7 laupeuden työtä

Kaikkea tätä teen:
1. Ruokin nälkäisiä. Toimeentulotukilain 13. pykälä antaa mahdollisuuksia myös siihen, että antaa rahaa pelkästä myötätunnosta.
2. Juotan janoisia. En kovin paljon niuhota, vaikka tiedän, että joku juo kaikki rahansa. "Itse hän kärsii siitä eniten, jos juopottelee", minä ajattelen ja elän uskossa, ettei kunta men konkurssiin, vaikka sen alueella joku kaikki ruokarahansa juokin (ja penkoo sitten kauppojen roskalaatikoista itselleen syötävää, päivämääriltään vanhentuneita eineksiä).
3. Minä vaatetan vaateettomat. Kerran eräs vanha mies tuli napasillaan, siis munasillaan, täysin ilman vaatteita sosiaalitoimistoon ja oli pahantuulinen kaiken lisäksi. Hänetkin me vaatetettiin, vietiin sossun pakettiautolla kirpparille vaatteita sovittamaan ja pukeutumaan. Vasta sitten, kun sillä miehllä oli asialliset vaatteet, hän sai tulla minun luokseni selittämään murheitaan. Vaikka meillä on saunat ja kaikki ja ollaan totuttu alastomiin ihmisiin, niin silti on ainakin minulle vähän liikaa, jos joku tulee ihan ilkosillaan asioimaan. Siis aivan munasillaan.
4. Ain minä autan sairaita. Annan maksusitoumuksia apteekkiin ja olen kiltti ja myötätuntoinen enkä ensinkään esitä Justiinaa, vaikka se on eräs lempiroolejani sosiaalityössä. Mutta eihän sitä kehtaa, jos ihminen on kipeä. Täytyy olla myötätuntoinen.
5. Autan vankeja. Aina minä autan vankeja. Erään vangin kanssa minulla oli kerran jopa rakkaussuhde. Se mies oli ollut pedofiili, rakstellut alaikäistä. Mutta miten siinä sitten kävikään? Kun kerran suutuin sille äijälle ja aloin urputtaa, niin mitä se tekikään: palas nuoruutensa rakastettunsa luo, sen naisen luo, josta oli nainut alaikäisenä ja lusinutkin rakkautensa vuoksi. Nainen oli tullut täysi-ikäiseksi, ja he olivat menossa naimisiin. RAkstivat kuulema toisiaan. Sen naisen äiti oli tehnyt rakkaudesta numeron ja rikosjutun. Vaikka miehellä on hyvä ammatti, on työn saanti vaikeaa: linnakundi. Kuka nyt linnakundin töihinsä ottaa? Ei kukaan. Sen naisen äiti on tiettävästi kuollut. Mies väittää, että ei ajattele äitiä pahalla, tyttärensä miehestä luuserin tehnyttä - korkeakoulututkinnoista huolimatta.
6. Yösijan antaminen tuntemattomille on minusta vaikeaa, ainakin omassa kodissani. Yösijaa tuntemattomille olen työni puolesta kuitenkin hoitanut sen tuhannen kertaa. Siis aina, kun joku on ollut pulassa. Soitellut asuntolapaikkaa vaikka pitkin puolea Suomen niemeä, ja antanut maksusitoumuksen ja matkalipun. Pidän kovasti ihmisistä ja toivon kaikille pelkkää hyvää. Pysyvän asunnonkin antaisin, jos se olisi minun hallussani.
7. Kuolleiden hautaaminen on itsestäänselvyys. Joskus jotkin kuolemantapaukset masentavat. Kun lempipultsarini kuoli (minun nimipäivänäni muuten) olin hyvin surullinen. Ostin hänelle omista rahoistani kukkakimpun. Työnantajani antoi luvan osallistua hautajaisiin, täydellä palkalla.
Minä kunnallisena sosiaalityöntekijänä teen siis kaikki ne laupudentyöt, jotka ennen ovat olleet joitakin kristillisiä hyveitä.
Minä en tee niitä hyveinä, vaan lakisääteisesti. Siis siksi, että niin on tehtävä. Tai - pahimmassa tapauksessa - menetän virkani.

1 Ruoki nälkäisiä. --> rahat riittävät just ja just omaan ruokaan, kiitos isänmaan verotuksen
2 Juota janoiset. --> vettä tulee hanasta
3Vaateta vaateettomat. --> koskahan sitä olisi rahaa ostaa itselle vaatteita? no uff:lle olen laittanut.
4 Auta sairaita. --> ei oikeen osaa... auttaisko disperiini?
5 Auta vankeja.--> huh, sitä saa mitä tilaa
6 Anna yösija (tuntemattomalle) --> ja aamulla heräät (jos heräät) tyhjässä kämpässä kun kaikki on pöllittiy. olen kyllä joskus majoittanut vierita pimppejä ravintolaillan jälkeen luokseni.
Hautaa kuolleet. --> yhteiskunta hoitaa

1.Älä tallaa muurahaisia
2.Teroita aina kirves teräväksi ennen koivuhalkojen halkomista.
3.Sytytä aina saunanuuni oikealla kädellä ettei vasen syty palamaan.
4.Muista aina tuulettaa makuuhuone ettei kärpäset kuole kaasuun.
5.Muista aina kätellä pihakoivua.
6.Säästä vessapaperia ja käytä sanomalehteä.
7.Muista aina kierrättää nenästä valuva räkä.