen.
Kuulostaa sikäli oudolta, että eikö huimaukseen/pyörtymiseen liittyvä näköhäiriö ole päinvastoin "tähtiä silmissä" eli valkoisia täpliä eikä mustia täpliä? Liittyisiköhän sellaiseen, että verkkokalvo saa liikaa/liian vähän verta tai jotain muuta staffia ja satunnaiset rykelmät aktivoituvat virheellisesti hetkeksi sen johdosta.
Millä perusteella täpläoireesi eivät ole lasiaissamentumaa? Samentumathan lilluvat miten lilluvat, ja tulevat esiin tietyin liikkein ja asennoin. Kaipa painovoima ja väärinpäin olokin tekevät omat temppunsa, ei ole tullut kauheasti testailtua sitä. Mutta itse näen tummia pisteitä ja vaaleita samentumia, vaaleat häiritsevät enemmän ja ne näkyvät esim. jos on joku valorykelmä tai esim. ikkunoita ja auringonvaloa eli tummia ja erittäin kirkkaita kohtia vierekkäin. Silloin jos sysään nesteet kiertämään katsomalla nopeasti vasemmalle tai oikealle, niin samentumat alkavat vilistä oikein suurina, näkyvinä ja selkeinä. Mutta käytännössä itselläni sen verran miedosti, että ei haittaa yhtään mitään.
> Lisäksi tuntuu, että valojen ympärillä olevat
> halot ovat korostuneet, molemmissa silmissä.
> Ne ovat aina olleet värillisiä, mutta nyt
> jotenkin erityisen korostuneesti jo jonkin
> aikaa.
Värillisiä? Voitko kuvailla tarkemmin? Hieman epäilyttävältä kuulostaa.. Itse näen myös esimerkiksi valkoisen lampun starburstit ja halot hitusen kromaattisesti säröytyneenä, mutta efekti on niin mieto, että hädintuskin voi sanoa siellä värejä näkyvän. Käytännössä en puhuisi ylimääräisten värien esiintymisestä, joskin kirkas valo tekee tarkasti tutkailtuna mielenkiintoisia pikkuefektejä, kuten juuri ihan minimaalisessa määrin värien hajoamista.- pauli-s
Nyt kun mietin uudestaan, niin kyllähän tuolla vasemman silmän alkuperäisesti aika kovalla hajataitolla on varmaankin osuutensa asiaan.
Onko muuten vasemman silmäsi pupilli keskellä värikalvoa?
Ectasia on sen verran harvinainen nykypäivänä, että sen todennäköisyys on kyllä varmaan todella pieni. Arvelisin, että yhteen suuntaan aiheuttaman leviämän aiheuttaa sama syy kuin ihan alunperinkin, mikä tämä syy sitten onkaan.
Oletko varma, että leikkauksen jälkeen hajataitto oli ok? Vai miten se olikaan, taannoin olit kyllä maininnut jostain ongelmista myös.. Oleellinen kysymys olisi nyt mielestäni, että onko näkö varmasti muuttunut leikkauksen jälkeisenä aikana vai ei, ja jos on, niin kuinka paljon. - Beatrix
pauli-s kirjoitti:
Nyt kun mietin uudestaan, niin kyllähän tuolla vasemman silmän alkuperäisesti aika kovalla hajataitolla on varmaankin osuutensa asiaan.
Onko muuten vasemman silmäsi pupilli keskellä värikalvoa?
Ectasia on sen verran harvinainen nykypäivänä, että sen todennäköisyys on kyllä varmaan todella pieni. Arvelisin, että yhteen suuntaan aiheuttaman leviämän aiheuttaa sama syy kuin ihan alunperinkin, mikä tämä syy sitten onkaan.
Oletko varma, että leikkauksen jälkeen hajataitto oli ok? Vai miten se olikaan, taannoin olit kyllä maininnut jostain ongelmista myös.. Oleellinen kysymys olisi nyt mielestäni, että onko näkö varmasti muuttunut leikkauksen jälkeisenä aikana vai ei, ja jos on, niin kuinka paljon.Leikkauksen jälkeen minulla oli taittovirhettä nolla, myös hajataiton osalta. Näin kutakuinkin kaiken kirkkaasti ja selvästi. Tämä siis vasemman silmän osalta. Jossain paranemisen vaiheessa minulla oli siinä silmässä sellainen puoli diopteria hajataittoa, mutta se meni ohi ja palasi nollaan. Tällöin minulla oli samanlaista haamuilua alaspäin valoista tms, ja kun peitin silmän alaosan, ne katosivat.
Nyt kun joulukuusta lähtien ensin alkoivat siniset ja vihreät valot vähitellen suttaantua ja sitten lopulta ilmestyi haamut valkoisten valojen alle, oletin sen olevan hajataittoa. Sutut häviävät, kun peitän taas silmän alaosan. Tosin suttua ei tule vai alaspäin, sitä tulee myös sivuille. Suurin osa häviää silmön alaosan peittämisellä, osa häviää kun peittää toisen osan silmästä. Oikeassa silmässä olevat haamut ovat aina olleet tällaisia: niitä on kaksi kappaletta, toinen häviää kun peittää silmän alhaalta, toinen sivulta. Oletan tämän vastaavan sitä neulanreikätestiä: haamut katoavat, kun katsoo neulanreiän läpi. Amerikkalaisilta sivuilta opin hajataiton/muun irregulaarisuuden käyttäytyvän näin, ja aiheuttavan usein haamuja. Mutta olen siis varma, että tämä ehdottomasti alkoi joulukuussa ja paheni vähitellen. Minulla ei ole ollut ennen mitään ongelmaa lukea esim. aker kvaernerin tai nokian sinisiä valokylttejä, jotka ovat muuten hyvin himmeän sinisiä, eivät kirkkaita. Nykyään ne ovat lähietäisyydeltäkin pelkkää mössöä. Liikennevaloissa vihreä menee aivan suttuun, mutta kun punainen vaihtuu, se on selvärajainen. En ole huomannut valon kirkkauden korreloivan tässä, miten ne suttaantuvat, toisin kuin silloin, kun näen starbursteja esim. auton valoissa. Valkoisessa valossa tosin kirkkaudella on merkitystä. Mutta jos ne ovat vihreitä tai sinisiä, en saa niistä enää ollenkaan selvää. Minua huolestuttaa vain, että paheneeko tämä vielä, ja alkaako se vaikuttamaan näöntarkkuuteni muuten.
Molempien silmieni pupillit ovat keskellä värikalvoa. Mitä tarkoittaa, jos ne eivät ole?
Minulla tulee silmiin mustia läiskiä, kun verenpaine on alhaalla ja pyörryttää. Ne ovat tummia ja isoja, ja leviävät laajalle. Nyt silmiini tulee pienempiä niitä liikuttaessa ja kun painan pään alas. Ne eivät ole lasiaissamentumia, ne ovat suht isoja, pyöreitä välähdyksiä, niistä tulee mieleen negatiivikuvat. Ne eivät lillu, vaan ovat kuin mustia salamavaloja. Kuin osa ympäristöstä muuttuisi negatiiviksi. Ne tuntuvat liittyvän paineen kasvamiseen/siirtymiseen silmässä, samanlaisia tulee, jos vaikka silmäkulmaa painaa sivusta niin, että silmään kohdistuu painetta. Näitä välähdyksiä on vain nyt viimeaikoina tuntunut tulevan silmän äkkinäisistä liikkeistä ääriasentoihin. Nuo välähtävät läiskät tulevat aina keskelle näkökenttää.
Ehkä tosiaan ongelma johtuu jotenkin silmän verenkierrosta, verenpaineesta tms, koska oireet tuntuvat korostuva erityisesti niissä tilanteissa, joissa pään verenkierto jotenkin muuttuu, esim. laittaessa pään alaspäin. Siltikin minua vaivaa mielikuva siitä, että paine silmissäni saa sarveiskalvoni tai jonkin muun osan silmästä pullistumaan, koska vieläkin kumartaessa silmiin tuntuu tulevan kova paineen tuntu ja näkökenttään ilmestyy jokin kupruileva ja aaltoileva alue. Tunne, joka minulla aiemmin oli jonkin vilahtamisesta näkökentässä kupruilevan alueen kohdalla, hävisi. Kävin lääkärissä, joka tutki silmät, koska välähdykset ja kupruilut kuulostivat retinan irtoamiselta, mutta hän ei nähnyt merkkiä siitä. Käski mennä vielä silmälääkärille tarkistuttamaan. Ajattelin mennä kirurgilleni, joka saa samalla tutkia hajataitot ym.
