Ongelma (?) on seuraavanlainen: vähän aikaa sitten eräs kaverini, johon jo jonkin aikaa olen ollu "ihastunu" (sanaa rakastunut en tässä vaiheessa vielä uskalla käyttää) tuli ulos kaapista. Mieli teki kertoa totuus itsestäni mut jokin juttu esti. Ei mulla sinänsä edes mitää mahdollisuuksia olis tän kaverin suhteen ku varattu on (kävi kaapista tulemisen yhteydessä ilmi) enkä missää tapauksessa haluais olla vaikuttamassa suhteen rikkoutumiseen. Meidän eriskummallinen ystävyys sai jo tän kaverini kumppanin varpailleen ja vähän mustasukkaiseksi. Lopulta se sit kuitenki rauhoittu ku selitettiin et ei tässä oo mistää kyse, et mä oon hetero eikä näin ollen mitään vaaraa ole. Molemmat heistä siis pitää mua 100% hetskuna mikä nyt ei vois vähmepää pitää paikkansa. Nyt lisäksi tuntuu et jos totuuden itestäni paljastaisin, suurin "hohto" meidän ystävyydestä katoais. Ehkä typerää ajattelua mutta tämä on tilanne.
Mitä enemmän aikaa hänen kanssaan vietän, sen enemmän haluaisin hänet itselleni ja välissä tuntuu etten kestä olla erossa ja teen tikusta asiaa että saan nähdä hänet. Ja halailtua tulee paljon. Se taas aiheuttaa sen et lähtö on aina vaan vaikeampaa ja tulee toisinaan toivottua etten koskaa olis häntä edes tavannu, ei tarttis kärvistellä tällä tavalla. Mut toisaalta, sit olis voinu tulla taas joku muu.
Pientä etäisyyden ottamista oon harkinnu, josko siitä olis jotai apua. Epäilen kyllä suuresti mut oon jo sen verran epätoivonen et oo valmis kokeileen mitä vaan. Itelle on helppo sanoa et Get over it and move on dude mut se miten sen käytännössä tekee, on taas kokonaan toinen juttu.
Välissä mietin et annanko itestäni sellasta kuvaa etten ehkä sittekää olis niin hetero ku miltä vaikuttaa mut aina onnistun kuitenki kääntämään asiat sille mallille ettei musta kukaa arvais totuutta. Se taas on tuonu mukanaan ongelman eli kun lähes kaikki luulee mun olevan ties mikä superhetero ja don juan tai sinne päin ainaki, on vähän raskasta pitää kulisseja yllä. Eräs tuttava tosissaan alkoi epäillä mun seksuaalista suuntautumista ja vaati ponnisteluja et sain hänet palautettua siihen käsitykseen ettei minussa ole pisaran pisaraa homoa :)
En oo sitte yhtää tiukasti kaapissa...
Seksi ei kiinnosta - minkä vuoksi monesti itteni friikiksi tunnen - vaan mitä haluan, on läheisyyttä ilman että sillä on mitään tekemistä seksin kanssa. Ja tietty sitä että olis joku jota rakastaa ja joka rakastaa.
Joku neropatti ehkä laittaa tähän vastaukseksi et hankkia kissa tai koira mut se ei taas terveydellisistä syistä onnistu :/
En mä ees tajua minkä vuoksi tänne tästä vuodattelen. Kai mun täytyy vaan saada tätä asiaa edes jollain tapaa purettua mielen päältä. Teksti on jokseenki sekavaa ja jäsentely päin p**settä mut kiitos jos/kun jaksoit lukea.
Mitä enemmän aikaa hänen kanssaan vietän, sen enemmän haluaisin hänet itselleni ja välissä tuntuu etten kestä olla erossa ja teen tikusta asiaa että saan nähdä hänet. Ja halailtua tulee paljon. Se taas aiheuttaa sen et lähtö on aina vaan vaikeampaa ja tulee toisinaan toivottua etten koskaa olis häntä edes tavannu, ei tarttis kärvistellä tällä tavalla. Mut toisaalta, sit olis voinu tulla taas joku muu.
Pientä etäisyyden ottamista oon harkinnu, josko siitä olis jotai apua. Epäilen kyllä suuresti mut oon jo sen verran epätoivonen et oo valmis kokeileen mitä vaan. Itelle on helppo sanoa et Get over it and move on dude mut se miten sen käytännössä tekee, on taas kokonaan toinen juttu.
