Ajelinpa tossa eraana paivana vm. 2001 9-5 SE
2.0t farkulla espoosta tammisaaren ja takas
cruise paalla. Kulutus oli suorastaan
haammastyttavan alhainen, nimittain ajotietokone
ilmotti mittarin mukaan puolella tankillisella
paasevan viela 650 km!!! keskinopeus oli jotain
84 kmh ja auto manuaali.
2.0t farkulla espoosta tammisaaren ja takas
cruise paalla. Kulutus oli suorastaan
haammastyttavan alhainen, nimittain ajotietokone
ilmotti mittarin mukaan puolella tankillisella
paasevan viela 650 km!!! keskinopeus oli jotain
84 kmh ja auto manuaali.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eihän se Saab kovin isoruokainen varsinkaan
maantiellä ole, mutta ei nyt sentään ihan noin
pieniruokainenkaan. Jos puolella tankilla pääsisi
650 km, täydellä pääsisi siis 1300 km.
Saabin maantiekulutus (virallinen) on tasan 7
litraa (yhdistetty 9,3 ja kaupunki 13,3), joten
bensatankin tulisi olla 91 litraa, jota se ei
tiettävästi ole. Ajotietokoneen näyttöön ei
kannata tuijottaa kuin raamattuun.
Muuten, paljonko se kone näytti
keskikulutukseksi ?
Oma 9-5 Aeroni kuluttaa noin 7.8 litraa/100km
ajotietokoneen mukaan maantieajossa (välillä
Oulu-Turku mitattuna).
Lisäksi tuntuu pitävän kohtuuhyvin kutinsa
tuo 'bensamäärällä pääsee x kilometriä' -ajotieturin arvio ainakin pitemmillä matkoilla.
Omassa autossa tuo ajotietokone näyttää melko
tarkkoja lukemia. Joskus olen ajanut tankkaamaan,
kun ajotietokone on näyttänyt, että kyseisellä
tankillisella ajaa vielä 2 km! Tankatessani
tankkiin meni noin 65-66 litraa (68 litran
tankki), joten tuo ajotietokoneen tieto piti
täysin paikkansa.
mulla heittää noin 2 litraa alle todellisen. Tämä
alkoi kuulemma bensapumpun vaihdon jälkeen. Mikä
lie tuon aiheuttaa, mutta toivon aina
tankatessani hartaasti, että lukema pitäisi
paikkaansa:(
Seuraava perustuu osin vain "toisen käden" tietoon
ja olettamuksiin. Asiantuntevampi voinee korjata,
jos olen väärässä.
Oman käsityksen mukaan kulutusmittarit perustuu
ruiskutussuuttimien aukioloajan pituuden
mittaamiseen. Tällöin periaatteessa saadaan
hyvinkin tarkka mittaus. Jos bensapumpun vaihtaa
ja uusi olisi syystä tai toisesta tehokkaampi kuin
vanha nuutunut värkki, täytyy suihkutussuuttimen
olla auki lyhyemmän aikaa kuin ennen, jotta sama
määrä bensaa pääsisi imukanavaan. Suihkutussuutin
ei tietääkseni voi muulla tavalla annostella
polttoainetta kuin aukioloajalla. Nyt jos
kulutusmittari on vanhojen "asetusten" mukainen,
alkaa se lyhyemmän aukioloajan vuoksi näyttää
todellista pienempää kulutusta. Eli polttoainetta
virtaa suuttimen aukioloaikaa kohti enemmän, mitä
mittauselektroniikka olettaa.
Päätelmäni heikko kohta on, että en tiedä, onko
muita tekniikoita kulutuksen mittaukseen. Lisäksi
en ole varma, onko mahdollisella ruiskutuspaineen
kasvulla vaikutusta suuttimien
polttoainevirtausnopeuteen, luultavasti on. Ja
ruiskutuspainekin on mahdollista huomioida, mutta
en tiedä ottaako mittari sitä huomioon. Olen
kuullut, että ei ottaisi. En tosin ole yhteenkään
autoon elektroniikkaa suunnitellut. Tekemäsi
havaintokin tukee edellistä.
