Kadotin ajatukseni silmiisi,
etsiessäni niistä totuutta.
Miksi valehtelet? Olethan aina
ollut prinsessani, valkoisissa vaatteissa,
kulkenut vierelläni ja hymyillyt.
Ensi kertaa näin kyyneleesi, pieni pisara,
joka kadotti kirkkauden silmistäsi, kaivautui
poskeesi kuin mereen ja haihtui.
Kyyhkynen, jonka joskus tunsin, ei ole enää
valkoinen, ei lennä tuulen mukana. Kyyhkynen,
joka ei koskaan enää palaa kotiin suuntavaistonsa
hukanneena.
Joskus osasit lentää, palasit ja käperryit
kainalooni. Olit kuin pilvi kädelläni,
hento, valkoinen.
Miksi eksyit, mikset ole enää kuin ennen?
etsiessäni niistä totuutta.
Miksi valehtelet? Olethan aina
ollut prinsessani, valkoisissa vaatteissa,
kulkenut vierelläni ja hymyillyt.
Ensi kertaa näin kyyneleesi, pieni pisara,
joka kadotti kirkkauden silmistäsi, kaivautui
poskeesi kuin mereen ja haihtui.
Kyyhkynen, jonka joskus tunsin, ei ole enää
valkoinen, ei lennä tuulen mukana. Kyyhkynen,
joka ei koskaan enää palaa kotiin suuntavaistonsa
hukanneena.
Joskus osasit lentää, palasit ja käperryit
kainalooni. Olit kuin pilvi kädelläni,
hento, valkoinen.
Miksi eksyit, mikset ole enää kuin ennen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaunis runo...sai ajattelemaan kaikennäköstä...