Psykiatriksi?

Uassa VOI OPISKELLA PSYKIATREIKSI
TUNNISSA. MAKSAA TOKI. KIRJA ON MUKANA. NIMELTÄÄN. MITEN SAAN YSTÄVIÄ, RAHAA JA VAIKUTUSVALTAA, HENKISEN TUEN AVULLA. KRISTITTYJEN LIIKEMIESTEN TUELLA. MKP. TURTOLA 0404114238. RAHAA ON KASSISSA, OLTAVA, OMAN TAI MAMMAN KASSISSA. MKP.

Miksi kävisin lukion? Sehän ei ole enää mikään pakko yliopistoon mennessä. Lukio ei nopeuta psykiatrian opiskeluja yhtään, joten hukkaisin elämästäni 3 vuotta.

Nekku kirjoitti:

Miksi kävisin lukion? Sehän ei ole enää mikään pakko yliopistoon mennessä. Lukio ei nopeuta psykiatrian opiskeluja yhtään, joten hukkaisin elämästäni 3 vuotta.

myähemmin, kuinka helppoa oli päästä lääkikseen ilman lukiota. "Väylistä" meuhkataan kyllä tolkuttomasti, mutta kukaan ei muista mainita, että sisäänpääsy on promilleissa mitattavissa. Olisiko kukaan vielä päässyt lääketiedettä lukemaan ammattikoulupohjalta?

kertomassa kirjoitti:

myähemmin, kuinka helppoa oli päästä lääkikseen ilman lukiota. "Väylistä" meuhkataan kyllä tolkuttomasti, mutta kukaan ei muista mainita, että sisäänpääsy on promilleissa mitattavissa. Olisiko kukaan vielä päässyt lääketiedettä lukemaan ammattikoulupohjalta?

Lue lisää

Yleensä hauissa yhteispistekiintiö (jossa siis ylioppilaat valitaan) on suurempi kuin koepistekiintiö. Vaikka luvut menisivät puolet ja puolet, niin lukiota käymättämällä on siltikin puolta huonommat mahdollisuudet päästä sisälle. Ylioppilas hakee sekä koe- että yhteispistekiintiöissä. Kannattaa ottaa asioista selvää, väylistä tosiaan paljon meuhkataan, mutta lähtötaso ja todellisuus ovatkin sitten ihan eri asioita.

Nekku kirjoitti:

Miksi kävisin lukion? Sehän ei ole enää mikään pakko yliopistoon mennessä. Lukio ei nopeuta psykiatrian opiskeluja yhtään, joten hukkaisin elämästäni 3 vuotta.

Viestisi perusteella kuvittelin sinua nuoremmaksi, siksi tarjottelin tuota lukiota. Toki koko lukiota ei ole mikään pakko käydä, mutta ammattikoulu ei anna tarvittavia valmiuksia matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian osalta. Lääkiksen pääsykoe taas perustuu hyvin suurelta osin noihin lukiossa opetettaviin asiohin, tai ainakin lukion oppimäärän hallitseminen vasta antaa mahdollisuuden ymmärtää täysin pääsykoekirjaa. Eli mikäli lääkikseen pyrit, niin kannattaa käydä vaikka iltalukiossa nuo fysiikat, kemiat ja biologiat.

Pieni mahdollisuus on päästä pelkältä amispohjalta lääkikseen. Mm. minun kurssillani opiskelee eräs, joka ei ole käynyt lukiota ollenkaan, vaan opiskeli peruskoulun jälkeen lähihoitajaksi, sitten sairaahoitajaksi ja sitten tuli lääkikseen. Mutta siinä tosiaan ainut tapaus jonka tiedän, eli ei taida olla kovin helppo tie.

No etpä kandi kovin perillä asioista ole. Mitään 2 vuotta ei LL-tutkinnon jälkeen tarvitse suorittaa saadakseen yleislääkärin oikeudet, sillä erikoistumisen voi aloittaa heti ja kun 2 vuotta on erikoistunut (josta 9 kk terv.kesk.palvelua, sisältyy siis erikoistumiskoultukseen) saa jo luvan toimia itsenäisenä ammatin harjoittajana yleislääkärinä. Mitään 4-vuoden erikoistumisaloja ei edes ole, vain 5- ja 6-vuotisia. Psykiatri 6 v.

Ps. Aloitus oli provo, liikuttavaa miten ihmiset vastailevat ihan asiallisesti...Hyvä Suomi!

kfjakjdf kirjoitti:

No etpä kandi kovin perillä asioista ole. Mitään 2 vuotta ei LL-tutkinnon jälkeen tarvitse suorittaa saadakseen yleislääkärin oikeudet, sillä erikoistumisen voi aloittaa heti ja kun 2 vuotta on erikoistunut (josta 9 kk terv.kesk.palvelua, sisältyy siis erikoistumiskoultukseen) saa jo luvan toimia itsenäisenä ammatin harjoittajana yleislääkärinä. Mitään 4-vuoden erikoistumisaloja ei edes ole, vain 5- ja 6-vuotisia. Psykiatri 6 v.

