Kuinka tarkkoja kans.väl. adoptiossa ollaan vanhempien menneisyydestä?
Eli meillä tilanne, että lapsettomuutta takana kohta kuusi vuotta. Hoitoja on yritetty, tuloksetta. Harkitsemme adoptiolapsen ottoa, kunhan minulla tuo 25 vuoden ikäraja tulee täyteen.
Olen nyt alkanut miettiä, että pidetäänkö meitä täysin vastuuttomina ihmisina eikä anneta mahdollisuutta olla vanhempia, koska nuoruudessa on tullut tehtyä typeriä. Lähinnä tulevan lapsen isä, aviomieheni siis.
Eli on jotain lievää pahoinpitelytuomiota joskus 17 - 20-vuotiaana, rattijuopumuksia kaksi ja jokin pienimuotoinen petos. Kaikista näistä on jo muutama vuosi vähintään aikaa. Minulla on nuhteeton tausta ja hyvä (amk) koulutus.
Vaikka tuo nuoruus kuullostaa pahalta, niin ei todellisuus kamala ole. Mutta ymmärretäänkö meitä ja tosielämää vai tuijotetaanko byrokraattisesti paperiin ja vedetään nimemme yli heti adoptiolasta "anoessa"?
Asiallisia kommentteja kiitos, aihe on kuitenkin tosi arka.
Eli meillä tilanne, että lapsettomuutta takana kohta kuusi vuotta. Hoitoja on yritetty, tuloksetta. Harkitsemme adoptiolapsen ottoa, kunhan minulla tuo 25 vuoden ikäraja tulee täyteen.
Olen nyt alkanut miettiä, että pidetäänkö meitä täysin vastuuttomina ihmisina eikä anneta mahdollisuutta olla vanhempia, koska nuoruudessa on tullut tehtyä typeriä. Lähinnä tulevan lapsen isä, aviomieheni siis.
Eli on jotain lievää pahoinpitelytuomiota joskus 17 - 20-vuotiaana, rattijuopumuksia kaksi ja jokin pienimuotoinen petos. Kaikista näistä on jo muutama vuosi vähintään aikaa. Minulla on nuhteeton tausta ja hyvä (amk) koulutus.
Vaikka tuo nuoruus kuullostaa pahalta, niin ei todellisuus kamala ole. Mutta ymmärretäänkö meitä ja tosielämää vai tuijotetaanko byrokraattisesti paperiin ja vedetään nimemme yli heti adoptiolasta "anoessa"?
Asiallisia kommentteja kiitos, aihe on kuitenkin tosi arka.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllähän rikokset vanhenee tietyissä muissakin asioissa. Esimerkiksi väkivaltarikollinen voi tietyn ajan kuluttua saada esim. järjestysmieskortin tai mahdollisuuden vartijan töihin. Näin tiedän siis tapahtuneen siis useammankin törkeän väkivaltatuomion jälkeen.
Adoptiovanhemmuus on kuitenkin omalla tavallaan arka asia. Siinä ikäänkuin uskotaan toisten lapsi uusien vanhempien huostaan. Tiedän ainakin kaksi tapausta, missä adoptiolupa on jäänyt saamatta rikostaustan takia. Väkivalta ja erityisesti seksuaalinen väkivalta lienevät vaikeimpia taustoja. Nuorena tehtyihin hölmöilyihin toki saatetaan suhtautua hieman löysemmin, mutta kuvaamasi "pari vuotta" saattaa olla liian vähän. Sinun taustasi ja koulutuksesi ei valitettavasti kompensoi miehesi taustaa, sillä adoption kohdalla painotetaan nimenomaan molempien puolisoiden kaikinpuolista sopivuutta adoptiovanhemmuuteen.
Tämä on kuitenkin sellainen asia, jossa paras neuvonantaja olisi esim. kansainvälinen adoptiopalvelun antaja kuten Interpedia tai Pela. Pela osaa vastata myös kotimaisen adoption osalta. Adoptioperheet ry:llä ja Adoptiokuraattorilla saattaa olla jotain tietoa.
Älä heitä toivoasi, vaan ota rohkeasti yhteyttä esim. sähköpostitse. Kaikki mahdollisuudet on olemassa.
Adoptioneuvonnassa pyydetään rikosrekisteriotteet ihan alkumetreillä joten asia tulee väistämättä heti esiin. Voisitte ihan ensin selvittää, millaisia merkintöjä siellä mahdollisesti on ja ovatko ne mahdollisesti vanhentumassa jonkun tietyn ajan kuluessa. Siitä olisi ehkä järkevin aloittaa. Ja sitten kysymyksiä noihin muihin tahoihin, jos kysymyksiä syntyy.
eli ei meillä ole oikeutta lapseen, varsinkaan kun ei sitä biologisesti saada.
