Ja sitten se oli saavutettu.
Yksi uusi askel unohdukseen,
matkalla kauemmaksi sinusta,
toinen askel julmuuteen,
osana kieroa suunnitelmaa,
luopua ja paeta vankilastani,
lopullisesti, ikuisesti.
Kovin voimia vievää,
tehdä kahta asiaa kerralla,
niin ja unohtamatta sitä kolmatta,
mikä ei näytä ketään kiinnostavan.
Ikävöidä Häntä,
joka lopultakin oli suurin
elämäni monista rakkauksista.
Niin, se nyt on ihan luonnollista.
Helpottava olo levisi,
turrutti, puudutti,
ja samalla uuvutti, halvaannutti.
En minä siitä ainakaan
siitä lisää voimaa saanut.
Jokin silti minussa lisääntyi,
täyttyi, vapautui,
kai sitäkin voi käyttää,
jossain, joskus.
Yksi uusi askel unohdukseen,
matkalla kauemmaksi sinusta,
toinen askel julmuuteen,
osana kieroa suunnitelmaa,
luopua ja paeta vankilastani,
lopullisesti, ikuisesti.
Kovin voimia vievää,
tehdä kahta asiaa kerralla,
niin ja unohtamatta sitä kolmatta,
mikä ei näytä ketään kiinnostavan.
Ikävöidä Häntä,
joka lopultakin oli suurin
elämäni monista rakkauksista.
Niin, se nyt on ihan luonnollista.
Helpottava olo levisi,
turrutti, puudutti,
ja samalla uuvutti, halvaannutti.
En minä siitä ainakaan
siitä lisää voimaa saanut.
Jokin silti minussa lisääntyi,
täyttyi, vapautui,
kai sitäkin voi käyttää,
jossain, joskus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vähä kirjhoitusvihreitä,,,,,
niin jossain joskus.Miten olis huhtikuussa.
Mietin tässä juuri ettei kukaan enää pysy näiden "lankakerieni" perässä..kun en aina välillä itsekään.. :>
No, huhtikuun valo voi saada vielä ihmeitä aikaan!
Ainakin toivon niin...
Käytä vain, kokemuksista tulee uutta virtaa. Vai mitä?
vuorokauden kuluessa sen jonkin jossain käyttökelpoisuus selveni.
Uskaltaa heittäytyä elämään sai aikaan huimaavan tunteen siitä, että minustakin löytyy vahvuutta tehdä päätöksiä, ja elää !! :))
Niin että vastaan; kyllä!!