Taitaa olla ehkä aika kaukaa haettua se ectasia, mutta olen vain pelotellut itseni sillä. Siksi tuollaiset suht nopeat muutokset näössä saavat aina minut miettimään, että pullistuuko minun sarveiskalvoni muodottomaksi vai mitä siellä on meneillään. Sittemmin tulin miettineeksi, että eihän se muutos ole heikentänyt näöntarkkuuttani vielä ollenkaan, vain tiettyjen valojen osalta, joten tuskin muutos on sittenkään ollut kovin suurta.
Niistä värillisistä haloista vielä... värilliset halot ovat kuulemma oire kohonneesta silmänpaineesta. Mutta minun haloni ovat aina olleet värillisiä leikkauksen jälkeen, ainakin jotkut. Esim. pihalampussa on kerroksittain eri värejä halossa, en muista mitä kaikkia. Tummansininen on ainakin yksi paksu kerros, sen reunoilla on ohuita kerroksia punaista (ja keltaista?)Amerikkalaisilla foorumeilla jotkut ovat kertoneet samalaista, ja lääkärit ovat ihmetelleet. Taidan mainita siitäkin kirurgilleni.
Näköjään kirjoitin taas romaanin. Kiitos kuitenkin spekuloinnista kanssani. :) - Beatrix
Beatrix kirjoitti:
Leikkauksen jälkeen minulla oli taittovirhettä nolla, myös hajataiton osalta. Näin kutakuinkin kaiken kirkkaasti ja selvästi. Tämä siis vasemman silmän osalta. Jossain paranemisen vaiheessa minulla oli siinä silmässä sellainen puoli diopteria hajataittoa, mutta se meni ohi ja palasi nollaan. Tällöin minulla oli samanlaista haamuilua alaspäin valoista tms, ja kun peitin silmän alaosan, ne katosivat.
Nyt kun joulukuusta lähtien ensin alkoivat siniset ja vihreät valot vähitellen suttaantua ja sitten lopulta ilmestyi haamut valkoisten valojen alle, oletin sen olevan hajataittoa. Sutut häviävät, kun peitän taas silmän alaosan. Tosin suttua ei tule vai alaspäin, sitä tulee myös sivuille. Suurin osa häviää silmön alaosan peittämisellä, osa häviää kun peittää toisen osan silmästä. Oikeassa silmässä olevat haamut ovat aina olleet tällaisia: niitä on kaksi kappaletta, toinen häviää kun peittää silmän alhaalta, toinen sivulta. Oletan tämän vastaavan sitä neulanreikätestiä: haamut katoavat, kun katsoo neulanreiän läpi. Amerikkalaisilta sivuilta opin hajataiton/muun irregulaarisuuden käyttäytyvän näin, ja aiheuttavan usein haamuja. Mutta olen siis varma, että tämä ehdottomasti alkoi joulukuussa ja paheni vähitellen. Minulla ei ole ollut ennen mitään ongelmaa lukea esim. aker kvaernerin tai nokian sinisiä valokylttejä, jotka ovat muuten hyvin himmeän sinisiä, eivät kirkkaita. Nykyään ne ovat lähietäisyydeltäkin pelkkää mössöä. Liikennevaloissa vihreä menee aivan suttuun, mutta kun punainen vaihtuu, se on selvärajainen. En ole huomannut valon kirkkauden korreloivan tässä, miten ne suttaantuvat, toisin kuin silloin, kun näen starbursteja esim. auton valoissa. Valkoisessa valossa tosin kirkkaudella on merkitystä. Mutta jos ne ovat vihreitä tai sinisiä, en saa niistä enää ollenkaan selvää. Minua huolestuttaa vain, että paheneeko tämä vielä, ja alkaako se vaikuttamaan näöntarkkuuteni muuten.
Molempien silmieni pupillit ovat keskellä värikalvoa. Mitä tarkoittaa, jos ne eivät ole?
Minulla tulee silmiin mustia läiskiä, kun verenpaine on alhaalla ja pyörryttää. Ne ovat tummia ja isoja, ja leviävät laajalle. Nyt silmiini tulee pienempiä niitä liikuttaessa ja kun painan pään alas. Ne eivät ole lasiaissamentumia, ne ovat suht isoja, pyöreitä välähdyksiä, niistä tulee mieleen negatiivikuvat. Ne eivät lillu, vaan ovat kuin mustia salamavaloja. Kuin osa ympäristöstä muuttuisi negatiiviksi. Ne tuntuvat liittyvän paineen kasvamiseen/siirtymiseen silmässä, samanlaisia tulee, jos vaikka silmäkulmaa painaa sivusta niin, että silmään kohdistuu painetta. Näitä välähdyksiä on vain nyt viimeaikoina tuntunut tulevan silmän äkkinäisistä liikkeistä ääriasentoihin. Nuo välähtävät läiskät tulevat aina keskelle näkökenttää.
Ehkä tosiaan ongelma johtuu jotenkin silmän verenkierrosta, verenpaineesta tms, koska oireet tuntuvat korostuva erityisesti niissä tilanteissa, joissa pään verenkierto jotenkin muuttuu, esim. laittaessa pään alaspäin. Siltikin minua vaivaa mielikuva siitä, että paine silmissäni saa sarveiskalvoni tai jonkin muun osan silmästä pullistumaan, koska vieläkin kumartaessa silmiin tuntuu tulevan kova paineen tuntu ja näkökenttään ilmestyy jokin kupruileva ja aaltoileva alue. Tunne, joka minulla aiemmin oli jonkin vilahtamisesta näkökentässä kupruilevan alueen kohdalla, hävisi. Kävin lääkärissä, joka tutki silmät, koska välähdykset ja kupruilut kuulostivat retinan irtoamiselta, mutta hän ei nähnyt merkkiä siitä. Käski mennä vielä silmälääkärille tarkistuttamaan. Ajattelin mennä kirurgilleni, joka saa samalla tutkia hajataitot ym.
Taitaa olla ehkä aika kaukaa haettua se ectasia, mutta olen vain pelotellut itseni sillä. Siksi tuollaiset suht nopeat muutokset näössä saavat aina minut miettimään, että pullistuuko minun sarveiskalvoni muodottomaksi vai mitä siellä on meneillään. Sittemmin tulin miettineeksi, että eihän se muutos ole heikentänyt näöntarkkuuttani vielä ollenkaan, vain tiettyjen valojen osalta, joten tuskin muutos on sittenkään ollut kovin suurta.
Niistä värillisistä haloista vielä... värilliset halot ovat kuulemma oire kohonneesta silmänpaineesta. Mutta minun haloni ovat aina olleet värillisiä leikkauksen jälkeen, ainakin jotkut. Esim. pihalampussa on kerroksittain eri värejä halossa, en muista mitä kaikkia. Tummansininen on ainakin yksi paksu kerros, sen reunoilla on ohuita kerroksia punaista (ja keltaista?)Amerikkalaisilla foorumeilla jotkut ovat kertoneet samalaista, ja lääkärit ovat ihmetelleet. Taidan mainita siitäkin kirurgilleni.
Näköjään kirjoitin taas romaanin. Kiitos kuitenkin spekuloinnista kanssani. :)Niin vielä siitä, että kokeilin nyt sitä väritestiä. Myönnän nyt, että valon kirkkaudella on tekemistä myös tuon vihreä-sininen-vääristymän kanssa. Mutta siltikin, siniset ja vihreät valot vääristyvät mielestäni aivan selvästi enemmän kuin muun väriset. Luin myös jotain tuosta kromaattisesta aberraatiosta, vaikken kauhean syvällisesti ehtinyt perehtymään. Se on ilmeisesti usein niputettu muiden korkeamman asteen vääristymien kanssa yhteen? Joissain teksteissä lueteltiin esimerkkejä tyyliin "higher order aberrations, like chromatic aberration, spherical, coma..." Kauheasti ei heti tullut eteen juttua sen vaikutuksesta näköön, sanotiin vain, että sitä voi olla yhdessä muiden vääristymien kanssa ilmeisesti erilaisia määriä. Ei puhuttu siitä, että voiko se yhtäkkiä lisääntyä tai voiko sitä tulla post-LVC. Käsitin, että kromaattista aberraatiota esiintyy aina silmässä, ja jos sen voimakkuuteen vaikuttaa sarveikalvon vääristymät, eikö sen voisi kuvitella olevan mahdollista lisääntyä jostain syystä? Aiheuttavathan laserleikkaukset muutenkin noita korkeamman asteen aberraatioita. Tosin omastani on jo aikaa. No joo, mutta kysyn siitä lääkäriltäni.
