Onko kukaan ollut yksin ilman miestään synnytysvalmennuksessa?? Mieheni ei työkiireiltään kerkiä sinne ja yksin sinne sitten varmaan täytyy mennä!!
Synnytysvalmennus
annika
7635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
meitä oli 4 äitiä ja yhdellä oli mies mukana.ei siellä miehellä mitään tehnyt.suurin osa aiheistakin oli sellasia ettei ollut mitään järkeä miestä sinne pakottaa.
toisten miehet _haluaa_ tulla mukaan...
Kun odotin esikoista eli noin vuosi ja 4kk sitten oli se valmennus. Asutaan Kuopiossa ja voin kyllä sanoa, että melko huono valmennus oli! Ei ollut mitään mitä olen elokuvissa ja tv-sarjoissa nähnyt, että hengitellään ja ollaan selällään tai jotain sellasta! Katsottiin vaan video synnyttämisestä ja sitten kätilö kertoi mitä kaikkea sairaala tarjoaa synnyttäville, jakoi esitteitä, näytti diakuvia sairaalarakennuksesta ja kertoi minne pitää ottaa yhteyttä kun lapsivesi menee. Niistäkin, mitä sairaalan piti tarjota, esim. isän huone ja perhehuone, me ei saatu kokea mitään. Jouduin 5 päivää ennen synnytystä sairaalaan ja isä joutui aina lähtemään kotiin yöksi! Ei tietoakaan mistään isän huoneesta tai perhehuoneista. Sitäkin kysyin, mutta se ohitettiin vain sanomalla "se pitäisi varata erikseen" mietin vain, että enkö juuri sitä tässä ole tekemässä... Pettynyt olin muutenkin, henkilökunta oli melko tylyn oloista, muutamia päinvastaisia tapauksia oli jotka oli todella ystävällisiä ja mukavia. Olin joulun aikaan synnyttämässä, eikä me saatu edes kunnon jouluruokaa! Ei ollut kinkkua ja laatikoita, vaan possunleikettä ja keitettyjä perunoita! Noh, jospa tän toisen kanssa olis vähän mukavampi yleiskokemus...Eikä tarvitsisi niin pitkään olla siellä. (sekin vielä, että olin sairaalassa kolmisen viikkoa, ja joka yö tosiaan isä joutui lähtemään muualle yöksi, vaikka olisi töiden puolesta ollut mahdollisuus jäädä sairaalalle)
Hei!
Olet ilmeisesti ollut synnyttämässä kys:illä, joten ajattelin heti kysellä oletko saanut nyt myöhemmin tietoa nuista perhehuoneista ja niiden jako käytännöistä? Itsellä la heinäkuussa ja tietysti perhehuoneen saanti olisi aivan ihanaa, mutta mieltä askarruttaa se miten semmoisen voi saada... Olen kyllä toukokuussa menossa perhevalmennukseen kuuluvaan "infotilaisuuteen" kys:ille, joten ehkä ne silloin valottaa sitäkin asiaa.
saanut mitään tietoa, en ennen enkä jälkeen... Meinasi jäädä myös koko synnytysvalmennus käymättä, jos en olisi itse alkanut kysellä että millonkahan se on. Sitten vaan neuvolantäti sanoi, että jaa..niitä näyttääkin olevan enää yksi tänä syksynä, eli tuli vähän viime tinkaan mun hoksaus. Ei ollut mitään perhevalmennuksia, eikä mitään, ei edes puhetta mistään sellaisista! Olen käynyt puijonlaakson äitiysneuvolassa ja sinne menen jatkossakin. En tiedä kyllä yhtään miten niitä huoneita varataan, kun ei se henkilökunta minua yhtään auttanut silloinkaan kun menin kysymään. Kaiken huippu oli kun synnytys käynnistyi...Oksensin vessassa, kun poltot olivat niin hiivatin kovat, sattui oikeasti niin paljon, että olin kaksinkerroin ja oksensin. Sain hädin tuskin painettua hätäsummeria vessassa. Odotin ja oksensin, ketään ei tullut. (klo oli 4 yöllä) Ajattelin, että jo on perhana, kuollako tänne pitää, ennenkuin joku tajuaa! Painoin uudestaan, mutta ei tullut ketään. Läksin raahautumaan kaksin kerroin käytävälle ja jäin käytävään kun en voinut enää liikkua. Pikku hiljaa lähti hoitaja tulemaan, sieltä hoitajien huoneesta, mikä on lasi-ikkunallinen käytävän varrella. Kysyi, että:"Noh? Mikäs täällä on hätänä?" Sanoin, että oksensin kun koskee niin kovaa, en voi liikkua yhtään. Kaksinkerroin siinä olin. Hoitaja otti vaan kädestä ja sanoi:"No niin sinulla on synnytys käynnistynyt, tulehan tänne" ja lähti taluttamaan minua huoneeseen! Että mua sieppas, olis nyt hakenut ne paarit siihen ja muutenkin olis voinu pikkasen rivakampaa toimintaa olla! Vaikutan tosi tyytymättömältä, tiedän itsekin, mutta jotenkin se henkilökunta oli aika työhönsä kyllästynyttä ja just sellasta, että ette te ole ku synnyttämään tulleet, ei teille mitään käy. Voisi vähän ajatella, että se on jokaiselle naiselle ainutlaatuinen tapahtuma, ja jokainen kokee kivun eri tavalla. En minäkään siihen kipuun kuollut, mutta ei sitä olisi tarvinnut kestääkään. Ja se summerin soittamisen huomiotta jättäminen suututti mua ihan tosissaan! Olen sellanen muutenkin, että mielummin soitan vasta kun on oikeasti aihetta, enkä ihan pikku asioista hälytä hoitajaa. Sitten kun asiasta soittaa niin ketään ei tule. Toivottavasti muilla on ollut ja tulee olemaan positiivisempia kokemuksia KYSistä ja synnärin henkilökunnasta. Kuten sanoin jo aiemmin, siellä on muutama aivan ihana hoitaja ja kätilö, myös vastasyntyneiden teholla oli ihania hoitajia! Mutta on sitten paljon just näitä, keitä taisi enemmän osua mun kohdalle, ikävä kyllä...
jopas on ollut toimintaa... ihan tässä alkaa hirvittää synnyttämään meno koko sairaalaan. Onneksi heinäkuuhun on vielä vähän aikaa. Täytyy toivoa että kohtelu olisi hieman inhimillisempää. Tsemppiä myös sinulle, toivotaan että menee ensikerralla paremmin.
Yksin olin, mies ei töiltään kerinnyt tai olisi tullut jos olisin "pakottanut" mutta menin sitten yksin kun ei niin iso kynnys ollut mulle..