Mitä mieltä juristikunta on kielikiintiöjuristeista.
Siis niistä jotka pääsevät jonon ohi opiskelemaan oikeustieteelliseen ruotsiksi.
Onko heidän arvostuksensa minkälainen.
Voiko heidän palveluitaan käyttää?
Entä jos asiakas on suomenkielinen.
Ovatko luotettavia?
Siis niistä jotka pääsevät jonon ohi opiskelemaan oikeustieteelliseen ruotsiksi.
Onko heidän arvostuksensa minkälainen.
Voiko heidän palveluitaan käyttää?
Entä jos asiakas on suomenkielinen.
Ovatko luotettavia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Käytin suomenkielistä juristia, koska lakimieskoulutukseen päästäkseen hänen kykynsä opiskelemaan toteutuivat jo pääsykokeissa. Toisin kun monella ruotsinkielisellä.
Jos asia ihan oikeasti askarruttaa, kannattaa tutkia oikeustieteellisen opinto-opasta ja käydä vaikka kirjastossa katsomassa, miten poskettoman läjän kirjallisuutta tutkinnossa joutuu lukemaan ja tenttimään. Vaikka pääsykokeessa pääsisikin "jonon ohi", ei opiskelusta ja valmistumisesta tule mitään, jos tukan alla ei ole riittävästi kapasiteettia.
Ylioppilaan vastaukset tarkastaa assari, jonka ruotsinkielen taito on Matti Vanhasen tasoa. Ei ne halua keskustelua omasta ruotsin osaamisesta. Ruotsinkielinen sekava vastaus menee aina läpi, vaikka tarkastaja ei oikeasti ymmärrä eikä uskalla/voi kyseenalaistaa vastausta.
Toisen luokan juristeja sieltä tulee.
Been there seen that.
Täällä nyt levitetään samaa vihapropagandaa monille eri foorumeille.
Kukaan ei pääse "jonon ohi" opiskelemaan lakia eikä muutakaan.
Ruotsinkielisille on vain omat jonot, jotka ovat huomattavasti lyhyemmät kuin suomenkielisten.
Jos on2 jonoa josta toisessa on kovempi kilpailu kuin toisessa alan opintoihin niin kummasta jonosta valmistuu pätevämpiä, luotettavampia, osaavampia juristeja?
Mitä mieltä juristikunta on kielikiintiöjuristeista.
>Hieno homma. Saisi olla myös englanninkielisille kiintöitä koska kansainvälistymisen myötä myös heitäkin tarvitaan ennemmän. Suomenkielinenkin voi tietenkin myös opiskella englanniksi tai ruotsiksi. Tämä olisi jopa tavoiteltavaa koska sitten suomalaiset oppisivat sivulla uuden kielen.
Siis niistä jotka pääsevät jonon ohi opiskelemaan oikeustieteelliseen ruotsiksi.
>Ruotsia osaavista juristeista on kai puute joten onhan tämä luonnollinen tapa paikata tätä puutetta. Katso myös ensimmäinen vastaus.
Onko heidän arvostuksensa minkälainen.
>Kaksikielisiä juristeja arvostetaan aina yksikielisiä ennemmän. Kaikki kielet mitkä osaa on aina boonusta.
Voiko heidän palveluitaan käyttää?
Entä jos asiakas on suomenkielinen.
>Suuri osa ruotsinkielisistä osaavat lähes sujuvasti suomea, varsinkin korkeasti koulutetut kuten juristit, jos sitä tarkoitit.
Ovatko luotettavia?
>Miksei olisi?
Ruotsin kieliseen juristikoulutukseen pääsee tasoltaan oppilas, jonka tasoinen suomen kielinen ei pääsisi edes ammattiopistoon (ko. laitosta väheksymättä)!
Tarkoittaa lopputilanteessa sitä, että ruotsin kielinen saa samanarvoisesti suoritetusta tentistä vääjäämättä aina paremman arvostelun, arvosanan!
Sama pätee kaikkiin muihinkin oppilaitoksiin!
Sanon vain, että kokenut kaiken tietää!
Valitsen yleensä suomenkielisen lääkärinkin, ettei kohdalle sattuisi tosiaan kiintiösellainen.
Kun puhutaan arvostuksesta, viitataan aina pakosta myös johonkin arvostavaan tahoon. Olennaista on, kuka arvostaa missäkin tilanteessa.
Minä suomenkielisenä asiakkaana arvostan enemmän suomenkielistä.
Juristikin on ihminen, ja ihmisen toimintaan vaikuttavat aina henkilökohtainen motivaatio ja omat asenteet. Eivät aina edes tietoisesti, yleensä ihan tiedostamattakin. Juristin kohdalla valitsisin ehdottomasti suomenkielisen, varsinkin jos vastapuolella olisi ruotsinkielinen taho.
Sinänsä katsoisin, että tuo "jonon ohi" on virheellinen termi. Jono se on sinne ruotsinkieliseen koulutusohjelmaankin, ja sinne kyllä voivat hakea myös äidinkieleltään suomenkieliset hakijat, niinkuin monet ovat tehneetkin ainakin muissa koulutusohjelmissa eri korkeakouluissa.