Ps. Aloitus oli provo, liikuttavaa miten ihmiset vastailevat ihan asiallisesti...Hyvä Suomi!

Lue lisää

Hei, Olen 13.v poika ja minua kiinnostaisi psykiatrin ala, joten voisiko joku kertoa minulle että mitkä aineet pitää olla hyviä että pääsee opiskelemaan lääketiedettä,ja sittemmin erikoistua psykiatriksi,ja kannattaako se? (olen seitsemännellä luokalla, joten mihin aineisiin kannattaa panostaa?)

(ehkä) tuleva psykiatri kirjoitti:

Hei, Olen 13.v poika ja minua kiinnostaisi psykiatrin ala, joten voisiko joku kertoa minulle että mitkä aineet pitää olla hyviä että pääsee opiskelemaan lääketiedettä,ja sittemmin erikoistua psykiatriksi,ja kannattaako se? (olen seitsemännellä luokalla, joten mihin aineisiin kannattaa panostaa?)

Lue lisää

Pitkinä matematiikka, biologia, kemia ja fysiikka. Biologia on tosin suht helppo opetella myöhemmin itsenäisestikin.

Eiköhän psykiatri ja psykologi ole kaksi eri asiaa, jotka tekevät ihan eri töitä. Psykologilla ei tietenkään lääkärin oikeuksia ja psykiatrin toimivalta paljon laajempi? Tuskin lähden enää lukioon tässä vaiheessa, sehän ei ole pakollinen yliopistoon.

Tarkastahan tietosi, psykologiaa on prosentuaalisesti paljon hankalampi päästä opiskelemaan kuin lääkikseen.

Myös "murto-osasta" ei voida puhua, jos LL kestää 6 vuotta, ja psykan maisteri 5-6 vuotta, tuohon päälle siis lääkärin erikoistuminen, joka on sen 5-6 vuotta,
eli karkeasti pääteltynä, psykiatiriksi opiskelu kestää n. puolet enemmän kuin psykologiksi.

Psykiatrit ja psykologit voivat tehdö hyvinkin samanlaista työtä, erotuksena siis se että psykologi ei määärää lääkkeitä.

Jos psykologi, psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja haluavat opiskella
esim. psykoterapeutiksi, pitää kaikkien opiskella 4 vuotta oman tutkintonsa päälle, ja psykoterepauttina he tekevät samaa työtä sitten.

psykaan kirjoitti:

Tarkastahan tietosi, psykologiaa on prosentuaalisesti paljon hankalampi päästä opiskelemaan kuin lääkikseen.

Myös "murto-osasta" ei voida puhua, jos LL kestää 6 vuotta, ja psykan maisteri 5-6 vuotta, tuohon päälle siis lääkärin erikoistuminen, joka on sen 5-6 vuotta,
eli karkeasti pääteltynä, psykiatiriksi opiskelu kestää n. puolet enemmän kuin psykologiksi.

Psykiatrit ja psykologit voivat tehdö hyvinkin samanlaista työtä, erotuksena siis se että psykologi ei määärää lääkkeitä.

Jos psykologi, psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja haluavat opiskella
esim. psykoterapeutiksi, pitää kaikkien opiskella 4 vuotta oman tutkintonsa päälle, ja psykoterepauttina he tekevät samaa työtä sitten.

Lue lisää

...tottahan on, että psykologiaa opiskelemaan on prosenttien mukaan aikalailla vaikeampi päästä. Huolimatta ehkä yleisistä uskomuksista. Psykologian maisteriksi valmistuttua voi myös parin vuoden työkokemuksen jälkeen hakea erikoistumaan esim. neuropsykologiksi.

psykaan kirjoitti:

Tarkastahan tietosi, psykologiaa on prosentuaalisesti paljon hankalampi päästä opiskelemaan kuin lääkikseen.

Myös "murto-osasta" ei voida puhua, jos LL kestää 6 vuotta, ja psykan maisteri 5-6 vuotta, tuohon päälle siis lääkärin erikoistuminen, joka on sen 5-6 vuotta,
eli karkeasti pääteltynä, psykiatiriksi opiskelu kestää n. puolet enemmän kuin psykologiksi.

Psykiatrit ja psykologit voivat tehdö hyvinkin samanlaista työtä, erotuksena siis se että psykologi ei määärää lääkkeitä.

