Nyt on ihan pakko kysyä ilmeisen tyhmä kysymys, mutta omat tiedot ovat olemattomat tästä aiheesta.
Iäkäs isäni on jonkin aikaa sairastanut vanhuusiän diabetesta (tyyppi 2?). Hän mittaa lääkärin kehoituksesta verensokeriaan, tosin tekee sen säännöllisen epäsäännöllisesti.
Olen aina luullut, että arvo olisi mitattava ns. paastoarvona eli aamulla ennen ruokailua (minulle on tehty näin ollessani sairaalassa, kun tehtiin kaikenlaisia kokeita). Isäni kuitenkin syö ensin aamiaisen ja mittaa vasta sitten verensokerin..."Eihän ihminen jaksa tehdä yhtään mitään ennen kunnon aamupalaa!" on hänen käsityksensä maailmasta. Normaaliarvoksi hän tietää 5 ja arvioi sitten, onko hänen mittaamansa arvo hyvä (se siis on aina jotakin muuta kuin 5 tai alle).
Ohjeistakaa minua onnettoman taitamatonta! Kiitos!
Iäkäs isäni on jonkin aikaa sairastanut vanhuusiän diabetesta (tyyppi 2?). Hän mittaa lääkärin kehoituksesta verensokeriaan, tosin tekee sen säännöllisen epäsäännöllisesti.
Olen aina luullut, että arvo olisi mitattava ns. paastoarvona eli aamulla ennen ruokailua (minulle on tehty näin ollessani sairaalassa, kun tehtiin kaikenlaisia kokeita). Isäni kuitenkin syö ensin aamiaisen ja mittaa vasta sitten verensokerin..."Eihän ihminen jaksa tehdä yhtään mitään ennen kunnon aamupalaa!" on hänen käsityksensä maailmasta. Normaaliarvoksi hän tietää 5 ja arvioi sitten, onko hänen mittaamansa arvo hyvä (se siis on aina jotakin muuta kuin 5 tai alle).
Ohjeistakaa minua onnettoman taitamatonta! Kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
No pääsääntöisesti 2-tyypin diabeetikoita kait ohjeistetaan mittaamaan paastoarvoja eli nimenomaan arvoja ennen aamiaista.
Jos liuskoja riittää, voi mitata myös muita arvoja, mutta jotta niiden avulla voisi tehdä mitään päätelmiä esim. toisiinsa verrattuna, pitäisi arvojen olla mitattuna esim. yhtä pitkä aika edellisestä ruokailusta.
Hei ruokailun jälkeen ei mielestäni kannata mitata vaan esim. tunnin tai puolentoista päästä. Ja näiden arvojen suhteen pitäisi aina myös miettiä mitä on tullut edellä syödyksi, paljonko hiilihydraatteja, nopeita vai hilaita hiilareita jne.
Siksipä yksinkertaista ainakin alussa olisi seurata nimenomaan paastoarvoja ennen aamiaista, koska niissä ei ole niin paljoa muita vaikuttavia tekijöitä mukana.
Tälläistä pähkäilee yksi 1-tyypin diabeetikko, kakkoset kertokoon paremmin/tarkemmin.
Eikö tyypin 2 diabetes johdu 80%:sesti ruokavaliosta ja ylipainosta?
Minun mielestäni kannattaisi siksi tutkia miten ruoka vaikuttaa arvoihin ja tehdä pientä tutkimusta pikku hiljaa sitä mukaa kun liuskoja riittää. Sitten, kun on tehnyt huomioita, voisi alkaa syödä niitä ruokia, jotka vaikuttaa suotuisasti arvoihin.
Itselläni on heikentynyt sokerinsieto, jonka etenemisen itse sairaudeksi yritän estää laihduttamalla, liikkumalla ja seuraamalla ruuan vaikutusta elimistööni.
Jos liuskoja on vähän, kannattaa varmaan mitata 2h syömisen päättymisestä, jolloin normaaliarvon pitäisi olla alle 7,8 Lisäksi kannattaisi mitata se paastoverensokeri aamulla.
Eikö lääkäri antanut selvempiä ohjeita?
Lääkäri on varmasti antanut ohjeet, todennäköisesti ne annetaan ihan kirjallisestikin. Meillä vain tämä "paapparainen" yli 70-vuotias mies on hyvä luomaan kaikesta omat tulkinnat, koska "nämä nuoret kloppipoikalääkärit eivät tiedä yhtikäs mitään".
En ole nähnyt ohjeita (taitavat olla jo saunan pesässä). Puheeni ruokavaliosta kaikuvat myös kuuroille korville. Ihan aluksi isäni kyllä muisti välttää sokeria, rasvasta hän ei "muistanut" lääkärin puhuneen yhtään mitään.
Näitä tapauksia varmaan riittää, ei ole helppoa myöntää vanhemmiten sairauksiaan, eikä varsinkaan muuttaa ruokavaliotaan, jotta laihtumista edes vähän tapahtuisi.
Yritän nyt markkinoida hänelle edes sen, että mittaisi sokeriarvon heti aamulla ja kirjaisi sen ylös, jotta voisi sitten näyttää lääkärille tulokset.
Kiitos vastanneille!
Olen itse 70 v.ja 2-tyypin diabeetikko jo yli 5 vuotta.
Pääsääntönä on, että mitataan tunnin kuluttua ruokailusta. Arvo pitäisi olla alle 9mmol/L. Aamuarvoista ei ole mitään suositusta. 12 tunnin paastoarvo mitataan vain terveyskeskuksessa puolen vuoden välein. Sen raja-arvo on 5.5mmol/L.
Kiitos tästä tiedosta!
Nyt osaan vähän päätellä minäkin, missä mennään papan kohdalla. Hän ei todellakaan mene mielellään lääkäriin tai puhu vaivoistaan. Siksi tämä on tällaista arvuuttelua. On siis yhtä jääräpäinen kuin minäkin :)