- pauli-s
Beatrix kirjoitti:
Niin vielä siitä, että kokeilin nyt sitä väritestiä. Myönnän nyt, että valon kirkkaudella on tekemistä myös tuon vihreä-sininen-vääristymän kanssa. Mutta siltikin, siniset ja vihreät valot vääristyvät mielestäni aivan selvästi enemmän kuin muun väriset. Luin myös jotain tuosta kromaattisesta aberraatiosta, vaikken kauhean syvällisesti ehtinyt perehtymään. Se on ilmeisesti usein niputettu muiden korkeamman asteen vääristymien kanssa yhteen? Joissain teksteissä lueteltiin esimerkkejä tyyliin "higher order aberrations, like chromatic aberration, spherical, coma..." Kauheasti ei heti tullut eteen juttua sen vaikutuksesta näköön, sanotiin vain, että sitä voi olla yhdessä muiden vääristymien kanssa ilmeisesti erilaisia määriä. Ei puhuttu siitä, että voiko se yhtäkkiä lisääntyä tai voiko sitä tulla post-LVC. Käsitin, että kromaattista aberraatiota esiintyy aina silmässä, ja jos sen voimakkuuteen vaikuttaa sarveikalvon vääristymät, eikö sen voisi kuvitella olevan mahdollista lisääntyä jostain syystä? Aiheuttavathan laserleikkaukset muutenkin noita korkeamman asteen aberraatioita. Tosin omastani on jo aikaa. No joo, mutta kysyn siitä lääkäriltäni.
Arvelua: Luulisin, että sinulla on ollut kummassakin silmässä vahvimmiten hajataittoa ja muuta epäsäännöllisyyttä nimenomaan ulkokehillä. Näit ennen laserointia ehkä pimeällä ilman lasikorjausta hieman samalla tavalla kuin nytkin pimeällä. Koska ongelmat olivat vahvoja ulkokehillä, niin ei LASEK niihin päässyt käsiksi (mahdollisesti tämä olisi ollut laskettavissa jo etukäteen, tai sitten ei). Sarveiskalvon paksuus ei ole riittänyt tarpeelliseen korjaukseen. Jos eniten haittaa on säännöllisen hajataiton aiheuttamista leviämistä, niin ehkä tämä korjautuu nyt lasikorjauksella? RGP-kontaktit varmaan ainakin korjaisivat tilanteen lähes täydelliseksi.
Sitä en osaa selittää miksi välillä näit hyvin, ja muutenkin em. teoria voi olla ihan päin mäntyä. Mutta siihen on varmasti oma selityksensä, että miksi kummassakin silmissä on nyt ghost-efektiä (kyseessä ei ole siis sattuma).
> Molempien silmieni pupillit ovat keskellä
> värikalvoa. Mitä tarkoittaa, jos ne eivät ole?
Okei, kysyin muuten vaan. Selitys ghostauksellesi ei siis liity epäkeskoon pupilliin ainakaan.
> Näitä välähdyksiä on vain nyt viimeaikoina
> tuntunut tulevan silmän äkkinäisistä
> liikkeistä ääriasentoihin. Nuo välähtävät
> läiskät tulevat aina keskelle näkökenttää.
Tosiaan välähdyksiinhän tarjotaan aina verkkokalvon irtaumaa syyksi. Nimim. silmälääkäri (ja oma lääkärisi) varmaan tietää tarkemmin verenpaineeseen liittyvistä asioista.
> Siltikin minua vaivaa mielikuva siitä, että
> paine silmissäni saa sarveiskalvoni tai jonkin
> muun osan silmästä pullistumaan, koska
> vieläkin kumartaessa silmiin tuntuu tulevan
> kova paineen tuntu ja näkökenttään ilmestyy
> jokin kupruileva ja aaltoileva alue.
Arvelisin, että ghostauksella ja leviämisellä ei ole varsinaista yhteyttä tähän kumartuessa tapahtuvaan efektiin. Kannattaa toki tutkauttaa homma. Kumartuminenhan voi myös teoriassa liikautella sitä verkkokalvoa. Joku osa siellä silmässä kupruilee, jos kuva kupruilee. Mitkä osat ovat sillä tavalla elastisia, että siten kupruilisivat?
> Niistä värillisistä haloista vielä...
> värilliset halot ovat kuulemma oire
> kohonneesta silmänpaineesta. Mutta minun
> haloni ovat aina olleet värillisiä leikkauksen
> jälkeen, ainakin jotkut. Esim. pihalampussa on
> kerroksittain eri värejä halossa, en muista
> mitä kaikkia. Tummansininen on ainakin yksi
> paksu kerros, sen reunoilla on ohuita
> kerroksia punaista (ja keltaista?
> Amerikkalaisilla foorumeilla jotkut ovat
> kertoneet samalaista, ja lääkärit ovat
> ihmetelleet. Taidan mainita siitäkin
> kirurgilleni.
Sateenkaarimaisesti värit hajottavat halot on aika mielenkiintoinen aihe.
Kuten mainitsin, niin itselläni ei niitä mainittavassa määrin ole. Kuitenkin, mitä ilmeisimmin silmä voi efektin tuottaa.
Tämä voi mennä taas päin mäntyä, ja viisaammat korjatkoon jos on virheellistä tietoa, mutta..
1. Tavallinen linssi ei voi muuttaa monokromaattisen valon aallonpituutta eli väriä. (Värinmuutokseen tarvitaan kristalli tai esim. fluoriloisteinen aine.)
2. Valkoinen valo on hajoitettavissa prisman avulla. Myöskin interferenssi voi hajottaa valkoisen valon väreihin: http://science.howstuffworks.com/light13.htm
3. Kromaattista aberraatiota esiintyy silmissä, mutta aivot filtteröivät efektin pois. Mitä kromaattinen aberraatio on? -> http://en.wikipedia.org/wiki/Chromatic_aberration
Näistä muista asiaankuuluvista lähtötiedoista voisi ehkä päätyä sellaiseen tulokseen, että taittovirhelaseroinnin jälkeinen valkoisten lamppujen halojen hajoaminen väreihin johtuu pääosin palloaberraatiosta, joka aiheuttaa epäsäännöllisen kromaattisen aberraation, jota aivot eivät neurologisesti pysty korjaamaan (kuten ei pysty haloa muutenkaan korjaamaan).
Tarkoituksenani on jossain vaiheessa miettiä kunnolla erilaisia testejä (erilaisia testikuvia ja -karttoja). Tämä väripisteiden testi on oikein hyvä niiden joukkoon.
> Mutta siltikin, siniset ja vihreät valot
> vääristyvät mielestäni aivan selvästi enemmän
> kuin muun väriset.
Voitko vielä tarkentaa mitä tarkoittaa, että vääristyy selvästi enemmän? Oleellinen testi on sellainen, että pohjalla on mustaa, sitten tummanharmaalla tekstiä, sen päälle sitten kirkkaat väripallukat ja nyt pitää pystyä lukemaan tekstiä pallukoitten alta. Kokeilin, ja tulos on luonnollisesti sama kuin edellisessä testissäni, eli valkoisen leviämän alta ei näe yhtään mitään siitä tekstistä, (tumman)sinisen alta näkee lukea aika hyvin.
> Luin myös jotain tuosta kromaattisesta
> aberraatiosta, vaikken kauhean syvällisesti
> ehtinyt perehtymään. Se on ilmeisesti usein
> niputettu muiden korkeamman asteen
> vääristymien kanssa yhteen?
Mielestäni Zernike-sarjaan ei taida kuulua kromaattinen aberraatio, ei ainakaan 36 ensimmäisen asteen joukkoon:
http://astro.berkeley.edu/~jrg/Aberrations/node11.html
> Ei puhuttu siitä, että voiko se yhtäkkiä
> lisääntyä
Mielestäni kromaattisella aberraatiolla ei ole tapauksessasikaan kovin oleellista merkitystä. Vai koetko nimenomaan (valkoisen) valon hajoamisen väreihin halojen yhteydessä jotenkin häiritseväksi? Eikö kuitenkin häiritsevä asia ole käytännössä se, että kirkas leviämä peittää alla olevan kuvainformaation (eikä leviämän värillä ole sinänsä merkitystä)? - Beatrix
pauli-s kirjoitti:
Arvelua: Luulisin, että sinulla on ollut kummassakin silmässä vahvimmiten hajataittoa ja muuta epäsäännöllisyyttä nimenomaan ulkokehillä. Näit ennen laserointia ehkä pimeällä ilman lasikorjausta hieman samalla tavalla kuin nytkin pimeällä. Koska ongelmat olivat vahvoja ulkokehillä, niin ei LASEK niihin päässyt käsiksi (mahdollisesti tämä olisi ollut laskettavissa jo etukäteen, tai sitten ei). Sarveiskalvon paksuus ei ole riittänyt tarpeelliseen korjaukseen. Jos eniten haittaa on säännöllisen hajataiton aiheuttamista leviämistä, niin ehkä tämä korjautuu nyt lasikorjauksella? RGP-kontaktit varmaan ainakin korjaisivat tilanteen lähes täydelliseksi.