Samalla lailla olen itse ajatellut mittauksen
toimivan... ainakin Saabissa ja Volvossa, muita
ei ole suuremmin tullut ihmeteltyä. Mistä oma
ihmettelyni lähti liikkeelle on keskikulutuksen
ja "paljonko tankilla pääsee"-näyttämän vaeltelu
eri tahtiin. Olettaisin että keskikulutus saadaan
juuri suutimien aukioloajasta ja "paljonko
tankilla pääsee" saadaan tankin anturin kohon
asemasta... samoin kuin bensan määrän näyttö.
Pumpun vaihto asiaan kommenttina...
Ruiskutusannos on suuttimen yli olevan paine-eron
("bensan paineen") ja aukioloajan funktio. Paine-
ero on käytännössä vakio ja alkaa laskea vasta
kun bensapumppu on todella lopussa, jolloin alkaa
jo tulemaan käyntihäiriöitäkin. Bensakoneissa ei
käsittääkseni aktiivisesti säädetä bensan
painetta, vaan se on aina sama paineensäätimellä
asetettu vakio. Paineensäädin taas on
yksinkertaisesti paineenrajoitusventtiili
(varoventtiili), jonka kautta osa pumpun tuotosta
palautetaan takaisin tankkiin. Bensapumppuhan
tuottaa tilavuusvirtaa (kuten pumput aina), ei
painetta. Moottorin rail:ssa (tai miksi sitä nyt
bensavehkeissä kutsutaan) virtaus jaukautuu
suuttimille ja paineensäätimille... mitä ei
suuttimien kautta ruiskuteta palotilaan palaa
takaisin tankkiin. Niin kauan kuin pumpun tuotto
on suurempi kuin suuttimien kulutus säilyy
rail:ssa asetettu paine. Jos tuotto menee
kulutusta pienemmäksi alkaa paine laskea
(käytännössä on kyse rikkinäisestä pumpusta) ja
moottorin ohjaus yrittää korjata tilannetta
lisäämällä aukioloaikaa... aukioloaikaa voidaan
tiettyyn rajaan asti kasvattaa, mutta
luonnollisesti ruiskutus ei voi olla pidempi kuin
imuventtiilin aukioloaika... kun aukioloaikaa ei
enää saada kasvatettua niin että ruiskutusannos
pysyisi riittävänä seuraa käyntihäiriö.
Pitkä selitys yksinkertaiseen asiaan :)
Eli... voipi olla niin että kulutusmittaus ei ole
kovin suoraan yhteydessä moottorin säätöön...
moottorin säätö kyllä tietää ruiskutuspaineen ja
korjailee/vaihtaa säätökarttoja ja -parametrejä
sen mukaan... ja tietää myös siten tarkan
ruiskutusannoksen kokoajan. Kulutusmittaus
tod.näk. tietää vain ja ainoastaan suuttimien
aukioloajan ja voi siten valehdella.
Huomasinpa juuri, että viestini oli kirjoitettu
melkoisen huonolla suomella, skandeihin en voinut
vaikuttaa kun oli koneessa vissiin jenkkinäppis
päällä... mutta ihmettelen edelleen kulutusta,
sillä mahtui tuohon espoo-tammisaari-espoo
lenkkiin pari vauhdikasta ohitustakin...keli
muuten oli loistava ja alla 16" kitkat
Ajelen 9-5:ttä 2,3 koneella ja olen päässyt
talvikitkoilla kuivalla tiellä Turkuun ja
takaisin tietskarin mukaan 6,7 kilsalitralla, kun
oikein "köyhäilee", enkä ole se letkan
ensimmäinen. Ajan sallittua kesänopeutta, mukana
2 henkilöä ja kassit.
Autoni ajotietokoneessa (2.0 Turbo) on ollut sama
lukema (6,7 l/100km) tasaista maantietä
ajettaessa (kaksi henkilöä ja "mökkikamat"
mukana). Tällöin nopeus on ollut noin 80-100 km/h.
Kesänopeudet oli jo muutettu ja korkeueroakin on
Hkistä Kiihtelysvaaraan.