tarkoitus olis hommata läppäri lisäks ja jakaa tuo nettiyhteys pöytäkoneen kanssa. Miten on, saako tuon wlan tukiaseman esim d-link, kytkettyä tuohon kaapeliboxiin(thomson), vai tarvitaanko jotain sovittimia vielä lisäksi...nuo kaapeliboxit on hiukan erillaisia kuin adsl-systeemit...neuvokaa, mitä mä joudun hommaamaan läppärin lisäksi, jotta tosiaan tuon netin vois jakaa!
Pöytäkone ja kaapelimodeemina Thomson...
M...
7566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Saa. RJ45 kaapelimodeemeistakin lähtee.
mitä tarvitaan, ei tuo nyt yksin riitä...valaiskaa tätä jannua...läppärissä on tietysti wlan oltava ja tukiasemakin vaaditaan se on selvä(kannettavan on oltava langattomassa yhteydessä pöytäkoneen nettiyhteyteen!), mutta nähtävästi hubikin täytyy hankkia, että tuon tukiaseman saa kytkettyä tuohon kaapelimodeemiin...kertokaa joku sellainen, kenellä on jaettu tuo thomson kaapeliboxi kyseisellä tavalla tai jotenkin toisin...kiitos vinkeistä jo etukäteen...tarvikelista ja ohjeet ois kivat!
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=3727
Lykkää vaikka tuo tomssonin perään.
Thomsonista löytyy vain usb-paikka vapaana...siihenkö tuo wlan-tukiasema kytketään? Vai tarvitaanko joku jippo siihen väliin?
Irrota toinen kone tomssonin RJ45-liittimestä, liitä vapautuneeseen paikkaan deelinkki ja sitten siihen deelinkkiin toinen kone johdolla ja toinen WLANin kautta.
Kai siinä Thomsonissa on ethernet-lähtö?
Normaalisti tiedän koneista aika paljon, mutta tää wlan-asia ja yhteyden jakaminen on ollut huteroa...varmaan netistä löytyy ohjeita pilvin pimein, mutta halusinkin vain ja ainoastaan noin simppelin vastauksen...kiitos, tästä on helppo jatkaa...tosin en tiedä, onko dna:n kaapeli-asiakkaalla toista ip:tä läppäriä varten? ps. tietysti Thomsonista tuo ethernet löytyy, sillähän pöytäkone on kytketty...vaihtoehtona usb olis ollut huonompi, molempia ei kannata käyttää!
Ei sen D-linkin taakse näy kuin yksi "kone".
Reitittävä laite saa yhden ip-osoitteen itselleen ja jakaa sitten siitä sisäisiä ip-osoitteita niin paljon ettei heti lopu kesken. Eli yksikin ip-osoite riittää vaikka sadalle koneelle.