Lammin kesto 50 vuotta

Lammin anturan ja sokkelin välinen raudoitus ruostuu 50 vuodessa, sillä bitumikermi katkaisee suojaavan betonin raudoituksen ympäriltä. Koska maakosteus nousee bitumiin asti, ja samalla raudoitukseen, rapauttaa ruostuessaan laajentuva rauta sekä anturan että sokkelin. Rapautuminen jatkuu sentti sentiltä ylöspäin syöden lopulta sokkelin päreiksi. Tämä todistaa että aina ei massiivisin rakenne ole kestävin, vaan esim. rosteriteräksin vahvistettu papuharkkorakenne on ainoita graniitin ohella, jotka kestävät tulevalle vuosituhannelle!
306533
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Saattaahan se joskus poikki ruostuakin, mutta kyllä sen sokkelin ja anturan hajoaamiseen menee niin kauan, että talo alkaa olla purkukunnossa jo muutenkin. Lisäksi nämä Lammin anturasidonnat on tyhjänpäiväistä tarpeetonta puuhastelua, eikä niitä muissa kivitaloissa harrasteta.

Äänestä

Vai mikä se vaara on?

Äänestä
  • eli yksinkertaisesti sokkeli murenee käsiin. Tuuli ei puhalla taloa minnekään vaan talo yksinkertaisesti romahtaa. En osaa sanoa paljonko tuohon kuluu aikaa, mutta alta 30 vuoden kuluessa syntynyt sama ilmiö, kuin vanhoissa betonikerrostaloissa.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    eli yksinkertaisesti sokkeli murenee käsiin. Tuuli ei puhalla taloa minnekään vaan talo yksinkertaisesti romahtaa. En osaa sanoa paljonko tuohon kuluu aikaa, mutta alta 30 vuoden kuluessa syntynyt sama ilmiö, kuin vanhoissa betonikerrostaloissa.

    heh heh Hesari kirjoitti pari viikkoa sitten vanhoista DDR:n betonikerrostaloista. Materiaali on uusiokäyttökelpoista ja puretuista elementeistä rakennetaan pientaloja. Että silleen!

    Äänestä

  • Hesari.................... kirjoitti:

    heh heh Hesari kirjoitti pari viikkoa sitten vanhoista DDR:n betonikerrostaloista. Materiaali on uusiokäyttökelpoista ja puretuista elementeistä rakennetaan pientaloja. Että silleen!

    rakennesuunnitelmien mukaisesti!

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    eli yksinkertaisesti sokkeli murenee käsiin. Tuuli ei puhalla taloa minnekään vaan talo yksinkertaisesti romahtaa. En osaa sanoa paljonko tuohon kuluu aikaa, mutta alta 30 vuoden kuluessa syntynyt sama ilmiö, kuin vanhoissa betonikerrostaloissa.

    jumankaut pete!!!! sehän on meijän parvekekorjaajien unelma saadaan taas nyhtää tyhmiltä rakentajilta kauheet hillot jos ja kun niin käy

    Äänestä

Järkesi valo saa meidät maan matoset tuntemaan itsemme vähäpätöisiksi.Kerro suuri guru lisää totuuksia,ja anna meidän saada osamme loistostasi.

Äänestä

50 vuotta vedessä lilluneet raudoitetut rintamamiestyylisten talojen kellarinseinät ei hajonneet raudan ruostumiseen. Ei edes vaikka betoni on ollut erittäin huonolaatuista, teräkset melkein pinnassa, salaojitusta ei ole ollut eli vesi on virrannut seinässä yms. jne...

Aikaisemman kokeuksen perusteella arvelen siis että nykyiset betonikellarit ja sokkelit on käyttökelpoiset useita satoja vuosia.

Äänestä
  • että nykymuodin mukaisissa "betoni kellareissa" joissa eriste on rakenteen keskellä, alkaa tuoksua sama 10-15 vuoden kuluttua joka tuoksuu lähes jok' ikisessä betonirakenteisessa kellarissa 30 vuoden jälkeen.