Sitä en osaa selittää miksi välillä näit hyvin, ja muutenkin em. teoria voi olla ihan päin mäntyä. Mutta siihen on varmasti oma selityksensä, että miksi kummassakin silmissä on nyt ghost-efektiä (kyseessä ei ole siis sattuma).
> Molempien silmieni pupillit ovat keskellä
> värikalvoa. Mitä tarkoittaa, jos ne eivät ole?
Okei, kysyin muuten vaan. Selitys ghostauksellesi ei siis liity epäkeskoon pupilliin ainakaan.
> Näitä välähdyksiä on vain nyt viimeaikoina
> tuntunut tulevan silmän äkkinäisistä
> liikkeistä ääriasentoihin. Nuo välähtävät
> läiskät tulevat aina keskelle näkökenttää.
Tosiaan välähdyksiinhän tarjotaan aina verkkokalvon irtaumaa syyksi. Nimim. silmälääkäri (ja oma lääkärisi) varmaan tietää tarkemmin verenpaineeseen liittyvistä asioista.
> Siltikin minua vaivaa mielikuva siitä, että
> paine silmissäni saa sarveiskalvoni tai jonkin
> muun osan silmästä pullistumaan, koska
> vieläkin kumartaessa silmiin tuntuu tulevan
> kova paineen tuntu ja näkökenttään ilmestyy
> jokin kupruileva ja aaltoileva alue.
Arvelisin, että ghostauksella ja leviämisellä ei ole varsinaista yhteyttä tähän kumartuessa tapahtuvaan efektiin. Kannattaa toki tutkauttaa homma. Kumartuminenhan voi myös teoriassa liikautella sitä verkkokalvoa. Joku osa siellä silmässä kupruilee, jos kuva kupruilee. Mitkä osat ovat sillä tavalla elastisia, että siten kupruilisivat?
> Niistä värillisistä haloista vielä...
> värilliset halot ovat kuulemma oire
> kohonneesta silmänpaineesta. Mutta minun
> haloni ovat aina olleet värillisiä leikkauksen
> jälkeen, ainakin jotkut. Esim. pihalampussa on
> kerroksittain eri värejä halossa, en muista
> mitä kaikkia. Tummansininen on ainakin yksi
> paksu kerros, sen reunoilla on ohuita
> kerroksia punaista (ja keltaista?
> Amerikkalaisilla foorumeilla jotkut ovat
> kertoneet samalaista, ja lääkärit ovat
> ihmetelleet. Taidan mainita siitäkin
> kirurgilleni.
Sateenkaarimaisesti värit hajottavat halot on aika mielenkiintoinen aihe.
Kuten mainitsin, niin itselläni ei niitä mainittavassa määrin ole. Kuitenkin, mitä ilmeisimmin silmä voi efektin tuottaa.
Tämä voi mennä taas päin mäntyä, ja viisaammat korjatkoon jos on virheellistä tietoa, mutta..
1. Tavallinen linssi ei voi muuttaa monokromaattisen valon aallonpituutta eli väriä. (Värinmuutokseen tarvitaan kristalli tai esim. fluoriloisteinen aine.)
2. Valkoinen valo on hajoitettavissa prisman avulla. Myöskin interferenssi voi hajottaa valkoisen valon väreihin: http://science.howstuffworks.com/light13.htm
3. Kromaattista aberraatiota esiintyy silmissä, mutta aivot filtteröivät efektin pois. Mitä kromaattinen aberraatio on? -> http://en.wikipedia.org/wiki/Chromatic_aberration
Näistä muista asiaankuuluvista lähtötiedoista voisi ehkä päätyä sellaiseen tulokseen, että taittovirhelaseroinnin jälkeinen valkoisten lamppujen halojen hajoaminen väreihin johtuu pääosin palloaberraatiosta, joka aiheuttaa epäsäännöllisen kromaattisen aberraation, jota aivot eivät neurologisesti pysty korjaamaan (kuten ei pysty haloa muutenkaan korjaamaan).
Tarkoituksenani on jossain vaiheessa miettiä kunnolla erilaisia testejä (erilaisia testikuvia ja -karttoja). Tämä väripisteiden testi on oikein hyvä niiden joukkoon.
> Mutta siltikin, siniset ja vihreät valot
> vääristyvät mielestäni aivan selvästi enemmän
> kuin muun väriset.
Voitko vielä tarkentaa mitä tarkoittaa, että vääristyy selvästi enemmän? Oleellinen testi on sellainen, että pohjalla on mustaa, sitten tummanharmaalla tekstiä, sen päälle sitten kirkkaat väripallukat ja nyt pitää pystyä lukemaan tekstiä pallukoitten alta. Kokeilin, ja tulos on luonnollisesti sama kuin edellisessä testissäni, eli valkoisen leviämän alta ei näe yhtään mitään siitä tekstistä, (tumman)sinisen alta näkee lukea aika hyvin.
> Luin myös jotain tuosta kromaattisesta
> aberraatiosta, vaikken kauhean syvällisesti
> ehtinyt perehtymään. Se on ilmeisesti usein
> niputettu muiden korkeamman asteen
> vääristymien kanssa yhteen?
Mielestäni Zernike-sarjaan ei taida kuulua kromaattinen aberraatio, ei ainakaan 36 ensimmäisen asteen joukkoon:
http://astro.berkeley.edu/~jrg/Aberrations/node11.html
> Ei puhuttu siitä, että voiko se yhtäkkiä
> lisääntyä
Mielestäni kromaattisella aberraatiolla ei ole tapauksessasikaan kovin oleellista merkitystä. Vai koetko nimenomaan (valkoisen) valon hajoamisen väreihin halojen yhteydessä jotenkin häiritseväksi? Eikö kuitenkin häiritsevä asia ole käytännössä se, että kirkas leviämä peittää alla olevan kuvainformaation (eikä leviämän värillä ole sinänsä merkitystä)?En pysty tekemään tietokoneellani sellaista testiä, joka todistaisi sen, että värillä olisi merkitystä siinä, miten voimakkaasti suttaantuminen tapahtuu. Kaikki kirkkaat värit suttaantuvat aivan samalla tavalla, ja vähemmän kirkkaat eivät. Suttaantuminen ei ole kovin voimakasta. Tietokeneelleni en saa aikaiseksi niin kirkkaita värejä, että saisin luotua samanlaisen efektin, kun mitä koen ympäristön valoista. Esim. tietokoneen pieni vihreä lamppu menee sotkuun paljon pahemmin, kuin ne kuvat, mitä piirsin koneelleni.
En oikein osaa paremmin selittää sitä, miksi vihreät ja siniset suttaantuvat voimakkaammin, mutta niin vain se näyttää. Sisätiloissa ei kauheasti ole sellaisia valoja, joista sen huomaisi. Ulkona kun katselen valkoisia yritysten nimikylttejä, niiden alle tulee epämiellyttävästi viirut, jotka lähtevät kirjaimista. Saan kuitenkin sanasta selvää. Sitten jos katson vastaavaa sinistä kylttiä, esim. nokian kylttiä, siinä kohtaa näkyy vain sininen läiskä. Samoin käy bussien digitaalikelloille: valkoiset numerot, niin saan niistä selvää, vaikka niihin saattaa tulla vääristymää alapuolelle, mutta vihreät numerot, niin niiden kohdalla on vain vihreä läntti, jossa numeroista joka suuntaan lähtevät haamut ja viivat ovat sotkeneet numerot kokonaan. Samoin liikennevaloissa: kun jalankulkijoiden vihreä ukko on siinä, se on ihan sotkuinen. Sen sakaroista lähtee viiruja joka puolelle ja se on tuplaantunut vähän joka suuntaan. Kun se vaihtuu punaiseksi, se on paljon tarkempi. Vielä vähän aikaa sitten katsoin näsinneulan huipulla olevaa piikkiä, jossa oli kaksi vihreää valoa ja keltainen niiden päällä. Vihreät valot menivät suttuun, niistä lähti viiruja ja ne levisivät, keltainen ei. Nykyään keltainenkin suttaantuu, muttei niin pahasti. Tällaisista asioista sain sen vaikutelman, että värillä on väliä tarkkuuden suhteen. Sitten vielä poikaystäväni väitää, ettei itsekään näe sinisiä valoja yhtä tarkasti kuin valkoisia.
