HEI! Opiskelen oppisopimuksella ja kohta tutkinto alkaa olla suoritettu. Sain kuitenkin tehtäväkseni tällaisen jutun: Laadi työyhteisösi jäsenille sisäisen koulutuksen suunntelma kansainvälisyyttä kehittävistä asioista.
Minä kun olen ihan köyhä, niin en ole käynyt kuin Tallinnassa. En tiedä oikein mitään ulkomaisista kulttuureista ja käyttäytymistavoista, kuin että arabimaissa pitää olla huntu ja huivi kaikilla naisilla.
Eihän teidän tarvitse tehdä minun tehtäviäni, mutta jos jonkun kohdan keksisitte. Mitä tuohon sisäiseen koulutusohjelmaan keksisi. Työskentelen sairaalassa toimistovirkailijana taloushallinnon puolella. Ei näitä asioita siellä juuri tule esiin. Ei ole edes mitään ulkomaanmatkoja työn puolesta.
Jos laitat jonkun kohdan,mikä pitäisi ehkä ottaa huomioon, olen hyvin hyvin kiitollinen.
Minä kun olen ihan köyhä, niin en ole käynyt kuin Tallinnassa. En tiedä oikein mitään ulkomaisista kulttuureista ja käyttäytymistavoista, kuin että arabimaissa pitää olla huntu ja huivi kaikilla naisilla.
Eihän teidän tarvitse tehdä minun tehtäviäni, mutta jos jonkun kohdan keksisitte. Mitä tuohon sisäiseen koulutusohjelmaan keksisi. Työskentelen sairaalassa toimistovirkailijana taloushallinnon puolella. Ei näitä asioita siellä juuri tule esiin. Ei ole edes mitään ulkomaanmatkoja työn puolesta.
Jos laitat jonkun kohdan,mikä pitäisi ehkä ottaa huomioon, olen hyvin hyvin kiitollinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on ehdottoman tärkeä, Ranskassa tulee osata ranskaa, muualla pärjää englannilla. Ruotsissa ei tarvitse osata ruotsia, kohtuullinen englannintaito on paljon parempi kuin kouluruotsi.
On aina muistettava, että Suomi pärjää maailmalla pelkästään Nokian maineella, millään muulla ei ole väliä, kun eivät ulkomaanpellet mistään mitään ymmärrä, eivät edes Joulupukista.
Kirjasto on täynnä kirjoja, joista voi selvittää tietoa eri kulttuureista.
Naurettavaa säälin hakua toi viittaus "köyhä olen, ei ole ollut varaa matkustella".
Katso telkkarista joskus vaikka joku dokumenttiohjelma sen kauniiden ja muhkeiden sijasta!
Jopas on tehtävä keksitty. Hae googlesta hakusanalla kansainvälisyys ohjelma ja valitse sieltä joku tapaus josta muuntelet tehtävääsi sopivaksi.
Kirjoista ne lähtee on ennenkin haettu. Kirjoitat mitä olet luikenut eri kulttuureista ja laitat vaan viittaukset kuntoon.
Harvapa professorikaan olisi itse ymmärtänyt / keksinyt suhteellisuusteoriaa tai Schöringerin lausetta. Lukeneisuudellaan hän pestiään pitää eikä sillä, että olisi itse tehnyt jotain merkittävää.
Eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa elää vieraassa kulttuurissa, vaan elämisen kirjo on erilainen eri ihmisillä. Yleiset suuntaviivat kyllä saa kirjoista ehkä jopa paremmin kuin itse käymällä.
Ei sitä lyhyillä ulkomaanmatkoilla paljoa kulttuureista ymmärrä, vaan pitäisi asua kohdemaassa pitkään ennenkuin alkaisi todella jotain ymmärtämään.
Kirjoitat vaan rohkeasti, ja jos joku alkaa kritisoimaan, niin sanot vain ,että se ja se kirjoitti tämän kirjassaan "Oppineisuuden illuusion pitämisen jalo taito".
Tehtävään voisi asennoitua minusta parhaiten niin, että hakisi aiheet mahdollisimman läheltä. Tehtävänannossahan sanotaan, että "työyhteisösi jäsenille kansainvälisyyttä kehittävistä asioista". Ei minusta tarvitse suunnitella mitään suurisuuntaista matkailua tai kulttuureihin tutustumista. Näkyykö minkäänlainen kansainvälisyys sinun työpaikallasi? Entä jos kysyisit aiheita työtovereilta? Onko koulutustarpeita? Suunnitelmahan yleensä lähtee jonkinlaisesta koulutustarvekartoituksesta.
Työskentelet sairaalassa. Sitä kautta voisi lähestyä asiaa. Monikulttuurisuus on keskellämme, sairaalan asiakkaina on eri kulttuureista ja erilaisista kansainvälisistä tilanteista tulevia asiakkaita. Liittyykö heidän tilanteisiinsa mitään erityistä laskutuksen tai taloushallinnon puolelta? Esimerkiksi EU:sta tulevilla tai erilaisilla statuksilla Suomessa oleskelevilla? (Katso statuksista esim Ulkomaalaisviraston sivuilta) Minkälaisia maksukäytäntöjä esimerkiksi? Kuka maksaa ja mitä, miten laskutetaan? Tai sitten jos menet vähän pitemmälle sairaalaympäristöön, olisi varmaan mielenkiintoista koko muun henkilökunnankin tietää, millaisia asioita hoitotilanteissa joutuu ottamaan huomioon eri kulttuureista tulevien kanssa. (Esim lääkärin sukupuoli, toimenpiteiden sallittavuus, kieliongelmat, yleensä tavat.)
Kielitaidon kehittäminen on tietysti yksi itsestäänselvyys kansainvälisyydessä. Koulutussuunnitelmaan voisi varmaan liittää esim ehdotuksen siitä, miten henkilökunnan kielikoulutusta kannustetaan. (Voidaan vaikka maksaa työväenopiston, aikuislukion tms iltakursseja.)
Tässä joitain ajatuksia, joista itse lähtisin, jos minun pitäisi tehdä suunnitelmaa oman työpaikkani kansainvälisyyden kehittämiseen.