    Syynä on tietysti ulomman betonin mikrobit jotka eivät saavat jatkuvasti kosteutta sisältäpäin. Ko kosteus ei osaa poistua ulkukuoresta, ellei rakenteeseen ole lisätty ulkopuolista eristystä kuten erään tunnetun insinööritoimiston piirtämissä kuvissa aina tehdään. Patolevy tulee vasta ko. rakenteen ulommaiseksi kerrokseksi ennen sepeliä.

    Äänestä

  • myötä arvelen kirjoitti:

    että nykymuodin mukaisissa "betoni kellareissa" joissa eriste on rakenteen keskellä, alkaa tuoksua sama 10-15 vuoden kuluttua joka tuoksuu lähes jok' ikisessä betonirakenteisessa kellarissa 30 vuoden jälkeen.

    Syynä on tietysti ulomman betonin mikrobit jotka eivät saavat jatkuvasti kosteutta sisältäpäin. Ko kosteus ei osaa poistua ulkukuoresta, ellei rakenteeseen ole lisätty ulkopuolista eristystä kuten erään tunnetun insinööritoimiston piirtämissä kuvissa aina tehdään. Patolevy tulee vasta ko. rakenteen ulommaiseksi kerrokseksi ennen sepeliä.

    Epäilen että niissä vanhoissa kellareissa se maakellarin haju tulee siitä kun mitään kapillaarikatkoja ei ole vaan vesi pääsee kapillaarisesti lattiaan ja seiniin.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    Epäilen että niissä vanhoissa kellareissa se maakellarin haju tulee siitä kun mitään kapillaarikatkoja ei ole vaan vesi pääsee kapillaarisesti lattiaan ja seiniin.

    on yleensä paljon paremmilla paikoilla. Nykyään väännetää kellaria vaikka pohjaveteen, jotta saadaan tilaa vähällä rakennusoikeudella. Mutta aika näyttää mikä on nykymuodin suurin pommi.

    Äänestä

  • wanhat kirjoitti:

    on yleensä paljon paremmilla paikoilla. Nykyään väännetää kellaria vaikka pohjaveteen, jotta saadaan tilaa vähällä rakennusoikeudella. Mutta aika näyttää mikä on nykymuodin suurin pommi.

    Monissa vanhoissakin taloissa ongelmat on alkaneet vasta kun pohjaveden luonnomukainen kulku on aikain saatossa mennyt tärviölle.

    (esimerkkinä vaikkapa Oulun Peltolan alue tai mun anoppila)

    Tuo oli yksi syy minulle alkaa rakentaa periferian takametsiin omaa taloa. Mieleisensä tontin pääsi valitsemaan.

    Äänestä

Niitä rautoja , kaikki nuo raudat ja bitumit on ihan salatiedettä , jos ne on piiretty sinne , se on aivan hirveä rikos jos ne jättää pois , jos niitä taas niitä ei ole piiretty, ei kukaan kiinitä asiaan mitään huomiota. Muuten tuo ketjun aloittaja ihan pönttö , eihän tuolaista soopaa kukaan usko,mitkä lie intressit.

Äänestä

Miten käy kaikille harkkotaloille, niissä kun ei ole pystyraudoitusta edes uusina?

Äänestä
  • Viimeisin uskottava tutkimus on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta. Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin. Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon, jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa. Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti. Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle. Kiinnitäminen tulisi suorittaa kuumaliimaamalla ja sivelemällä ohuenohut tervatärpättiliuos saumakohtaan. Näin liian ylös noussut vesi ei pääsisi tunkeutumaan kriittiseen liitoskohtaan, jos talosta on tullut kelluva eli lauttatyyppinen. Lopuksi, jos tämä kauhuskenaario joskus toteutuisi, professori kehottaa ottamaan sinänsä huolestuttaasta tilanteesta kaiken irti vaikkapa ihailemalla vaihtuvia maisemia. Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    Äänestä

  • = päästö porttikongiin kirjoitti:

    Viimeisin uskottava tutkimus on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta. Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin. Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon, jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa. Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti. Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle. Kiinnitäminen tulisi suorittaa kuumaliimaamalla ja sivelemällä ohuenohut tervatärpättiliuos saumakohtaan. Näin liian ylös noussut vesi ei pääsisi tunkeutumaan kriittiseen liitoskohtaan, jos talosta on tullut kelluva eli lauttatyyppinen. Lopuksi, jos tämä kauhuskenaario joskus toteutuisi, professori kehottaa ottamaan sinänsä huolestuttaasta tilanteesta kaiken irti vaikkapa ihailemalla vaihtuvia maisemia. Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    Joo se Olsson voi muuttaa ponttoonilaiturille pystytettyyn telttaan, jossa on ruostumattomat muovikaaret ja assimiloida siellä ihan rauhassa Älvsbyhirsiviritelmiään....