Värilliset halot eivät häiritse juurikaan, enemmän tuo että valoihin tulee sotkua joka peittää alleen kuvan. Mutta se syntyvien viirujen ja tuplaantuminen määrä on erilainen eri väreillä, ja vihreä ja sininen luovat paljon enemmän niitä kuin valkoinen, sininen enemmän kuin vihreä. Tämän paremmin sitä en osaa selittää.
Oletin itse näön paranemisen ja huononemisen leikkauksen jälkeen johtuvan siitä, että silmään syntyy hajataittoa, joka välillä voimistuu ja välillä katoaa. Silloin paranemisen vaiheissa lääkärin mukaan oli normaalia, että silmään kehittyy hajataittoa, ja että se menee myös pois. Niin minulla meni, se vaihteli puolen diopterin verran kun refraktio otettiin aina välillä. Topografioissakin se näytti muistaakseni erilaiselta. Niinpä sitten ajattelin, että nyt sitä on taas syntynyt syystä tai toisesta, joka ei välttämättä liity enää leikkaukseen tai sarveiskalvon stabiiliuteen siitä johtuen, vaikka ensin ajattelin, että siitä se johtuu. En siis ajatellut itse, että tämänhetkinen hajataittoni olisi residuaalista leikkausta edeltäneeltä ajalta, vaan että sitä on tullut lisää planoksi korjaantuneeseen sarveiskalvoon. Tai että jos leikkauksesta olisikin jäänyt jotain vääristymää jäljelle, se olisi nyt syystä tai toisesta alkanut kasvaa. Voihan olla, että lasikorjaus auttaisi nyt, jos se olisi säännöllistä. Oikeassa silmässäni lasikorjaus (sylinterilinssi) parantaa näöntarkkuutta, muttei vie ainakaan kaikkia haamuja pois. - pauli-s
Beatrix kirjoitti:
En pysty tekemään tietokoneellani sellaista testiä, joka todistaisi sen, että värillä olisi merkitystä siinä, miten voimakkaasti suttaantuminen tapahtuu. Kaikki kirkkaat värit suttaantuvat aivan samalla tavalla, ja vähemmän kirkkaat eivät. Suttaantuminen ei ole kovin voimakasta. Tietokeneelleni en saa aikaiseksi niin kirkkaita värejä, että saisin luotua samanlaisen efektin, kun mitä koen ympäristön valoista. Esim. tietokoneen pieni vihreä lamppu menee sotkuun paljon pahemmin, kuin ne kuvat, mitä piirsin koneelleni.
En oikein osaa paremmin selittää sitä, miksi vihreät ja siniset suttaantuvat voimakkaammin, mutta niin vain se näyttää. Sisätiloissa ei kauheasti ole sellaisia valoja, joista sen huomaisi. Ulkona kun katselen valkoisia yritysten nimikylttejä, niiden alle tulee epämiellyttävästi viirut, jotka lähtevät kirjaimista. Saan kuitenkin sanasta selvää. Sitten jos katson vastaavaa sinistä kylttiä, esim. nokian kylttiä, siinä kohtaa näkyy vain sininen läiskä. Samoin käy bussien digitaalikelloille: valkoiset numerot, niin saan niistä selvää, vaikka niihin saattaa tulla vääristymää alapuolelle, mutta vihreät numerot, niin niiden kohdalla on vain vihreä läntti, jossa numeroista joka suuntaan lähtevät haamut ja viivat ovat sotkeneet numerot kokonaan. Samoin liikennevaloissa: kun jalankulkijoiden vihreä ukko on siinä, se on ihan sotkuinen. Sen sakaroista lähtee viiruja joka puolelle ja se on tuplaantunut vähän joka suuntaan. Kun se vaihtuu punaiseksi, se on paljon tarkempi. Vielä vähän aikaa sitten katsoin näsinneulan huipulla olevaa piikkiä, jossa oli kaksi vihreää valoa ja keltainen niiden päällä. Vihreät valot menivät suttuun, niistä lähti viiruja ja ne levisivät, keltainen ei. Nykyään keltainenkin suttaantuu, muttei niin pahasti. Tällaisista asioista sain sen vaikutelman, että värillä on väliä tarkkuuden suhteen. Sitten vielä poikaystäväni väitää, ettei itsekään näe sinisiä valoja yhtä tarkasti kuin valkoisia.
Värilliset halot eivät häiritse juurikaan, enemmän tuo että valoihin tulee sotkua joka peittää alleen kuvan. Mutta se syntyvien viirujen ja tuplaantuminen määrä on erilainen eri väreillä, ja vihreä ja sininen luovat paljon enemmän niitä kuin valkoinen, sininen enemmän kuin vihreä. Tämän paremmin sitä en osaa selittää.
Oletin itse näön paranemisen ja huononemisen leikkauksen jälkeen johtuvan siitä, että silmään syntyy hajataittoa, joka välillä voimistuu ja välillä katoaa. Silloin paranemisen vaiheissa lääkärin mukaan oli normaalia, että silmään kehittyy hajataittoa, ja että se menee myös pois. Niin minulla meni, se vaihteli puolen diopterin verran kun refraktio otettiin aina välillä. Topografioissakin se näytti muistaakseni erilaiselta. Niinpä sitten ajattelin, että nyt sitä on taas syntynyt syystä tai toisesta, joka ei välttämättä liity enää leikkaukseen tai sarveiskalvon stabiiliuteen siitä johtuen, vaikka ensin ajattelin, että siitä se johtuu. En siis ajatellut itse, että tämänhetkinen hajataittoni olisi residuaalista leikkausta edeltäneeltä ajalta, vaan että sitä on tullut lisää planoksi korjaantuneeseen sarveiskalvoon. Tai että jos leikkauksesta olisikin jäänyt jotain vääristymää jäljelle, se olisi nyt syystä tai toisesta alkanut kasvaa. Voihan olla, että lasikorjaus auttaisi nyt, jos se olisi säännöllistä. Oikeassa silmässäni lasikorjaus (sylinterilinssi) parantaa näöntarkkuutta, muttei vie ainakaan kaikkia haamuja pois.> En pysty tekemään tietokoneellani sellaista
> testiä, joka todistaisi sen, että värillä
> olisi merkitystä siinä, miten voimakkaasti
> suttaantuminen tapahtuu.
Voitko koittaa tätä testikuvaa:
http://img85.imageshack.us/img85/1488/hamletandspots22wu.png
Eli kannattaa säätää monitori sillä tavalla, että musta on mahd. mustaa, ja teksti näkyy juuri ja juuri. Fullscreen-moodi kuvan katseluun, ja zoom sellaiseksi, että tekstistä saa selvää.
Lue tekstiä normaalisti tyyliin alusta loppuun, ja pistä merkille minkä värien kohdalla lukeminen on kaikista hankalinta. Löytyykö eroaja?
> Tietokeneelleni en saa aikaiseksi niin
> kirkkaita värejä, että saisin luotua
> samanlaisen efektin, kun mitä koen ympäristön
> valoista.
Se tässä monitorilla testailussa on vähän huonoa. LCD-monitorien kontrasti on varsin surkea (mustasta paistaa valo läpi), ja kirkkaimmatkin kohdat ovat yleensä suhteellisen himmeitä. Varsinkin verrattuna esimerkiksi voimakkaisiin autonvaloihin ym.
> Esim. tietokoneen pieni vihreä lamppu menee
> sotkuun paljon pahemmin, kuin ne kuvat, mitä
> piirsin koneelleni.
Tämä johtuu nimenomaan siitä, että se lamppu/ledi on yksinkertaisesti kirkkaampi (allonpituudella tuskin on ratkaisevaa merkitystä).
Sehän menee pääpiirteissään sillä lailla, että samalle etäisyydelle kuin näki ennen leikkausta hyvin ilman lasikorjausta, näkee edelleen leditkin ilman leviämää ko. etäisyydeltä. Sen pidemmältä etäisyydeltä onkin sitten merkitystä vain lampun koolla suhteessa näkökenttään. Tämä ja lampun kirkkaus määrittää kuinka kirkas leviämä on. Leviämän pituus näkökentässä on aina sama (kaavankin voisi pyöräyttää..).
> En oikein osaa paremmin selittää sitä, miksi
> vihreät ja siniset suttaantuvat voimakkaammin,
> mutta niin vain se näyttää.
> ..
> Sitten vielä poikaystäväni väitää, ettei
> itsekään näe sinisiä valoja yhtä tarkasti kuin
> valkoisia.