Jos psykologi, psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja haluavat opiskella
esim. psykoterapeutiksi, pitää kaikkien opiskella 4 vuotta oman tutkintonsa päälle, ja psykoterepauttina he tekevät samaa työtä sitten.

Lue lisää

"Jos psykologi, psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja haluavat opiskella
esim. psykoterapeutiksi, pitää kaikkien opiskella 4 vuotta oman tutkintonsa päälle, ja psykoterepauttina he tekevät samaa työtä sitten. "

Just joo, niin varmaan...

asdfjhd kirjoitti:

"Jos psykologi, psykiatri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja haluavat opiskella
esim. psykoterapeutiksi, pitää kaikkien opiskella 4 vuotta oman tutkintonsa päälle, ja psykoterepauttina he tekevät samaa työtä sitten. "

Just joo, niin varmaan...

Lue lisää

Hah, tarkastapa vaan huviksesi, tämä on täyttä faktaa. Tiedän 4 meidän sairaalasta jotka opiskelevat nyt kogn. psykoterapeuteiksi, ja
siellä on 1 psykiatri, 2 psykologia ja 1 psykiatrinen erikoissairaanhoitaja.

pääsee opiskelemaan n.10% ja lääkäriksi n20% joka vuosi hakijoista...riippuu tietty kaupungista. Mutta näin turussa, et ei se välttämättä siitä helpompaa tee...

Olen käynyt lähihoitajaksi jonka jälkeen valmistunut sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Luulen, että tämä antaisi hieman helpotusta sisäänpääsemiseksi. Olen 24, joten näiden koulujen jälkeen tuntuu hiukkasen turhalta lähteä enää lukioon..

Nekku kirjoitti:

Olen käynyt lähihoitajaksi jonka jälkeen valmistunut sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Luulen, että tämä antaisi hieman helpotusta sisäänpääsemiseksi. Olen 24, joten näiden koulujen jälkeen tuntuu hiukkasen turhalta lähteä enää lukioon..

Lue lisää

Eivät nuo mitään helpotusta anna, koska suorittamiisi tutkintoihin ei sisälly sellaisen kemian ja fysiikan opiskelua, joka vaaditaan lääkiksen pääsykokeesta selviämiseksi. Moni hoitsu kuvittelee olevansa pikkulääkäri, vaikka hoitoalan tutkintojen antamat luonnontieteelliset tiedot ja taidot ovat apukoulutasoa.

No todellakin on... ensinnäkin toi erikoistuminen on työntekoa josta saa normipalkkaa (noin 3000 eeroa/kk). Mutta lääkiksessä opiskelu on myös täysin aikasi vievää touhua...siis se eka 6 vuotta...toki 4 vuoden jälkeen voit tehdä päivystyksiä...

> Olenko tehnyt tulevaisuuttani ajatellen oikeat valinnat?
> Todistukseni keskiarvo on tällähetkellä 8,5 ja pelkään, etten pääse sisään yliopistoon. Onkohan pelkoihin aihetta?

Ymmärrän tilannettasi. Lukionjälkeinen elämä kiinnostaa, mutta varmastikin pelkoja on: kukaanhan ei voi sanoa, että pääset yliopistoon ja elät monta vuotta onnellista opiskelijaelämää :)

Tampereen Ylipiston psykologian kesävalinnassa 2006 812 hakijasta 48 hyväksyttiin, mikä tarkoittaa että 6% hakeneista pääsi sisään. Vastaava prosentti lääketieteeseen oli 15% noin samasta hakijamäärästä. Samansuuntaisia ovat tilastot myös muilla yliopistoilla

Ei siis voi sanoa, että psykologiaa tai lääketiedettä olisi helppo päästä opiskelemaan. Lukiomenestys varmasti asiaa auttaa, mutta ei missään nimessä takaa sisäänpääsyä. Mielestäni parasta mitä asialle voi tehdä, on löytää omat motiivinsa hoitoalalle hakeutumiseen, valita suuntaus ja hakea ja lukea sinne täysillä. Pelkin omin avuin homma on haastavampaa, ja suosittelenkin lämpimästi valmennuskursseja.

Haluaisin tässä vaiheessa korostaa myös motivaation merkitystä. Mistä syystä sinä haluat hakea hoitoalalle? Mikä sinua psykiatrin, psykologin tai lääkärin työssä kiehtoo, vai haluaisitko sittenkin mieluummin opettaa tai ohjata lapsia ja nuoria? Jos hoitoala tuntuu kutsumukselta, voisiko varsinainen sairaanhoitotyö olla sinulle sopivaa?

Terveisin,
Jan-kandi

JanEric kirjoitti:

> Olenko tehnyt tulevaisuuttani ajatellen oikeat valinnat?
> Todistukseni keskiarvo on tällähetkellä 8,5 ja pelkään, etten pääse sisään yliopistoon. Onkohan pelkoihin aihetta?