    Äänestä

  • = päästö porttikongiin kirjoitti:

    Viimeisin uskottava tutkimus on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta. Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin. Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon, jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa. Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti. Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle. Kiinnitäminen tulisi suorittaa kuumaliimaamalla ja sivelemällä ohuenohut tervatärpättiliuos saumakohtaan. Näin liian ylös noussut vesi ei pääsisi tunkeutumaan kriittiseen liitoskohtaan, jos talosta on tullut kelluva eli lauttatyyppinen. Lopuksi, jos tämä kauhuskenaario joskus toteutuisi, professori kehottaa ottamaan sinänsä huolestuttaasta tilanteesta kaiken irti vaikkapa ihailemalla vaihtuvia maisemia. Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    Olssonin ehdotukset kaavamääräysten muutoksista on mielenkiintoisia, talon korkohan tullaan jo lähitulevaisuudessa Ruotsissa määrittämään kuunkierron funktiona ts. vuorovesiriippuvaisena. Samaten talon asema pitää sitoa vallitseviin tuuliolosuhteisiin joten navakahkolla (yli 15m/s) tuulella rakennus saa myös sijaita vähäisesti (alle 2m) naapurin tontilla. Tämä tosin ainoastaan haja-asutusalueella, tiheämmin rakennetuilla seuduilla tullaan käyttämään ns ankkuripaalutusta.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Joo se Olsson voi muuttaa ponttoonilaiturille pystytettyyn telttaan, jossa on ruostumattomat muovikaaret ja assimiloida siellä ihan rauhassa Älvsbyhirsiviritelmiään....

    keskittyä opiskelemaan paremmin Ruotsia niin ei tulisi tehtyä niitä kalliita virheitä niin paljoa.

    Ruotsi on kuitenkin kymmeniä vuosia kehityksessä suomea edellä, ei paljoa kannattaisi virnuilla mistään, ainakaan kaltaisesi savolaistampion.

    Ruotsin kielen opetuksen tason lasku heijastuu suoraan intelligentin määrää täällä. Siinä ei todellakaan ole hurramista.

    Äänestä

  • = päästö porttikongiin kirjoitti:

    Viimeisin uskottava tutkimus on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta. Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin. Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon, jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa. Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti. Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle. Kiinnitäminen tulisi suorittaa kuumaliimaamalla ja sivelemällä ohuenohut tervatärpättiliuos saumakohtaan. Näin liian ylös noussut vesi ei pääsisi tunkeutumaan kriittiseen liitoskohtaan, jos talosta on tullut kelluva eli lauttatyyppinen. Lopuksi, jos tämä kauhuskenaario joskus toteutuisi, professori kehottaa ottamaan sinänsä huolestuttaasta tilanteesta kaiken irti vaikkapa ihailemalla vaihtuvia maisemia. Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    >Viimeisin uskottava tutkimus

    Sallinet mun nauraa.

    >on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta.

    Ei ne ole sen enempää vaarassa kuin kaikkien muidenkaan talojen perustukset. Paitsi kateellisten (homojen) mielestä.

    >Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin.

    Ei kosketa suomea jossa maa nousee nopeammin kuin meren pinta.

    > Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon,

    Hiihaa!!!
    Anoppilan tölli on ollut kymmenet vuodet vedessä eikä se ole romahtanut.
    Nykyajan talot eivät ui niinkuin vanhat talot.

    Vai onko niin että ruotsissa ei ole rakentamismääräyksiä tai ohjeistuksia jotka neuvoisi börjejä rakentamaan kunnolla?

    > jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa.

