Eksyin tänne sivuille ihan mielenkiinnosta kun olen salaa päässäni miettinyt että voisinko olla masentunut.
Olen 24-vuotias nainen ja oon
jo usean vuoden ajan ollut iloton ja jollain tapaa tunteetonkin, välinpitämätön. Mistään ei saa juuri hyvää oloa kuin syömisestä.. Harrastukset tuntuvat tylsiltä, mutta silti hinaudun salille ja lenkille 4-5 krt viikossa. Lähden kyllä mukaan ystävieni reissuihin heidän pyydettyään, mutta niihinkin tunnen pakottavani itseni ja sitten esitän, että onpas mukavaa, vaikka ei oikeasti ole. Odotan vain sitä hyvää elämää jota olen jo vuosia odottanut.Sellaista kuin joskus oli.
Nyt olen löytänyt itsestäni lisää masennuksen oireita. Muutin noin kaksi vuotta sitten uudelle paikkakunnalle mieheni perässä ja ystäviä näin harvoin ja omaa perhettäni. Mieheni oli usein harrastuksissaan ja minä kotona yksin. Olin väliin niin ahdistunut tilanteesta, että oikein hengestä ahdisti ja palan tunne kurkussa. Nyt kun tulin takaisin kotikunnalleni työharjoittelun takia niin en ole oireiden huomannut vähenevän. Näen kyllä ystäviä enemmän ja harrastaminenkin on helpompaa.
Miehestäni en ole eronnut vaikka se mielessä on käynytkin. Luulen että vika on minussa ja minun päässäni. Seksi ei ole enään aikoihin huvittanut, oikeasti. Syön e-pillereitäkin. Tuntuu kuin eläisin jonkun harson alla jonne ei aurinko paista. On hyviäkin päiviä, mutta harvoin kokonaista. Olen kärsinyt hiusten lähdöstä parisen vuotta, eikä mitään verikokeissa tms. ole todettu. Olen huomannut myös sellaisen uuden asian itsessäni että on pakko kontrolloida varsinkin mieheni elämää, varmistella asioita yms. Riitelemme erittäin harvoin koska vetäydyn kuoreeni enkä osaa kuin mököttää jos jokin menee huonosti.
Sosiaalisuuteni muihin ihmisiin on aika niukkaa. Ystävät ovat ne vanhat ja samat, mutta pelkään jotenkin uusia ihmisiä. Häpeän vielä matalaa koulutustani, edellisiä työsuhteitani ja itseänikin. Ihailen kaikkia iloisia ja sanavalmiita ihmisiä. Usein iltaisin haluan olla vain yksin ja katsella telkkua.
Ajattelin mennä ainakin vaihtamaan e-pillerit lääkäriin ja mainita myös tästä asiasta. Se tuntuu vain niin vaikealta...
Olen 24-vuotias nainen ja oon
jo usean vuoden ajan ollut iloton ja jollain tapaa tunteetonkin, välinpitämätön. Mistään ei saa juuri hyvää oloa kuin syömisestä.. Harrastukset tuntuvat tylsiltä, mutta silti hinaudun salille ja lenkille 4-5 krt viikossa. Lähden kyllä mukaan ystävieni reissuihin heidän pyydettyään, mutta niihinkin tunnen pakottavani itseni ja sitten esitän, että onpas mukavaa, vaikka ei oikeasti ole. Odotan vain sitä hyvää elämää jota olen jo vuosia odottanut.Sellaista kuin joskus oli.
Nyt olen löytänyt itsestäni lisää masennuksen oireita. Muutin noin kaksi vuotta sitten uudelle paikkakunnalle mieheni perässä ja ystäviä näin harvoin ja omaa perhettäni. Mieheni oli usein harrastuksissaan ja minä kotona yksin. Olin väliin niin ahdistunut tilanteesta, että oikein hengestä ahdisti ja palan tunne kurkussa. Nyt kun tulin takaisin kotikunnalleni työharjoittelun takia niin en ole oireiden huomannut vähenevän. Näen kyllä ystäviä enemmän ja harrastaminenkin on helpompaa.