Mietin asiaa tovin, ja hoksasin asian - tai sain vahvistusta alkuperäisille ajatuksilleni vasta, kun tajusin katsoa noita olohuoneen laitteita tuossa. Siellä kun on paljon eri väristä lediä eri kirkkauksilla.
Mutta laitetaanpa pari linkkiä ensin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Cone-response.png (vanha tuttu)
http://en.wikipedia.org/wiki/Purkinje_shift (ei oikeastaan liity tähän yhteyteen suoraan, mutta mielenkiintoista tietää)
Nuo linkit eivät kuitenkaan auta ratkaisuun juurikaan.. Ratkaisevan oleellista on valon kirkkaus suhteessa taustaan sekä Weber-Fechnerin sääntö, toisin sanoen response compression (mikä onkaan suomeksi).
http://www.handprint.com/HP/WCL/color2.html (ja tuolta etsi "Fechner's")
http://en.wikipedia.org/wiki/Weber-Fechner_Law (lähinnä kohta The case of vision)
Sinulla tai poikaystävälläsi ei ole mitään vikaa (erityisesti) värinäössä. Olet nähnyt punaisen valon tarkempana vihreään verrattuna nimenomaan siksi, että punainen on ollut paljon himmeämpi kuin vihreä. Vastaavasti sininen on näyttänyt poikaystäväsikin mielestä suttaantuneemmalta valkoiseen verrattuna nimenomaan siksi, että tuo sininen on ollut paljon kirkkaampi kuin valkoinen. Tätä kirkkauseroa ei huomaa helposti tuon Weber-Fechnerin takia. Ja halojen tapauksessa tämä efekti on aivan ratkaisevassa asemassa. Näyttää siltä, kuin leviämä olisi yhtä kirkas kuin itse keskus, vaikka pupilli olisi ihan vähän täydellistä leikkausaluetta suurempi, eli vaikka aberraation läpi menevää valoa on suhteellisen vähän. Tämä johtuu siis kirkkaiden alueiden "kompressoinnista". (Kirkkauksien havaitsemisen skaala on rajallinen, ja ilman tätä efektiä ei näkisi koskaan yhtään mitään tummista alueista, jos siis näkö adaptoituisi aina kirkkaiden kohtien mukaan ilman kompressointia.)
Eli kirkkaudesta on siis kysymys.
Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään: Kun katson noita olohuoneen laitteita, niin siellä on erilaista vihreää, punaista, himmeämpää sinistä ja kirkkaampaa sinistä. Kirkas sininen on täysin levinnyt, himmeä sininen ei juuri lainkaan levinnyt. Punainen on varsin terävä, vihreät levinneitä tai suhteellisen teräviä. Riippuu ihan kokonaan kirkkaudesta - ja silmä ei kirkkausastetta niin selvästi erota kompressoinnin takia!
Mainittakoon tässä nyt vielä oleellinen seikka tuosta taustan kirkkauden tärkeydestä esimerkin avulla. Päivällä ikkunan läpi voi nähdä hienon ja virheettömän maiseman. Miten on mahdollista, että jos ikkunan eteen ajaa tumma auto, niin yhtäkkiä näkeekin itsensä heijastuksen ikkunasta, vaikka juuri äsken ei ollut merkkiäkään omasta heijastuksesta? - pauli-s
pauli-s kirjoitti:
> En pysty tekemään tietokoneellani sellaista
> testiä, joka todistaisi sen, että värillä
> olisi merkitystä siinä, miten voimakkaasti
> suttaantuminen tapahtuu.
Voitko koittaa tätä testikuvaa:
http://img85.imageshack.us/img85/1488/hamletandspots22wu.png
Eli kannattaa säätää monitori sillä tavalla, että musta on mahd. mustaa, ja teksti näkyy juuri ja juuri. Fullscreen-moodi kuvan katseluun, ja zoom sellaiseksi, että tekstistä saa selvää.
Lue tekstiä normaalisti tyyliin alusta loppuun, ja pistä merkille minkä värien kohdalla lukeminen on kaikista hankalinta. Löytyykö eroaja?
> Tietokeneelleni en saa aikaiseksi niin
> kirkkaita värejä, että saisin luotua
> samanlaisen efektin, kun mitä koen ympäristön
> valoista.
Se tässä monitorilla testailussa on vähän huonoa. LCD-monitorien kontrasti on varsin surkea (mustasta paistaa valo läpi), ja kirkkaimmatkin kohdat ovat yleensä suhteellisen himmeitä. Varsinkin verrattuna esimerkiksi voimakkaisiin autonvaloihin ym.
> Esim. tietokoneen pieni vihreä lamppu menee
> sotkuun paljon pahemmin, kuin ne kuvat, mitä
> piirsin koneelleni.
Tämä johtuu nimenomaan siitä, että se lamppu/ledi on yksinkertaisesti kirkkaampi (allonpituudella tuskin on ratkaisevaa merkitystä).
Sehän menee pääpiirteissään sillä lailla, että samalle etäisyydelle kuin näki ennen leikkausta hyvin ilman lasikorjausta, näkee edelleen leditkin ilman leviämää ko. etäisyydeltä. Sen pidemmältä etäisyydeltä onkin sitten merkitystä vain lampun koolla suhteessa näkökenttään. Tämä ja lampun kirkkaus määrittää kuinka kirkas leviämä on. Leviämän pituus näkökentässä on aina sama (kaavankin voisi pyöräyttää..).
> En oikein osaa paremmin selittää sitä, miksi
> vihreät ja siniset suttaantuvat voimakkaammin,
> mutta niin vain se näyttää.
> ..
> Sitten vielä poikaystäväni väitää, ettei
> itsekään näe sinisiä valoja yhtä tarkasti kuin
> valkoisia.
Mietin asiaa tovin, ja hoksasin asian - tai sain vahvistusta alkuperäisille ajatuksilleni vasta, kun tajusin katsoa noita olohuoneen laitteita tuossa. Siellä kun on paljon eri väristä lediä eri kirkkauksilla.
Mutta laitetaanpa pari linkkiä ensin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Cone-response.png (vanha tuttu)
http://en.wikipedia.org/wiki/Purkinje_shift (ei oikeastaan liity tähän yhteyteen suoraan, mutta mielenkiintoista tietää)
Nuo linkit eivät kuitenkaan auta ratkaisuun juurikaan.. Ratkaisevan oleellista on valon kirkkaus suhteessa taustaan sekä Weber-Fechnerin sääntö, toisin sanoen response compression (mikä onkaan suomeksi).
http://www.handprint.com/HP/WCL/color2.html (ja tuolta etsi "Fechner's")
http://en.wikipedia.org/wiki/Weber-Fechner_Law (lähinnä kohta The case of vision)
Sinulla tai poikaystävälläsi ei ole mitään vikaa (erityisesti) värinäössä. Olet nähnyt punaisen valon tarkempana vihreään verrattuna nimenomaan siksi, että punainen on ollut paljon himmeämpi kuin vihreä. Vastaavasti sininen on näyttänyt poikaystäväsikin mielestä suttaantuneemmalta valkoiseen verrattuna nimenomaan siksi, että tuo sininen on ollut paljon kirkkaampi kuin valkoinen. Tätä kirkkauseroa ei huomaa helposti tuon Weber-Fechnerin takia. Ja halojen tapauksessa tämä efekti on aivan ratkaisevassa asemassa. Näyttää siltä, kuin leviämä olisi yhtä kirkas kuin itse keskus, vaikka pupilli olisi ihan vähän täydellistä leikkausaluetta suurempi, eli vaikka aberraation läpi menevää valoa on suhteellisen vähän. Tämä johtuu siis kirkkaiden alueiden "kompressoinnista". (Kirkkauksien havaitsemisen skaala on rajallinen, ja ilman tätä efektiä ei näkisi koskaan yhtään mitään tummista alueista, jos siis näkö adaptoituisi aina kirkkaiden kohtien mukaan ilman kompressointia.)
Eli kirkkaudesta on siis kysymys.
Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään: Kun katson noita olohuoneen laitteita, niin siellä on erilaista vihreää, punaista, himmeämpää sinistä ja kirkkaampaa sinistä. Kirkas sininen on täysin levinnyt, himmeä sininen ei juuri lainkaan levinnyt. Punainen on varsin terävä, vihreät levinneitä tai suhteellisen teräviä. Riippuu ihan kokonaan kirkkaudesta - ja silmä ei kirkkausastetta niin selvästi erota kompressoinnin takia!
