Avopuolisoni kosi minua (ei vielä sormuksia tosin ole). Ja todellakin tiedän että hän on se oikea kenen kanssa haluan viettää loppuelämäni mutta ongelmana onkin nyt siis se, että olen aikaisemminkin ollut kihloissa. Tästä edellisestä kihlautumisestani (joka sitten kuitenkin päättyi eroon) on muutama vuosi jo kulunut, mutta jollain tavalla tuntuu typerältä mennä uudestaan kihloihin. Lähinnä kai pelkään sitä mitä lähipiirini ajattelee moisesta. Tiedän, naiivia. Mutta mitä tässä nyt tekisi..... Joskus periaatteenani oli, että jos kerran kihlaudun/menen naimisiin ja tuleekin ero, en enää koskaan mene uudestaan. Ja tässä sitä nyt ollaan.
taas kihloihin
juuri näin
61482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minullakin on ollut tuollainen periaate. Joko pidän periaatteesta kiinni ja olen loppuikäni yksin... tai annan itselleni uuden mahdollisuuden onneen. Jälkimmäistäkin voisin pitää omana periaatteenani, joten on havaittavissa ristiriita omien periaatteiden välilä. ;)
Luulisi, että lähipiirisi haluaisi antaa sinulle uuden mahdollisuuden onneen. Ei yksi virhe tarkoita sitä, että koko elämä olisi menetetty.
Olen kokenut myös kihlauksen purkautumisen ja mietin aivan samoja asioita. Minua ei ole tosin kosittu vielä, mutta ehkä joskus asia tulee ajankohtaiseksi. Tuntuu typerältä ajatella että joku muu katsoisi kieroon sitä että kihlautuu uudestaan, mutta ajatus on toki käynyt mielessäni joskus. Omalla kohdallani sain asian järkeiltyä sillä, että ei ollut minun syy että kihlaus purkaantui. Olen puhunut asiasta mieheni kanssa ja häntä ei näytä häiritsevän se että olen ollut kihloissa aikaisemmin. Olen tällä kerralla huomattavasti järkevämpi kuin silloin kuin kihlauduin, ainakin seurusteluaikaa on huomattavasti kauemmin takana kuin ensinmäisellä kerralla. Perheeni ja tuttavani suhtautuvat asiaan todella positiivisesti, jos uudestaan päätyisin kihloihin. Ja niinhän se on että kihlaus on sopimus kahden ihmisen välisestä rakkaudesta, eikä kenenkään mielipiteen pitäisi vaikuttaa asiaan. Suosittelen että nautit täysyn rinnoin kihlauksesta, aivan kuin se olisi ensinmäinen kerta, sillä kaikki on kuitenkin ihan eri tavalla kuin aiemmin. onnea teille!
Moi!
Mulla on sinänsä sama tilanne, että kerran oon ollu kihloissa ja en todellakaan näe itseäni toista kertaa kihloissa. Niinpä aion unohtaa tuon vaiheen ja mennä suoraan naimisiin (kesällä). Niin niin joo joo, siellä jo joku viisastelee, että sittenhän sä oot jo kihloissa. No, mulle on ihan sama oonko mä jonkun mielestä kihloissa vai en, mutta omasta mielestäni en ole. Kihlajaisia ei oo ainakaan vietetty eikä sormusta tule killumana sormessa.
Aion kuitenkin viisastella. Jos on sopinut naimisiin menosta niin on kihloissa. Oli sormuksia tai ei. Tai kihlajaisjuhlia. Mutta tietysti voitte mennä ns. vähin äänin kihloihin eli ette hanki sormuksia, ettekä juhli. Jotkut sanoo sitä salakihloiksi. Laitatte vaan kutsut häihin postiin ja siitä saavat tietää, että olette menossa naimisiin. Joillekin voi olla ehkä hyvä kertoa jo ennemmin, esim. vanhemmille ja mahdollisille kaasolle ja bestmanille.
Kyllä mä mielestäni olen kihloissa jos kerta mies kosi ja suostuin… Vaikkei sormuksia hankittukaan?
Ja niin kyllä muutkin mielestäni on, mutta ei sitä pakko ole sanoa kihlaukseksi...
Laitatte sormukset sormeen pitämättä asiasta meteliä. Hiljaa hyvä...