    Ei. Vaan ruotsalaisten kannattaisi alkaa ottaa oppia suomesta.

    >Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti.

    ROTFLMAO!

    Aivan uskomaton pällle!!!

    > Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle.

    Tulihan se sieltä.

    >Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    Siinä lisää selitystä.
    Tilaan mieluummin Aku Ankan ihan suomenkielisenä.


    Ruotsalaiset on tyhmiä. On aina olleet. Ja tulee aina olemaan. Pöksyt ruskeena eestä ja takkaa.

    Äänestä

  • = päästö porttikongiin kirjoitti:

    Viimeisin uskottava tutkimus on julkaistu ruotsalaisessa rakennuslehdessä Bygga verknadet. Professori Olsson esittää varsin kylmää todistusaineistoa kivitalojen perustusten odotettavissa olevasta kohtalosta. Pääväittämänä hänellä on, että sadan vuoden kuluessa mannerjäätiköt ovat sulaessaan nostaneet pohjaveden varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla vaarallisiin korkeuksiin. Tarkoittaa sitä, että betonin karbonisoitumisvaste assimiloituu reippaasti yli pitkän ajan keskiarvon, jolloin vettymisen kautta tapahtuva sidosterästen kyky puolustautua alenee merkittävästi. Tämä on sellainen yhtälö, että pitäisi kehittää täysin uusi perustamistapa. Olssonin ehdotus on kivilohkarepeti, jonka päälle pari kerrosta pyöröhirttä. Tämän päälle hän ei kuitenkaan suosittele mitään kivitalovirityksiä perustellen asiaa vieläkin pitemmän ajanjakson näkyvissä olevilla uhkakuvilla, jolloin pohjaveden korkeus voisi yltää hirsikertaan asti. Hän suositteeleekin mahdollisimman keveätä rakennustapaa. Professori Olssonin mielestä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista olisi Älvsbyhus-paketti tämän hirsikerran päälle. Kiinnitäminen tulisi suorittaa kuumaliimaamalla ja sivelemällä ohuenohut tervatärpättiliuos saumakohtaan. Näin liian ylös noussut vesi ei pääsisi tunkeutumaan kriittiseen liitoskohtaan, jos talosta on tullut kelluva eli lauttatyyppinen. Lopuksi, jos tämä kauhuskenaario joskus toteutuisi, professori kehottaa ottamaan sinänsä huolestuttaasta tilanteesta kaiken irti vaikkapa ihailemalla vaihtuvia maisemia. Olssonin artikkelin sisältävän lehden voi tilata ruotsalaisesta lehtipisteestä tai suoraan kustantajalta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Aprillipäivä

    Äänestä

  • Työmies kirjoitti:

    Hienoa, kerrankin joku saattaa meidän suomalaistenkin jäärien tietoon mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Otin selvää tutkimuksen paikkansapitävyydestä nettihaulla, josta löytyikin Olssonin artikkeli kokonaisuudessaan. Aprillipilan kaltainen minullekin ensimmäisenä tuli mieleen, vaan nytpä ajatukseni perustamistavasta heittivät kertarysäyksellä häränpyllyä. Toinen aivan uusi asia koski kattotiiliä. Hänen mukaansa suurin osa viiden vuoden sisällä valmistetuista kattotiilistä tulee murenemaan niille sijoilleen 30:ssä vuodessa. Tässä hän tarkoittaa betonikattotiiliä, joiden koostumusta valmistajat ovat muuttaneet lisäämällä niihin aksylaanihappoa, jolloin tiili kevenee kolmanneksen. Tanskassa Gyllenin kaupungissa sijaitsevassa laboratoriossa suoritetussa testissä savitiilissä ei ollut havaittavissa samanlaista murenemisongelmaa. Tässähän on talon kestävyyden kannalta tullut järkyttävää tietoa kahden olennaisen, perustuksen ja katon osalta. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa harkinassa rakentaa uusi talo vanhan kunnianarvoisan 20-lukulaisen tilalle, mutta nyt tuntuu siltä, että jään odottamaan tutkimustulosten vahvistamista ja ehkäpä Olssonin suunnasta lisää mullistavaa tietoutta. Epävarmalta pohjalta ei kannata lähteä rakentelemaan mitään. Vielä pienenä hauskana yksityiskohtana mainittakoon, kun edellisessä viestissä oli epäilyä aprillipilasta, että Olssonin karriääritiedoissa oli mainittu syntymäaika, maaliskuun viimeinen. Hassua, mutta totta.