Mainittakoon tässä nyt vielä oleellinen seikka tuosta taustan kirkkauden tärkeydestä esimerkin avulla. Päivällä ikkunan läpi voi nähdä hienon ja virheettömän maiseman. Miten on mahdollista, että jos ikkunan eteen ajaa tumma auto, niin yhtäkkiä näkeekin itsensä heijastuksen ikkunasta, vaikka juuri äsken ei ollut merkkiäkään omasta heijastuksesta?Yksi asia jäi vielä vaivaamaan. Kirjoitin:
> Vastaavasti sininen on näyttänyt
> poikaystäväsikin mielestä suttaantuneemmalta
> valkoiseen verrattuna nimenomaan siksi, että
> tuo sininen on ollut paljon kirkkaampi kuin
> valkoinen.
Kyllä tähän poikaystävän sinisen logon katsomiseen vaikuttaa useampi asia kuin kirkkaus. En osaa sanoa mitkä asiat tarkalleen vaikuttavat, mutta oleellisessa asemassa lienee mm. se, että M- ja L-reseptorit auttavat terävöittämään esim. valkoista valoa, kun sinisen tapauksessa S-reseptorit joutuvat tekemään lähes kaiken työn yksinään. Resoluutio siis heikkenee. - Beatrix
pauli-s kirjoitti:
Yksi asia jäi vielä vaivaamaan. Kirjoitin:
> Vastaavasti sininen on näyttänyt
> poikaystäväsikin mielestä suttaantuneemmalta
> valkoiseen verrattuna nimenomaan siksi, että
> tuo sininen on ollut paljon kirkkaampi kuin
> valkoinen.
Kyllä tähän poikaystävän sinisen logon katsomiseen vaikuttaa useampi asia kuin kirkkaus. En osaa sanoa mitkä asiat tarkalleen vaikuttavat, mutta oleellisessa asemassa lienee mm. se, että M- ja L-reseptorit auttavat terävöittämään esim. valkoista valoa, kun sinisen tapauksessa S-reseptorit joutuvat tekemään lähes kaiken työn yksinään. Resoluutio siis heikkenee....siis mikään tieto ei erityisemmin tue sitä, että voisin nähdä tietyt valot epätarkemmin juuri niiden värin takia (jos ei lasketa sitä S-reseptori-juttua, mikä ei nyt tässä tapauksessa ole olennaista, koska näössä ennen ei ollut vikaa vaikka reseptorit varmaan toimivat yhtä hyvin) :/. Jotenkin tuntuu silti vaikealta uskoa, että ne vihreät ja siniset valot olisivat aina kirkkaampia, kuin esim. valkoiset valot. Vaikka ottaisi huomioon sen efektin, jonka nimeä en nyt muista enää. Kun ajattelen vaikka sitä nokian tai aker kvaernerin logoa, se tuntuu vain niin himmeältä verrattuna lähes kaikkiin muihin logoihin, mitä kaupungilla näkee, ja jotka eivät suttaannu. Toisaalta en onnistu saamaan samaa suttaantumisefektiä aikaiseksi millään tietokoneen testillä. No oli miten oli, en muistanut mainita yhdestä asiasta, joka oli oikeastaan ensimmäisten joukossa, miksi aloin ajattelemaan, että juuri värillä on sotkeentumisessa väliä. Se oli ero silmieni välillä. Olen leikkauksesta saakka nähnyt huonommin oikealla silmälläni, siinä oli jonkin verran säännöllistä hajataittoa ja sitten jotain muuta, joka sai aikaan kirkkaisiin valoihin haamun alas ja vasemmalle. Olin tottunut, että katselin haamuuntuvia valoja lähinnä vasemmalla silmällä ja suljin pois informaation oikeasta. Nyt kuitenkin huomasin, että näin itse asiassa vasemmalla silmällä tietyt valot huonommin kuin oikealla, ja suljinkin vasemman silmän informaation pois. Se ero, mikä silmieni välillä on, on se, että oikeassa silmässä kaikki valot suttaantuvat kutakuinkin samalla lailla. Jos on valkoinen valo, siihen tulee haamut. Sininen valo, samat haamut. Vihreä valo, samat haamut jne. Siksi yllätyin niin paljon, että vaikka sinistä valoa katsoessa, yhtäkkiä vasen silmä näkeekin sen paljon huonommin, kun taas valkoisen valon kohdalla oikea näkee huonommin. En voi mitenkään sanoa, että silmäni kokisivat samalla tavalla valon leviämisen haamuiksi valon kirkkaudesta riippumatta. Oikean silmän kohdalla varmaan meneekin juuri niin, että haamut ovat sitä voimakkaammat, mitä kirkkaampi valo, mutta kun sitten on se ero silmien välillä. Niin saman asian toistamiselta kuin se kuulostaakin, vasen silmä vain tuntuu näkevän tietynväriset valot toisia huonommin, siinä missä oikea silmä näkee kaikki kirkkaat valot väristä riippumatta huonosti. Ehkä en ole vain ymmärtänyt asiaa kunnolla, voihan olla edelleen, että vain kuvittelen sen johtuvan väristä ja syy kokemaani on niissä asioissa, mistä puhuit. En ole edelleenkään saanut aikaiseksi mennä lääkäriin, mutta jahka menen, kysyn kyllä, onko lääkäri ikinä kuullut kenenkän valittavan samaa asiaa. Kiitos kuitenkin asian pohtimisesta ja vääntämisestä rautalangasta :D.
- pauli-s
Beatrix kirjoitti:
...siis mikään tieto ei erityisemmin tue sitä, että voisin nähdä tietyt valot epätarkemmin juuri niiden värin takia (jos ei lasketa sitä S-reseptori-juttua, mikä ei nyt tässä tapauksessa ole olennaista, koska näössä ennen ei ollut vikaa vaikka reseptorit varmaan toimivat yhtä hyvin) :/. Jotenkin tuntuu silti vaikealta uskoa, että ne vihreät ja siniset valot olisivat aina kirkkaampia, kuin esim. valkoiset valot. Vaikka ottaisi huomioon sen efektin, jonka nimeä en nyt muista enää. Kun ajattelen vaikka sitä nokian tai aker kvaernerin logoa, se tuntuu vain niin himmeältä verrattuna lähes kaikkiin muihin logoihin, mitä kaupungilla näkee, ja jotka eivät suttaannu. Toisaalta en onnistu saamaan samaa suttaantumisefektiä aikaiseksi millään tietokoneen testillä. No oli miten oli, en muistanut mainita yhdestä asiasta, joka oli oikeastaan ensimmäisten joukossa, miksi aloin ajattelemaan, että juuri värillä on sotkeentumisessa väliä. Se oli ero silmieni välillä. Olen leikkauksesta saakka nähnyt huonommin oikealla silmälläni, siinä oli jonkin verran säännöllistä hajataittoa ja sitten jotain muuta, joka sai aikaan kirkkaisiin valoihin haamun alas ja vasemmalle. Olin tottunut, että katselin haamuuntuvia valoja lähinnä vasemmalla silmällä ja suljin pois informaation oikeasta. Nyt kuitenkin huomasin, että näin itse asiassa vasemmalla silmällä tietyt valot huonommin kuin oikealla, ja suljinkin vasemman silmän informaation pois. Se ero, mikä silmieni välillä on, on se, että oikeassa silmässä kaikki valot suttaantuvat kutakuinkin samalla lailla. Jos on valkoinen valo, siihen tulee haamut. Sininen valo, samat haamut. Vihreä valo, samat haamut jne. Siksi yllätyin niin paljon, että vaikka sinistä valoa katsoessa, yhtäkkiä vasen silmä näkeekin sen paljon huonommin, kun taas valkoisen valon kohdalla oikea näkee huonommin. En voi mitenkään sanoa, että silmäni kokisivat samalla tavalla valon leviämisen haamuiksi valon kirkkaudesta riippumatta. Oikean silmän kohdalla varmaan meneekin juuri niin, että haamut ovat sitä voimakkaammat, mitä kirkkaampi valo, mutta kun sitten on se ero silmien välillä. Niin saman asian toistamiselta kuin se kuulostaakin, vasen silmä vain tuntuu näkevän tietynväriset valot toisia huonommin, siinä missä oikea silmä näkee kaikki kirkkaat valot väristä riippumatta huonosti. Ehkä en ole vain ymmärtänyt asiaa kunnolla, voihan olla edelleen, että vain kuvittelen sen johtuvan väristä ja syy kokemaani on niissä asioissa, mistä puhuit. En ole edelleenkään saanut aikaiseksi mennä lääkäriin, mutta jahka menen, kysyn kyllä, onko lääkäri ikinä kuullut kenenkän valittavan samaa asiaa. Kiitos kuitenkin asian pohtimisesta ja vääntämisestä rautalangasta :D.