Välissä mietin et annanko itestäni sellasta kuvaa etten ehkä sittekää olis niin hetero ku miltä vaikuttaa mut aina onnistun kuitenki kääntämään asiat sille mallille ettei musta kukaa arvais totuutta. Se taas on tuonu mukanaan ongelman eli kun lähes kaikki luulee mun olevan ties mikä superhetero ja don juan tai sinne päin ainaki, on vähän raskasta pitää kulisseja yllä. Eräs tuttava tosissaan alkoi epäillä mun seksuaalista suuntautumista ja vaati ponnisteluja et sain hänet palautettua siihen käsitykseen ettei minussa ole pisaran pisaraa homoa :)
En oo sitte yhtää tiukasti kaapissa...
Seksi ei kiinnosta - minkä vuoksi monesti itteni friikiksi tunnen - vaan mitä haluan, on läheisyyttä ilman että sillä on mitään tekemistä seksin kanssa. Ja tietty sitä että olis joku jota rakastaa ja joka rakastaa.
Joku neropatti ehkä laittaa tähän vastaukseksi et hankkia kissa tai koira mut se ei taas terveydellisistä syistä onnistu :/
En mä ees tajua minkä vuoksi tänne tästä vuodattelen. Kai mun täytyy vaan saada tätä asiaa edes jollain tapaa purettua mielen päältä. Teksti on jokseenki sekavaa ja jäsentely päin p**settä mut kiitos jos/kun jaksoit lukea.
Vastaukset 4
Vanhimmat
et ole hetero? Oot bi tai homo? Tai muuten vaan kaveriisi todella ihastunut?
Jos se on sun kaverisi ja ootte hyvissä väleissä niin mitä se haittaa jos kerrot sille että oot bi/homo? Kaverit on sitä varten olemassa että ne kuuntelee huolia ym. joten ei siinä pitäisi olla mitään omituista. Jos se sitten tuntee jotain sinua kohtaan niin se jää sitten nähtäväksi.
Jos teidän kaveruus-suhde on vahva, niin se ei katoa minnekään jos molemmat pitää siitä lujasti kiinni. Hohto ei katoa minnekään jos ette sitä haluat.
Tee parhaasi. Et ole ainut joka kärsii kyseisestä ongelmasta. Mutta sulla on tässä tapauksessa paljon paremmat mahdollisuudet. Kunhan oot varautunut sitten tapahtui mitä tahansa.
Totuus on se asia, joka ei tässäkään tilanteessa ole väärä ratkaisu. Ei sinun kannata sille ihastuksesi kumppanille mitään kertoa, mutta tälle kaverillesi kerrot jonakin rauhallisena hetkenä että olet homo. Sen että olet ihastunut häneen kannattaa ehkä säästää myöhemmäksi, jos vaikka jonakin kauniina päivänä kaverisi olisi taas yksin. Mutta ei kyllä kannata jäädä roikkumaankaan toisessa, tosin vaikeaahan se on tunteistaan päästää irti.
siitä, että laitoit sanalliseen muotoon sen mitä mäkin aattelen. Ensinnäin, todella olen tuntenut itteni friikiksi, koska mua ei seksi kiinnosta vain seksin vuoksi, vaan enemmän kaipaan sitä läheisyyttä. Mulla seksi tulee vasta luottamuksen jälkeen (mitä tahansa Freud tästä sanoisikaan).
Ja hyvähän se on sanoa, että kerro totuus kaverilles heti nyt. Mutta kun se ei vaan ole niin helppoa. Kertomisen jälkeen te joko menette yhteen tai pysytte kavereina, huom. ystävyydestä ei enää kannata sitten puhua. Kaikki muuttuu tollasen kertomisen jälkeen.
Kaikki pienet halaukset ja kosketukset saavat ihan erillaisen merkityksen sen toisenkin päässä ja tilanteet muuttuu kiusallisiksi. Sun on vaan päätettävä mihin suuntaan lähdet. Pidätkö matalaa profiilia vai kerrotko asiat suoraan ja menetät ystävän ja saat tilalle kaverin.
Sulle kaikkea hyvää ja voimia tulevaan:)
Lähetä se "kumppani" vaikka elokuviin, potkaise persuksille.
Tai sitten kutsu kaverisi kahdestaan sinun kanssasi ottamaan pikkuisen viinaksia ja kun kaverisi on sopivassa myötälaitaisessa, anna sille sellaista "läheisyyttä" ettei ole koskaan poikaystävänsä kanssa kokenut. Ei varmasti pyristele vastaan. Kumppanin ei asiasta tarvitse mitään tietää.
Jessus sentään, mikä nykyajan ihmisiä oikein vaivaa? Kaikki leikkivät jotain prinsessaa. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Minä ottaisin sekä kaverin että kumppanin yhtäaikaa höyläpenkkiin. Kolmistaan on kivempaa.