    Äänestä

  • kehittymättömyys kirjoitti:

    Hienoa, kerrankin joku saattaa meidän suomalaistenkin jäärien tietoon mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Otin selvää tutkimuksen paikkansapitävyydestä nettihaulla, josta löytyikin Olssonin artikkeli kokonaisuudessaan. Aprillipilan kaltainen minullekin ensimmäisenä tuli mieleen, vaan nytpä ajatukseni perustamistavasta heittivät kertarysäyksellä häränpyllyä. Toinen aivan uusi asia koski kattotiiliä. Hänen mukaansa suurin osa viiden vuoden sisällä valmistetuista kattotiilistä tulee murenemaan niille sijoilleen 30:ssä vuodessa. Tässä hän tarkoittaa betonikattotiiliä, joiden koostumusta valmistajat ovat muuttaneet lisäämällä niihin aksylaanihappoa, jolloin tiili kevenee kolmanneksen. Tanskassa Gyllenin kaupungissa sijaitsevassa laboratoriossa suoritetussa testissä savitiilissä ei ollut havaittavissa samanlaista murenemisongelmaa. Tässähän on talon kestävyyden kannalta tullut järkyttävää tietoa kahden olennaisen, perustuksen ja katon osalta. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa harkinassa rakentaa uusi talo vanhan kunnianarvoisan 20-lukulaisen tilalle, mutta nyt tuntuu siltä, että jään odottamaan tutkimustulosten vahvistamista ja ehkäpä Olssonin suunnasta lisää mullistavaa tietoutta. Epävarmalta pohjalta ei kannata lähteä rakentelemaan mitään. Vielä pienenä hauskana yksityiskohtana mainittakoon, kun edellisessä viestissä oli epäilyä aprillipilasta, että Olssonin karriääritiedoissa oli mainittu syntymäaika, maaliskuun viimeinen. Hassua, mutta totta.

    Siellähän professorin artikkeli olikin. http://www.clasohlson.fi/finland

    Äänestä

  • Gitta (FA) kirjoitti:

    keskittyä opiskelemaan paremmin Ruotsia niin ei tulisi tehtyä niitä kalliita virheitä niin paljoa.

    Ruotsi on kuitenkin kymmeniä vuosia kehityksessä suomea edellä, ei paljoa kannattaisi virnuilla mistään, ainakaan kaltaisesi savolaistampion.

    Ruotsin kielen opetuksen tason lasku heijastuu suoraan intelligentin määrää täällä. Siinä ei todellakaan ole hurramista.

    Ruotsi oli Suomea edellä, vaan eipä ole enään.

    Äänestä

  • Gitta (FA) kirjoitti:

    keskittyä opiskelemaan paremmin Ruotsia niin ei tulisi tehtyä niitä kalliita virheitä niin paljoa.

    Ruotsi on kuitenkin kymmeniä vuosia kehityksessä suomea edellä, ei paljoa kannattaisi virnuilla mistään, ainakaan kaltaisesi savolaistampion.

    Ruotsin kielen opetuksen tason lasku heijastuu suoraan intelligentin määrää täällä. Siinä ei todellakaan ole hurramista.

    ...asiaan. En ymmärrä miksi henkilöt näkevät rakentamisen negatiivisena asiana, lähinnä vain ongelmien kanssa painitaan tai kaverin ratkaisuja haukutaan. Rakas naapurimaakin on vedetty loskaamiseen mukaan ja alemmuskompleksia jälleen podetaan.

    Eläkää poijjaat antako periksi, rakentakaa talonne, tehkää laadulla ja luottakaa itseenne, sekä varatkaa aikaa ja rahaa hankkeisiinne niin ei tarvitse ihmetellä rakentamista ja rakentamisesta väistämättä tulevia kuluja.