Nyt tämä vaatii jo vähän keskittymistä, että ajatukset pysyy kasassa..
> Jotenkin tuntuu silti vaikealta uskoa, että ne
> vihreät ja siniset valot olisivat aina
> kirkkaampia, kuin esim. valkoiset valot.
Usein on kyllä hankala sanoa kumpi on kirkkaampi, jos on kaksi eri väristä lamppua (tai jos esim. pitää muuttaa värejä harmaasävyiksi, niin on lähes mahdotonta pistää värejä selvään järjestykseen). Lisäksi valkoinen mitä todennäköisimmin pienentää pupillia paljon helpommin kuin sininen (eli vaikka olisi kirkas sininen, niin silti pupilli saattaa jäädä suureksi).
Mutta tämän takia se tekstillinen viime testikuvani pitäisi kyllä selventää asiaa - eli sen avulla pitäisi saada selville peittääkö sininen enemmän sitä tekstiä kuin valkoinen vai ei. Se valkoinenhan on sitten monitorin puolesta tietysti kirkkaampi kuin se sininen (ja blue = sininen, cyan = turkoosi). Mutta ihminen näkee eri taajuudet eri herkkyydellä, joten sinisen kirkkaus ei ole yksiselitteisesti esim. 33% valkoisen kirkkaudesta.
Miten testin kanssa kävi? Jos valkoisen kohdalla on vaikeampi lukea kuin sinisen, niin eikö se silloin tarkoita, että sininen ei erityisesti leviä, vaikka se tietyssä tilanteessa saattaisikin vaikuttaa siltä (Nokian kyltti)?
Tästä lääkäri saattaa mainita:
http://www.stadia.fi/opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/punavihertesti.asp
(Katso myös: http://www.stadia.fi/opiskelu/sote/optometria/aineistot/naontutkimus/paras_sf.asp )
En tiedäkään ollenkaan mitä "tapahtuisi", jos tuossa testissä olisi sininenkin mukana. Ehkä sininen näkyy huonommin (jos näkyy huonommin) myös juuri tuon tavallisen kromaattisen aberraation takia. Silmän tarkennus optimoidaan siis tavallaan kompromissina punaisen ja vihreän aallonpituuksien väliin. Vaikutus on kuitenkin ymmärtääkseni aika mitätön mitä sinun tapaukseesi tulee, koska efekti silmissäsi on mitä ilmeisimmin aika radikaali.
> Siksi yllätyin niin paljon, että vaikka
> sinistä valoa katsoessa, yhtäkkiä vasen silmä
> näkeekin sen paljon huonommin, kun taas
> valkoisen valon kohdalla oikea näkee
> huonommin.
Ehkä lääkäri osaa kuin osaakin sanoa tähän jotain järkevää.
Ylläoleva tilanne:
- vasen näkee himmeän sinisen huonosti ja kirkkaan valkoisen kohtalaisesti
- oikea näkee himmeän sinisen kohtalaisesti ja kirkkaan valkoisen huonosti
Ylläolevassa tilanteessa voisi koittaa miinuslaseja (esim. 0.75D tai enemmän korjausta) ja katsoa näkyykö sininen silloin paremmin. Periaatteessa tosin miinuskorjaus parantaa lähes varmasti, koska pupillikin pienenee (samalla kun joutuu akkomodoimaan enemmän).
> (jos ei lasketa sitä S-reseptori-juttua, mikä
> ei nyt tässä tapauksessa ole olennaista, koska
> näössä ennen ei ollut vikaa vaikka reseptorit
> varmaan toimivat yhtä hyvin)
Tapauksessasihan vika on kai sinänsä jotakuinkin tiedossa, ja oleellinen ongelma siis liittyy kokonaan sarveiskalvoon ja erityisesti sarveiskalvon reunaosiin. Sehän asia mikä tässä on erityisesti epäselvää on se, että miten on selitettävissä, että esimerkiksi himmeä sininen suttaantuu enemmän kuin sen vieressä oleva kirkas valkoinen (jos näin oli tilanne, vai onko se sininen kuitenkin kirkkaampi todellisuudessa?).
> vasen silmä vain tuntuu näkevän tietynväriset
> valot toisia huonommin, siinä missä oikea
> silmä näkee kaikki kirkkaat valot väristä
> riippumatta huonosti.
Jotta et saisi sellaista kuvaa, että en ikään kuin uskoisi mitä sanot, niin totean vielä uudestaan, että minäkin tosiaan näen, että olohuoneessani esimerkiksi vihreät ledit ovat ihan suttuisia, ja punainen, joka vaikuttaa suunnilleen yhtä kirkkaalta, onkin varsin terävä. Ja näen samassa kuvassa samalla kertaa (eli pupillin koko ei vaihdu), kuinka kaksi eri sinistä valoa levivät aivan eri tavalla - toinen voimakkaasti ja toinen on suhteellisen leviämätön.
Ylläolevan lainauksen tilanne on mielestäni mahdollinen esimerkiksi silloin, jos vasemman silmän huono (hajataittoakin sisältävä) "transient zone" on juuri sillä rajalla, että haittaako se oleellisesti vai ei. Ja oikean silmän transient zone on selvästi haittaava, jolloin sutut näkyvät, vaikka valo ei olisi edes erityisen kirkas. Eli vasen näkee sutut vasta, kun valo on tarpeeksi kirkas. Tämä teoria on varmaan ihan ymmärrettävä? (Toivottavasti olen selittänyt tarpeeksi selkeästi.)
Vielä esimerkki: Ajatellaan, että valosta tulee sarveiskalvoon valoa 100 yksikköä. Nyt sutusta vastaavan sarveiskalvon osan läpi kulkee vaikka 10 yksikköä. Suttua ei häiritsevästi nähdä. Sitten otetaan kirkkaampi valo, josta tulee sarveiskalvoon 10000 yksikköä (kyllä, kertalukemat vaihtelevat hurjasti kun on valosta kyse). Nyt suttuista valoa nähdään 1000 yksikön edestä ja suttu häiritsee todella paljon. Kuitenkin itse valon keskusta näyttää ehkä vain hieman kirkkaammalta kuin himmeämmän valon kanssa.
- kävit leikkaamassa
Hei Beatrix!
Voisitko kertoa missä kävit leikkaamassa silmäsi?
Kiitos.- Beatrix
Kävin Tampereen Medilaserissa leikkauksessa. Jos sillä ajattelit, että sieltä saa huonoja tuloksia, voin vakuuttaa, että ko. paikassa palvelu on ensiluokkaista, ja ne komplikaatiot mitä minulla on ollut, ja oireet, joita nyt koen, eivät liity mitenkään lääkärin ammattitaitoon. Medilaserissa lääkäri on ollut hyvin asiantunteva ja tehnyt voitavansa, jotta saisin parhaan lopputuloksen. Lähtötilanteenikin oli hieman poikkeava, harvalla on niin paljoa hajataittoa kuin minulla ja harva potilas minun taittovirheelläni (ainakin Suomessa) vaatii itse pintalaseria. Hoitoa muokattiin omien toiveideni mukaan mm. laserointialueen osalta. Mitä tulee siihen irregulaarisuuteen, mitä oikeaan silmääni jäi leikkauksen jälkeen, se ei ollut lääkäristä riippuvaista, vaan niin vain joskus käy ja siihen ei voi lääkäri vaikuttaa.
- vastauksesta
Beatrix kirjoitti:
Kävin Tampereen Medilaserissa leikkauksessa. Jos sillä ajattelit, että sieltä saa huonoja tuloksia, voin vakuuttaa, että ko. paikassa palvelu on ensiluokkaista, ja ne komplikaatiot mitä minulla on ollut, ja oireet, joita nyt koen, eivät liity mitenkään lääkärin ammattitaitoon. Medilaserissa lääkäri on ollut hyvin asiantunteva ja tehnyt voitavansa, jotta saisin parhaan lopputuloksen. Lähtötilanteenikin oli hieman poikkeava, harvalla on niin paljoa hajataittoa kuin minulla ja harva potilas minun taittovirheelläni (ainakin Suomessa) vaatii itse pintalaseria. Hoitoa muokattiin omien toiveideni mukaan mm. laserointialueen osalta. Mitä tulee siihen irregulaarisuuteen, mitä oikeaan silmääni jäi leikkauksen jälkeen, se ei ollut lääkäristä riippuvaista, vaan niin vain joskus käy ja siihen ei voi lääkäri vaikuttaa.
Ok, kiitos vastauksesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273603- 412449
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362274Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72047Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431562- 381489
- 1271292
- 131289
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2651265Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451255