Onko kenelläkään tietoa, voiko vuosia jatkunut kilpaurheilu vaikeuttaa synnytystä? Maallikkona ajattelee, ettei urheilu voi olla jättämättä jälkiään kudosten laatuun elimistössä, eli kudokset ovat ikään kuin tiukemmalla.
urheilijoiden
synnytykset
82063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse en ole kuuna päivänä urheillut ja kovasti pitivät "lihakseni" mahan pienenä. Lisäksi kun työnsin lastani ulos, kätilö kysyi harrastanko kovastikkin ratsastamista kun on niin jämäkät kudokset. Eli ei urheilu mitään ihmettä aiheuta!
sanoivat, että ammattiurheilijoilla voi olla vaikeammat synnytykset, kun lihakset niin tiukat.en sitte tiiä..
Himoliikkuja olen ja mulla oli tosi vaikea synnytys. Repesin tosi pahasti.Olen kuullut että muillakin timmeillä mimmeillä on käynyt samoin.
Olen kuullut että urheilijoilla kun on enemmän voimaa saavat ponnistettua lapset tavallaan liian nopeasti ulos jolloin kudokset ei ehdi venyä ja repeämiä tulee helposti. Mutta ei siis ihan varmaa tietoa...
mielen ja kropan pelata yhteen. Jos on timmi, eikä hallitse lihaksiaan, on ongelmia ovella- ja useasti juuri nämä naiset ovat käsittämättömän huonoja synnyttäjiä!!!Kunnon lihaksisto, kyky relata, ja oivaltaa, miten ja minne ponnistetaan avittaa ihmeesti.
Kyllä jos lihaskunto on kohdillaan synnytys voi olla hyvinkin pitkä avautumisvaiheessa. Keskikehon lihakset tavallaan voi pistää vastaan,mutta todellakin oman kehon tuntemuksesta apua: pystyy relaamaan suppareiden välissä. Jaksaminen pitkänkin synnytyksen aikana helpompaa ja palautuminen nopeaa. Ponnistusvaihe voi olla todellakin ripeä. Itse ryskäytin babyn ulos 7minuutissa (siis ponnistusvaihe), puudutus vielä vaikutti ja kyllähän siinä railakkaasti revettiin, mutta eipähän ehtiny kätilö saksimaan ;)
Ja neuvolassa alkuraskaudessa "kiellettiin" enää treenaamasta keskikehon lihaksia. Mutta todellakin itsellä 15vuoden ammattilaisura takana ja sitä edeltänyt lapsuudessa alkanut treenaus, joten kyllä väittäisin että lihakset paremmassa kunnossa kuin keskiverto naisella. Mutta todellakin synnytyksen avautumisvaihe oli helvettiä ja kesto sellainen reilu vrk...
itse kävelen paljon ja käyn kuntosalilla en voi sanoa olevani urheilija?, mutta olen ajatellut kyl toisin päin, että useasti nämä synnytykset ois helpompia tai ainakin palautuminen siitä. itselläni on hyvät jalka- ja käsilihakset, en usko että sillä on mitään tekemistä repeämien kanssa. ja yleensä kun on hyvä fyysinen kunto jaksaa synnyttää ja palautua paremmin kuin jos ois joku sohvaperuna. kudosten laatu varmaan ja miten synnytys tapahtuu vaikuttaa niihin repeämiin. niistä ei ole tietoa, ensisynnyttäjä kun olen. vatsalihakset keskiluokkaa ja ap on varmaan normaali, ei ole pissit lirahdellut housuun eikä öisinkään tarvii kun kerran käydä. jos edes sillä välilihan leikkauksella selviäis, ettei pahempia repeämiä tulisi. pääasia, että lapsi terve.
Minä en ole mikään kilpaurheilija, mutta hyvin aktiivinen liikkuja kuitenkin. (Ennen raskautta treenasin n. 10 h viikossa ja opetin tanssia ja aerobiccia)
Synnytykseni oli hyvä. Avautumisvaihe meni suhteellisen nopeasti, ponnistusvaihe kesti vajaan puoli tuntia enkä juuri revennyt, epparia ei leikattu jne. En ottanut mitään puudutuksia, lääkäriä ei tarvittu koko synnytyksessä ja muutenkin tapahtuma oli hyvin luonnollinen.
Uskon että enemmän merkitystä oli juuri kropan ja mielen yhteispelillä. Sillä että osasin myös rentoutua ja antaa kehon toimia niinkuin se haluaa enkä laittanut vastaan.
Raskausaikana tiukat vatsalihakset olivat välillä aika ikävät ja niiden venymisen todella tunsi. Palautumisessa hyvästä kunnosta olikin sitten hurjasti apua! Nyt pari kuukautta myöhemmin tuntuu ja näyttää että olen ihan ennallani.