Miehestäni en ole eronnut vaikka se mielessä on käynytkin. Luulen että vika on minussa ja minun päässäni. Seksi ei ole enään aikoihin huvittanut, oikeasti. Syön e-pillereitäkin. Tuntuu kuin eläisin jonkun harson alla jonne ei aurinko paista. On hyviäkin päiviä, mutta harvoin kokonaista. Olen kärsinyt hiusten lähdöstä parisen vuotta, eikä mitään verikokeissa tms. ole todettu. Olen huomannut myös sellaisen uuden asian itsessäni että on pakko kontrolloida varsinkin mieheni elämää, varmistella asioita yms. Riitelemme erittäin harvoin koska vetäydyn kuoreeni enkä osaa kuin mököttää jos jokin menee huonosti.
Sosiaalisuuteni muihin ihmisiin on aika niukkaa. Ystävät ovat ne vanhat ja samat, mutta pelkään jotenkin uusia ihmisiä. Häpeän vielä matalaa koulutustani, edellisiä työsuhteitani ja itseänikin. Ihailen kaikkia iloisia ja sanavalmiita ihmisiä. Usein iltaisin haluan olla vain yksin ja katsella telkkua.
Ajattelin mennä ainakin vaihtamaan e-pillerit lääkäriin ja mainita myös tästä asiasta. Se tuntuu vain niin vaikealta...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kilpirauhanen?
Ota selvää varmuuden vuoks! Voi johtua siitä.
Kyllä se taitaa olla masennusta, sillä minä käyn läpi aivan samoja tunteita. Mies makaa sohvalla ja haaveilee uusista "bailuista " ja minun yksin jättämisestä. Kärsin vakavasta masennuksesta (jo useita vuosia) ja "eroahdistuksesta", jos sitä siksi voi kutsua, ehkä mieluummin läheisriippuvuus. Ulos meneminen on vaikeeta, mutta täällä sisällä kaikki muistot hajottaa. Sama juttu; on oikein pala kurkussa ja vanne pään ympärillä. Ollut jo kauan. En kestä näitä tunnetiloja. Suhde varmaan loppusuoralla, miten sitten käy=( En voi olla yksin. Kotiiin on välit katkennut, sinne ei siis voi mennä. Ei ole mitään paikkaa. Kriisikeskukseen otetaan vain yhdeksi yöksi, eli ei sinnekään asumaan voi mennä. Ja olen jo sen vakioasikas, nii ei enää edes kehtaa mennä sinne. Mikähän tässä avuksi?
Sitä ei tiedä kumpikaan meistä mikä aloittajalla on, mutta ainakin kilpirauhasen häiriöihin liittyy masennus yms. Kannattaa ihmeessä tutkia se ainakin, koska siihen on olemassa hoitoa ja siihen ei auta mikään masennuslääke.
Ei kannata varmaks sanoa mitään mikä ei ole varmaa.
Jaksamista sulle! Käy säkin varmuuden vuoks tutkituttamasa kilpirauhases.
kuitenkin niissä e-pillereissä? Ne usein aiheuttavat masennusta... Neuvottele asiasta lääkärisi kanssa. Merkin vaihto voi auttaa.
Kilpirauhanen on tutkittu ja toivoinkin että syy olisi siinä, mutta ei. kaikki ok. e-pillerit vaihdoin 2kk sitten mutta ei muutosta olotilaan siitäkään vielä... ens viikolla pakko varata aika lääkärille. tuntuu vaan ettei terkkari lääkäriltä saa mitään apu...
Se että kilpirauhanen on tutkittu ei tarkoita sitä etteikö siinä voisi olla syy sun ololle. Sun täytyy itse ottaa selvää mitä ne sun kilpparin arvot ovat olleet. Koska, kilpirauhasen vajaatoiminta on alihoidetuimpia sairauksia koska useat lääkärit odottavat että arvot menevät hirveän paljon yli viiterajojen ennenkuin suostuvat edes ajattelemaan että pitäisi hoitaa vaikka potilaalla olisi oireita ollut jo kuinka kauan. Lisäksi laboratorioiden nykyisin käyttämät viiterajat on määritelty väärin perustein.
Tuossa asiassa täytyy itse olla selvillä kaikesta ja pitää huoli että saa hoitoa vaatimalla sitä jos arvot heittää edes jonkun verran ja jos oireet sopii kuvaan.
Toivottavasti saat selvyyttä olotilaasi ja parannusta myös!