Toiset, narkkarit ja juopot, tekee vahinkolapsia eivätkä välttämättä huolehdi niistä, mutta ne, jotka lasta todella toivovat, eivät sitä saa. reilua.
Ne vanhemmat, jotka lapsen saavat ovat oman lapsensa ansainneet. Poikkeuksen voi aiheuttaa vain jos nämä itse lastaan törkeästi laiminlyömällä tai tätä tahallisesti vahingoittamalla vaarantavat tämän hengen, terveyden tai kehityksen.
Erityisen tärkeätä on huomata, että taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevat nuoret äidit ja pariskunnat mukaanlukien teini-sellaiset ovat myös oman lapsensa ansainneet ja yhteiskunnan ja lähimmäisten velvollisuus on tukea heitä oman lapsensa pitämisessä ja kasvattamisessa ennemmin kuin olla kärkkymässä lapsia pois toisille annettaviksi.
TÄH!!??
Siis eihän rikosrekisteriin merkitä ihan pieniä rikkeitä. Täytyy olla oikeastaan ehdollinen vankeusrangaistus tai sitä vakavampi rikos ennenkuin saa merkinnän rekisteriin. Nämäkin merkinnät poistuvat rekisteristä 5 tai kymmenen vuoden kuluessa, elleivät ole liian törkeitä tai ellei rikosura ole jatkunut sen jälkeen.
Eli aloittakaapa nyt vaan siitä, että selvitätte itsellenne, millainen rikosrekisteri miehellä on. Luettelemiesi törttöilyjen perusteella kuulosti siltä, ettei rikosrekisterissä ole varmaan mitään merkintää. Jos taas siellä jotain onkin, niin eiköhän se häivy sieltä 5 vuoden kuluessa tuomiosta.
Rikosrekisteriotteen voi tilata Oikeusrekisterikeskuksesta. Katso sivut http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/index.htm ja vasemman reunan linkeistä "Rikosrekisteri".
Toivon teidän pääsevän eteenpäin tämän asian kanssa. Toisaalta toivon myös isäkandidaatin ja sinun äitikandidaattina miettivän tarkkaan oletteko nyt semmoinen perhe, johon ulkomaalainen tai kotimainen äiti voisi turvallisella mielellä antaa oman lapsensa kasvatettavaksi.
Onko hedelmättömyytenne syytä selvitetty, s.o. onko se kiinni huonosta siemennesteen laadusta vai onko vika sinun puolellasi? Jos vastaus on jälkimmäinen, niin herää kysymys, onko sinulle tehty aiemmin abortti tai oletko sairastanut klamydiaa. Jos osoittautuu, että hedelmättömyyden syy ei ole tahaton, niin se voi vaikuttaa negatiivisesti adoption toteutumiseen.
Ei ne adoptioneuvojat eli sosiaalityöntekijät kyllä mistään saa selville sitä, mistä lapsettomuus johtuu ellei hakijat kerro siitä avoimesti. Adoptioneuvonnassa kyllä puhutaan lapsettomuudesta ja mahdollisista lapsettomuushoidoista, mutta niistä puhutaan siinä mielessä miten ne on vaikuttanut suhteeseen ja jaksamiseen ja miltä tuntuu lopettaa hoidot adoptioon siirtymisen vuoksi yms. Jotkut kertoo tässä yhteydessä lapsettomuuden syyn etenkin jos se on joku semmoinen selkeä, ettei lasta koskaan voi tulla (esim kohtu puuttuu). Kyllä aikamoiset törpöt on tässä maassa saaneet adoptoida. Tiedän semmoisenkin pariskunnan, jonka lapsettomuus johtui ilmaisesti miehen käyttämistä steroideista, mies siis bodasi. Adoption jälkeen saivat oman biologisen lapsen ja sitten erosivat. Että semmoista...
juu no ei todellakaan ole itseaiheutettu tämä tilanne! Ikimaailmassa en olisi aborttia tehnyt, enkä mitään sukupuolitautia ole koskaan sairastanut.
Minut on tutkittu, mutta mieheni tutkimukset ovat vasta aikomus-asteella.
Ja hei, mikko n., kirjoitit aiemmin: "Ne vanhemmat, jotka lapsen saavat ovat oman lapsensa ansainneet."
Totta kai, mutta vaikkemme me biologista lasta saisikaan, niin emmekös mekin ole ansainneet saada lapsen??
Selvitin tuon rikosrek. jutun, miehellä on kaksi ehdollista takana, mutta ehtivät vanheta parin vuoden sisällä. Huokaus. Ei siis taida tämä olla este adoptioon. =)