    Äänestä

poistaa tuonkin ongelman. Ei siis rauhdoitusta kermin läpi.

Äänestä

asiaan voi varautua seuraavasti:
- Perustustaso tehdään pohjavesipinnan yläpuolelle
- Sadevedet ohjataan rakennuksesta poispäin
- Talon ympärys rakennettu vettä läpäisemättömästä materiaalista esim. laatoitus
- Sadevesiviemärit katolta tuleville sadevesille
- Routaeristykset asetettu laskulle talosta poispäin muovi eristysten päällä
- Salaojat asennettu ja asennettu oikein
- Anturan ja sokkelin välinen nurkka muotoiltu ja ulkolaita suojattu bitumikermillä
- Sokkeli suojattu ulkopinnasta patomuurilevyllä

Ehkä em. ennakoinnit nostavat perustuksen keston sieltä 50-vuodesta 200-vuoteen.

Äänestä
  • että ilman suhteellinen kosteus maan pinnan alla lähentelee 100 %:ia. Eli anturan ei tarvitse olla suoraan kosketuksissa seisovan veden kanssa, kosteus nousee kapillaarisesti ja ruostuttaa harjateräksen arviolta 15 vuodessa. Tämän jälkeen alkaa betonin rapautuminen joka johtaa 60 -luvun talojen kaltaiseen remonttiaaltoon. Ongelma on vain siinä mielessä pahempi, että korjaukset joudutaan tekemään maan alla sekä kantaviin rakenteisiin (vrt parveke maan päällä/ei kantava).

    Äänestä

  • poista sitä tosiasiaa, kirjoitti:

    että ilman suhteellinen kosteus maan pinnan alla lähentelee 100 %:ia. Eli anturan ei tarvitse olla suoraan kosketuksissa seisovan veden kanssa, kosteus nousee kapillaarisesti ja ruostuttaa harjateräksen arviolta 15 vuodessa. Tämän jälkeen alkaa betonin rapautuminen joka johtaa 60 -luvun talojen kaltaiseen remonttiaaltoon. Ongelma on vain siinä mielessä pahempi, että korjaukset joudutaan tekemään maan alla sekä kantaviin rakenteisiin (vrt parveke maan päällä/ei kantava).

    jos ilman kosteus on 100% se ei tarkoita että "ilma = vettä"

    Vain vesi nousee kapillaarisesti, ei höyry.


    (voi jumalauta mitä idiootteja)

    Äänestä

  • poista sitä tosiasiaa, kirjoitti:

    että ilman suhteellinen kosteus maan pinnan alla lähentelee 100 %:ia. Eli anturan ei tarvitse olla suoraan kosketuksissa seisovan veden kanssa, kosteus nousee kapillaarisesti ja ruostuttaa harjateräksen arviolta 15 vuodessa. Tämän jälkeen alkaa betonin rapautuminen joka johtaa 60 -luvun talojen kaltaiseen remonttiaaltoon. Ongelma on vain siinä mielessä pahempi, että korjaukset joudutaan tekemään maan alla sekä kantaviin rakenteisiin (vrt parveke maan päällä/ei kantava).

    eikö niissä 60 luvun taloissa ole sitten edessä jo perustusten vaihto?

    Äänestä

Rapautuminen, jos sitä haittaavassa määrin tapahtuu, koskee vain ulkokuorta--sisäkuori, joka kantaa on kuivassa sisätilassa, joka ei liiemmin rasita betonia/raudoituksia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


todistettu tulos kirjoitti:

Lammin anturan ja sokkelin välinen raudoitus ruostuu 50 vuodessa, sillä bitumikermi katkaisee suojaavan betonin raudoituksen ympäriltä. Koska maakosteus nousee bitumiin asti, ja samalla raudoitukseen, rapauttaa ruostuessaan laajentuva rauta sekä anturan että sokkelin. Rapautuminen jatkuu sentti sentiltä ylöspäin syöden lopulta sokkelin päreiksi. Tämä todistaa että aina ei massiivisin rakenne ole kestävin, vaan esim. rosteriteräksin vahvistettu papuharkkorakenne on ainoita graniitin ohella, jotka kestävät tulevalle vuosituhannelle!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu