eli epähuomiossa nakuttelin itseni tälle palstalle. Lopetin yli vuosi sitten (ei muita apuvälineitä kuin oma tahto ja selkäranka) ja ihan hätkähdin, kun sormet toivat lakkoilijoiden pariin. Tupakointi on vain muisto; eivät edes vanhat tupakkapaikat tai -kaverit saa aikaan himoa. Outoa. Olisiko jokin perjantainen tupakanhimo vielä alitajunnassa..? No, tsemppiä kaikille lopettaneille - jos tahtoa on, lopetus onnistuu! :)
Ihan
vahingossa
2278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hienoa, meitä on muitakin. Toivon, että kokemuksemme kannustaisivat muitakin lopettamaan. Ei tosiaankaan ole enää tupakka mielessä, mutta ihan pieni häivähdys käy joskus mielessä, sellaisessa tilanteessa, kun joku asia ottaa päähän, ja meinaa mennä hermot. Tulee vaistomainen reaktio, että nyt hermosauhulle. Mutta se menee samantien pois mielestä, kun muistan, että ai niin, enhän mä polta!
Lopetin ensin juomisen 2v. sitten. Sen jälkeen kiihtyi tupakointi, jonka lopetin puoli vuotta sitten. Nyt on hyvä olla.Tsemppiä kaikille myrkyistä eroon päässeille (alkoholi, tupakka , huumeet)ja myös siihen pyrkiville :)