Heippa ja apua!
En oikeasti millään keksi, että mistä aiheesta alan päättötyötä tekemään. Mikään aihe kun ei ole noussut erityisemmin kiinnostuksen kohteeksi..asian tekee vielä vaikeammmaksi se, että haluaisin toteuttaa tutkimuksen nimenomaan kvantitatiivisena..!! Päivähoitoon/päiväkotimaailmaan sen täytyisi tietenkin jotenkin liittyä.
En oikeasti millään keksi, että mistä aiheesta alan päättötyötä tekemään. Mikään aihe kun ei ole noussut erityisemmin kiinnostuksen kohteeksi..asian tekee vielä vaikeammmaksi se, että haluaisin toteuttaa tutkimuksen nimenomaan kvantitatiivisena..!! Päivähoitoon/päiväkotimaailmaan sen täytyisi tietenkin jotenkin liittyä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minun mielestä on hassua ruveta ensin miettimään että haluaisi tehdä kvantitatiivisen tutkimuksen... Eikö sitä ensin pitäisi olla aihe/ongelma ja miettiä mikä olisi paras siihen soveltuva tutkimustapa, eikä että ensin on mietitty miten tutkitaan ja sitten keksitään siihen joku aihe..
Minusta taas ei ole lainkaan hassua miettiä ensin, mikä on se tapa, jolla analysoin tulevan aineistoni. Määrällinen ja laadullinen tutkimus eroavat toteutukseltaan, eli ikään kuin tavoiltaan ajatella, toisistaan, joskus aika huomattavastikin. Itse tiedän olevani ehdottomasti kvalitatiivinen ajattelija, se tapa lähestyä erilaisia elämänilmiöitä sopii minulle. Olen tehnyt yhden kvalitatiivisen gradun, yhden kvalitatiivisen lisensiaatityön ja yksi kvalitatiivinen väitöskirjakäsikirjoitus on parhaillaan esitarkastuksessa. Toiset ovat taas määrällisen tutkimuksen tekijöitä. Ajatteleminen ei ole koskaan oikeasti helppoa. Joten kannattaa lähestyä tutkimusaihetta (myös sen valintaa) siitä kulmasta, mikä itselle on luontevinta.
Tutkimusmenetelmä valitaan tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi eli ensin ongelma sitten työkalut. Tutkijan tulee käyttää tutkimusongelman ratkaisuun siihen parhaiten soveltuvaa menetelmää, eikä sitä mikä sopii itselle parhaiten tai mikä itseä eniten miellyttää.
En näe asiaa ihan noin mustavalkoisesti. Minä ainakin saan itsestäni enemmän irti lähestyessäni tutkimusaineistoani laadullisin menetelmin, jolloin tietenkin valitsen myös sellaisen tutkimusaiheen, johon laadulliset menetelmät sopivat. Mutta meitä ihmisiä on kaikenlaisia. Olen kuitenkin tällä tavoin onnistunut saamaan aikaiseksi magnan gradun, magnan lisensiaatintyön. Enkä usko, että tuosta parhaillaan esitarkastuksessa olevasta väitöskirjakäsikirjoituksestakaan nyt ihan surkea väitöskirja sukeutuu. Olettaisin siis kuitenkin tietäväni tutkimuksen tekemisestä käytännössä jotakin... ainakin sen, että ajatteleminen on raskasta.
"Minä ainakin saan itsestäni enemmän irti lähestyessäni tutkimusaineistoani laadullisin menetelmin, jolloin tietenkin valitsen myös sellaisen tutkimusaiheen, johon laadulliset menetelmät sopivat."
Mutta sitten kun puhutaan oikeasta tutkimuksen tekemisestä, ei olla kiinnostuneita siitä mitä tutkija itse kokee saavansa itsestään irti vaan siitä vaan siitä, miten tutkija on vastannut asettamiinsa tutkimuskysymyksiinsä ja onko vastausta etsitty tutkimuskysymyksiin sopivilla menetelmällä. Tällä tavalla voidaan arvioida tutkimustuloksia ja niiden uskottavuutta; tietyllä menetelmällä tietyt tulokset ja onko tulokset yleistettävissä.
