Raskasta tämä tikittävän aikapommin äitinä eläminen. Alan olla täynnä vihaa ja katkeruutta koko alkoholimyönteistä maailmaa kohtaan, en jaksa taistella enää.
Kaiken saatavissa olevan avun olen itselleni hakenut, mutta liika on liikaa! Ei kukaan tyynesti pysty katsomaan vieressä, kun oma lapsi hukuttautuu liemiinsä.
Haluan lopettaa tämän turhan taistelun, paha oloni ei hellitä ennen kuin haudassa. Toivon, että juoppopoikani tappaa minut viimein, tietäisinpähän ainakin, että on hyvässä tallessa muutaman seuraavan vuoden!
Näin ei jaksa elää!!!
Kaiken saatavissa olevan avun olen itselleni hakenut, mutta liika on liikaa! Ei kukaan tyynesti pysty katsomaan vieressä, kun oma lapsi hukuttautuu liemiinsä.
Haluan lopettaa tämän turhan taistelun, paha oloni ei hellitä ennen kuin haudassa. Toivon, että juoppopoikani tappaa minut viimein, tietäisinpähän ainakin, että on hyvässä tallessa muutaman seuraavan vuoden!
Näin ei jaksa elää!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
pystyn ehkä jonkin verran samaistumaan tunteisiisi, en tosin varmasti tilanteeseesi, koska siitä minulla ei ole kokemusta. Samankaltaisesta asiasta kyllä, mutta siitä en kirjoita yksityiskohtia tänne koska se ei koske minua vaan läheistäni.
Minkä ikäinen poikasi on? Mistä olet apua hakenut/saanut, millaista?
Jos haluat jakaa asioita privaatisti niin kirjoita [email protected]
autaneet sinua mitenkään?
Poikani on 21 vuotias.
Olen alkoholistin lapsi ja 5 vuotta sitten raitistuneen alkoholistin puoliso.
30 vuotta väkivaltaisen arvaamattoman juopon vaimona katkesin totaalisesti jo kymmenen vuotta sitten. Uupumus ja masennus johti työkyvyttömyyteen. Kävin terapiassa kolme vuotta,
Al- anonissa viisi vuotta, poikani alkoholisoituessa A-klinikan terapiassa muutaman kerran, alkoholistien läheiskurssin ja seurakunnan perheterapeutilla ...no, en taida edes muistaa mitä kaikkea...
Kaikki on ollut tarpeen, mutta niin kuin sanoin liika on liikaa, joskus vaan ei enää jaksa!
jaksaa. Poikasi on täysi-ikäinen ja päättää itse kohtalostaan. Tiedän kyllä, että se on helpompi sanoa kuin hyväksyä, mutta sinulla todella on oikeus elää omaa elämääsi ja huolehtia vain itsestäsi.
http://www.a-klinikka.fi/
Olen itse alkoholisoitunut 30-vuotias nuorimies. Olen tähän asti pärjännyt elämässä melko hyvin, mutta nyt jäänyt pahaan alkoholikoukkuun.
Eniten tässä minua surettaa juuri äitini, jolle tiedän tämän olevan todella vaikeaa katsottavaa. Hän on todella surullinen minusta.
Vaikka tämän tiedän, en pysty lopettamaan juopottelua, vaikka kuinka olen yrittänyt, välillä kyllä onnistunutkin. Eli, tahdon vain sanoa, että poikasi varmasti rakastaa sinua, mutta alkoholi on niin kova koukuttaja, ettei sen käyttöä voi kenenkään muun mieliksi lopettaa. Halun pitää tulla sisältä.
Jaksamista sinulle! Yritä saada poikasi AA:han. Luulen, että vain siellä lopulta ymmärretään mitä alkoholismi todella on.