Ymmärrän tilannettasi. Lukionjälkeinen elämä kiinnostaa, mutta varmastikin pelkoja on: kukaanhan ei voi sanoa, että pääset yliopistoon ja elät monta vuotta onnellista opiskelijaelämää :)

Tampereen Ylipiston psykologian kesävalinnassa 2006 812 hakijasta 48 hyväksyttiin, mikä tarkoittaa että 6% hakeneista pääsi sisään. Vastaava prosentti lääketieteeseen oli 15% noin samasta hakijamäärästä. Samansuuntaisia ovat tilastot myös muilla yliopistoilla

Ei siis voi sanoa, että psykologiaa tai lääketiedettä olisi helppo päästä opiskelemaan. Lukiomenestys varmasti asiaa auttaa, mutta ei missään nimessä takaa sisäänpääsyä. Mielestäni parasta mitä asialle voi tehdä, on löytää omat motiivinsa hoitoalalle hakeutumiseen, valita suuntaus ja hakea ja lukea sinne täysillä. Pelkin omin avuin homma on haastavampaa, ja suosittelenkin lämpimästi valmennuskursseja.

Haluaisin tässä vaiheessa korostaa myös motivaation merkitystä. Mistä syystä sinä haluat hakea hoitoalalle? Mikä sinua psykiatrin, psykologin tai lääkärin työssä kiehtoo, vai haluaisitko sittenkin mieluummin opettaa tai ohjata lapsia ja nuoria? Jos hoitoala tuntuu kutsumukselta, voisiko varsinainen sairaanhoitotyö olla sinulle sopivaa?

Terveisin,
Jan-kandi

Lue lisää

Kuinkahan moni loppujen lopuksi tulee ajatelleeksi, että tilastot kouluun hakeneista ja sinne hyväksytyistä ei kerro koko totuutta siitä, kuinka "helppoa" tai vastaavasti "vaikeaa" yliopistoon on päästä sisään?

Prosenttiosuudet kertovat vain hakijoiden lukumäärän suhteutettuna kouluun hakeneiden määrään. Tilastot eivät kerro esim. oppilaiden tiedon määrästä tai koulutaustasta. Tarkoitan tällä kärjistettynä sitä, että lääketieteelliseen voi olla hakenut jonakin vuonna priimus-oppilaat ja psykologiaa opiskelemaan hakeneiden parissa voi olla keskimääräisesti suurempaa hajontaa. Näin tilastot vääristyvät.

Oma tulevaisuuteni on vielä pitkälti avoin. Olen kiinnostunut kouluaineista eniten biologiasta ja psykologiasta. Sen vuoksi ajattelin hakeutua näiden aineiden pariin. Tahtoisin luoda uraa molempien aineiden osa-alueilla. Näin päätyy helposti ammattiin (lasten- ja nuorten-)psykiatri: Voi yhdistää sekä biologian ja kemian, että myös psykologian tietoja. Biologian ja psykologian luokanopettaja on samoiten jatkuvasti tekemisissä näiden itselleni hyvin rakkaiden oppiaineiden kanssa.Toinen seikka, mikä vaikutti ajautumiseeni näiden kahden ammatin välille on se, että tahtoisin olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa.

Lsäksi haen ammattikorkeakouluun (kätilö-linjalle) toisena hakutoiveena, jotta pääsen edes jonnekin, jos karsiudun yliopistoon hyväksyttyjen listalta. Edessäni kuitenkin on vuoden päästä merkittävä ja ehkäpä ratkaiseva valinta, hakisinko lääketieteelliseen vai yliopistoon psykologian opintoja suorittamaan?
Molempiin en voi hakea, sillä aika ei riitä usean pääsykoekirjan lukemiseen ja opetteluun.

Ammatinvalintaani ei tee lainkaan helpommaksi se, että en tunne mihinkään ammattiin erityistä "kutsumusta", lähinnä vain syvää kiinnostusta. Tästä syystä voihan olla, että etsiydyn muutaman vuoden päästä jollekin aivan toiselle alalle, mitä olen alunperin ajatellut.
Ainut varma asia tässä on, että en suoraan lukiosta lähde työelämään, vaan jatkan opiskelujen parissa jossakin koulussa.

Kiitos, kommentoinnistasi edelliseen viestiini Jan-kandi. Minusta olisi kiinnostavaa myös Sinusta tietää jotakin, mikäli opiskelet tai olet opiskellut yliopistossa. Erityisesti haluaisin tietää yliopisto-opiskelusta joltakin, jolla on kokemusta. Sähköpostini on [email protected]