Itse olen tekemässä kvantitatiivistä gradua lastentarhanopettajien ja sosionomien oppimiskäsityksistä. Osittain kyllä käytän myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kannattaa tarkaan harkita haluaako tehdä prosemman kvantitatiivisesti, kasvatustieteen alalla kun on tuollaisia suppeampia tutkimuksia (kuten prosemma) mielestäni aika hankala tehdä kvantitatiivisesti jos haluaa työnsä nopeasti valmiiksi : )
Jos kuitenkin päädyt kvantitatiiviseen tutkimukseen tässä muutamia ideoita:
Selvitä esim. päivähoidon henkilöstön koulutusta asuinpaikkakuntasi päivähoitopaikoissa.
Päiväkotien lapsiryhmien tietokoneen käytön laajuutta.
Päiväkotien työntekijöiden tyytyväisyyttä esim. ryhmäkoko, työntekijoiden koulutus, henkilöstösuhteet
Vanhenpien tyytyväisyyttä päivähoitoon / perhepäivähoitoon
Lasten lukutottumuksia.
Noita tutkimusaiheita olisi kyllä vaikka kuinka, sinun tulisi vain selvittää itsellesi mistä olet kiinnostunut. Varmaan sinun tulisi miettiä myös kuinka haluat asiaa tutkia, esim. havainnoimalla, kyselylomakkeilla, haastattelemalla? Ja tutkitko mielummin lapsia ja heidän toimintaansa vai esim. henkilökuntaa, koulutusta, vanhempia?
Intoa tutkimukseen!
Minua ihmetyttää joskus sellaiset, jotka eivät keksi mitenkään opinnäytetyön/proseminaarityön/gradun/tms. aihetta. Voiko todella olla, että koko opintojen aikana ei tule mitään aiheita mieleen, joihin lopputyössä kiinnostaisi syventyä?
Minulla ainakin tuli opintojen aikana moniakin ideanpoikasia mieleen, jotka toki kirjoitin itselleni ylös. Välillä tuli jokin "parempi"/"kiinoostavampi" idea mieleen, jne. Sitten kun varsinaisesti aihetta rupesi ideoimaan, niin oli jo monta raakiletta valmiina aiheeksi.
Voi kuule,on meitä muitakin, joille aiheen löytäminen on oikeasti vaikeaa. Mullakin on juuri se ongelma, että aihetta ei ole keksitty millään. Tai on, mutta ne ei kelpaa... Ja oikeasti, kun itseltä puuttuu täysin kyky tuollaiseen tieteelliseen ajatteluun, mikä graduun mitä ilmeisimmin vaaditaan, niin se mahdollisen aiheen rajaus ja löytäminen on ihan mahdoton tehtävä. Ja kun tähän ynnää vielä sen, että ohjaaja jättää kaiken täysin omalle vastuulle (mikä nähtävästi on tarkoituskin), niin olen varma, että minun osaltani opintoni jäävät auki vain siksi, että en saa gradua tehtyä.
En edes ymmärrä, miksi varhaiskasvattajan opintoihin vaaditaan mokoma gradu. Nautin täysin noista opinnoista, ne ovat parasta mitä olen elämääni saanut, ja toivoisin jo pääseväni vakityöhön alalle, josta todella nautin, mutta sitä päivää ei taida tulla, koska EN OSAA TEHDÄ GRADUA!!! Minä en oikeasti ymmärrä tuosta tutkimuksen teosta yhtään mitään. Kaikki tilastomatematiikan tunnitkin meni lentämällä yli hilseen. Muuten yliopisto-opinnot ovat sujuneet mallikkaasti hyvin arvosanoin. Nyt minulla ilmeisesti jää tutkinto suorittamatta siksi, etten A)löydä aihetta B) en osaa rajata niitä mitä löytäisin C) en ymmärrä yhtään mitään gradun tekemisestä.
Voisikohan jostain saada palkattua ikioman graduohjaajan, joka opastaisi askel askeleelta tässä tehtävässä?
Tiedätkö, mitä... minä voisin yrittää jeesata sinua (ilman mitään palkkioita). Jos olet kiinnostunut, anna minulle joku sähköpostiosoite, niin päästään juttelemaan tarkemmin.