Senja istui taksissa ja katseli maisemia, joskus oli korkeita vuoria ja lunta ja joskus taas merta ja kukkia. Hän ei ollut kyennyt jatkamaan opintojaan sen jälkeen, mitä Anttonille oli käynyt. "Pian olemme perillä," taksikuski ilmoitti. He olivat saapumassa suureen kaupunkiin, Stadiin, jossa oli monenlaisia putiikkeja, ravintoloita ja diskoja. "En malta odottaa, että näen kotini," Senja ajatteli ja hymyili itsekseen.
Auto kaarsikin pian kauniin tiilitalon pihaan, jossa oli aivan ihana puutarha. "Kiitos paljon," Senja sanoi ja ojensi nipun rahaa kuskille. Auto pöristeli heti pois ja Senja jäi ihailemaan kotiaan.
Hän kuunteli linnun laulua ja katseli ihanaa puutarhaansa. "Mitä minä tässä nyt enää kuhnailen," hän ajatteli ja astui sisään taloon.
Lattia oli kaunista puuta ja seinät olivat kauniin valkoiset puulistojen kera. Huone oli kalustettu pirteään sävyyn ja takassa paloi tuli.
"Eikö olekin hieno?" kysyi tuttu ääni jostain melko läheltä. "A-Antton?" Senja kysyi ihmeissään, "Sinäkö siellä?" "Minä." Antton sanoi ja astui nurkan takaa. Hän näytti kaikinpuolin samanlaiseslta, kun viimeksikin.
"Miten sinä selvisit? Ja miten tiesit minne olen muuttamassa?" Senja kysäisi ja katseli Anttonia hymyillen. "Tulehan tänne istumaan," Antton sanoi ja viittasi pehmeän näköistä sohvaa takan ääressä. Ja niin Antton aloitti kertomaan, kuinka hänen äitinsä oli yksi niistä harvoista, joka omisti haudantakaimen, ja miten Antton oli herätetty henkiin onnistuneesti. Antton kertoi myös kuinka Senja oli puhunut asuntolassa haluavansa muuttaa opiskelujensa jälkeen Stadiin, joten Antton oli aloittanut etsintänsä Stadista. "Voi sinua!" Senja huudahti ja suuteli hellästi Anttonia. "Meitä ei voi kukaan erottaa nyt, eikä koskaan!" He sanoivat yhteen ääneen onnellisina ja varmoina siitä, että olivat löytäneet sen oikean.
Tässä tämä tarina sitten oli.
Ei mitään huippuluokkaa, mutta halusin kokeilla itsekin tarinan kirjoittamista. ;)
Kiitos kaikille kommenteista! :D
Auto kaarsikin pian kauniin tiilitalon pihaan, jossa oli aivan ihana puutarha. "Kiitos paljon," Senja sanoi ja ojensi nipun rahaa kuskille. Auto pöristeli heti pois ja Senja jäi ihailemaan kotiaan.
Hän kuunteli linnun laulua ja katseli ihanaa puutarhaansa. "Mitä minä tässä nyt enää kuhnailen," hän ajatteli ja astui sisään taloon.
Lattia oli kaunista puuta ja seinät olivat kauniin valkoiset puulistojen kera. Huone oli kalustettu pirteään sävyyn ja takassa paloi tuli.
"Eikö olekin hieno?" kysyi tuttu ääni jostain melko läheltä. "A-Antton?" Senja kysyi ihmeissään, "Sinäkö siellä?" "Minä." Antton sanoi ja astui nurkan takaa. Hän näytti kaikinpuolin samanlaiseslta, kun viimeksikin.
"Miten sinä selvisit? Ja miten tiesit minne olen muuttamassa?" Senja kysäisi ja katseli Anttonia hymyillen. "Tulehan tänne istumaan," Antton sanoi ja viittasi pehmeän näköistä sohvaa takan ääressä. Ja niin Antton aloitti kertomaan, kuinka hänen äitinsä oli yksi niistä harvoista, joka omisti haudantakaimen, ja miten Antton oli herätetty henkiin onnistuneesti. Antton kertoi myös kuinka Senja oli puhunut asuntolassa haluavansa muuttaa opiskelujensa jälkeen Stadiin, joten Antton oli aloittanut etsintänsä Stadista. "Voi sinua!" Senja huudahti ja suuteli hellästi Anttonia. "Meitä ei voi kukaan erottaa nyt, eikä koskaan!" He sanoivat yhteen ääneen onnellisina ja varmoina siitä, että olivat löytäneet sen oikean.
Tässä tämä tarina sitten oli.
Ei mitään huippuluokkaa, mutta halusin kokeilla itsekin tarinan kirjoittamista. ;)
Kiitos kaikille kommenteista! :D
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvin etenee jatka samaan malliin mutta keksi myös jotain tosi jänniä juttuja!=)
hyvä tarina JATKA!=)
Kiva, kun tykkäsit, mutta en taida enää jatkaa... ;)
jatka,ihan niitten vanhuus päiville asti. tää on ihana tarina. :)
Hyvä tarina ;) Jatka, jookos?
Minun makuuni liian lyhyt :D
Mutta ihan hyvin kuitenkin kirjoitettu, tällä kertaa ei edennyt niin nopeasti tapahtumat, vaikka tarina olikin vähän lyhempi kuin edelliset osat. Sinun näemmä kannatti kokeilla kirjoittamista, kuin noin moni tykkäsi. (Toki aina kannattaa kirjoittaa!) :D
Mutta jos joskus, ehkä, jostain syystä, teet vielä tarinoita, niin kappalejaot ja vähän pitempi, niin olisi vielä parempi. Ja sillä pituudella en tarkoita, että pitäisi olla enemmän "asioita", vaan että niistä "asioista" kerrottaisiin ja niitä tapahtumia kuvailtaisiin enemmän. Mutta kuten sanoinkin jo, tässä viimeisessä tarinassa kuvailitkin jo vähän enemmän. :)
*Taputtaa* oli hyvä tarina tee ihmeessä toinenkin.