ensi kesänä olis tarkoitus mennä armeijaan, haluisin vaan tietää mitä siellä kuuluu jokapäiväisiin rutiineihin?
lisäksi voisko joku kertoa millanen mesta isosaari on? hyvät huonot puolet
lisäksi voisko joku kertoa millanen mesta isosaari on? hyvät huonot puolet
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aamulla herätään ennen kuutta kun kovaäänisistä kuuluu "komppaniassa herätyyyyyyys" ja vitutus alkaa. Herääminen tapahtuu punkasta VÄLITTÖMÄSTI ylös hyppäämällä ja sänkyjen särmäys alkaa. Aikaa kaikelle aamutouhulle vaatteiden pukeminen mukaan lukien on 10min, eli paskalla, suihkussa tai hampaiden pesulla ei kerkiä käymään. Sänkyjä särmätessä alikessu käy huutamassa tuvan ovelta kaikkien nimet. Punkan taso tarkastetaan myöhemmin vatupassilla ja jos valko-siniraidallinen päiväpeite on puolikin senttiä vinossa revitään punkka lattialle ja kaikki tehdään uudestaan.
Vaatetus määrätään aamutouhujen ohella ja yleensä lähdetään lenkille. Säällä ei ole merkitystä sillä varustus on aina sama: aircushionit jalkaan ja siniset lenkkikamat jossa rintataskun vetoketju on oltava kiinni tai saa huudot. Parhaimmassa tapauksessa -jos ulosmeno ei tapahdu riittävän nopeasti- ravataan tuvan ja kassun ulkopuolen väliä jopa neljäkin kertaa.
Lenkki on uuvuttava ja vesisade ei mieltä paranna. Kun olet hiestä märkä mennään järjestäydytään ruokalan ulkopuolelle aamupalalle ja kiskotaan puuro ja näkkärit naamaan 7 minuutissa ja sitten järjestäydytään taas ulkopuolelle. Juoksumarssia kassulle jossa vedetään hikisten kamojen päälle taisteluvarustus ja kaikkia vituttaa. Välissä ei kerkiä lepäämään eikä se onnistuisikaan sillä punkassa ei saa maata päiväsaikaan.
Homma jatkuu samanlaisena pitkin päivää. Välillä käydään siivoamassa ja syömässä. Periaate on että aina järjestäydytään pikkutarkasti ja seistään asennossa, silmätkään eivät saa liikkua. Vaikka kuljettava matka marssien kestäisi 3min menee järjestäytymiseen aikaa 4min ja odottamaan ja asennossa jäpittämiseen on aina kova kiire.
Jos kessu maistuu voit unohtaa koko homman. Tupakalle kutsutaan ehkä 2 kertaa päivässä ja jos olet kusella se on "henkilökohtainen voi voi" eli kusi pitää katkaista tai muuten (et ehkä silloinkaan) kerkiä röökille. Yleensä alikessu käskee juoksemaan pienen lenkin ennen röökille menoa kun hän itse kävelee 20 metrin päässä olevalle röökipaikalle ja polttaa kessun puoleen väliin. Kaikki vetävät röökiä kuin korsteenit mutta polttaminen loppuu kun alikessun röökikin loppuu.
Kaiken kaikkiaan vittumaista ja turhaa hommaa. Jos olet hiukan yksinkertainen tai tyhmä homma varmaan luistaa mutta jos ole normaaliälyinen koko touhu vituttaa koko ajan.
Ei se koko ajan tuollaista ole.Tietyt rutiinit omaksuu heti alussa,niin loppuaikana voikin olla jo tekemisen puutetta.
se pahin ongelma onkin. Kassulla ja sotkussa makoiluun kyllästyy auttamattomasti ja vitutus vain kasvaa.
Loppua kohden hommista luistamista opetellaan urakalle ja porukan kuningas on se joka velmuilee itsensä mahdollisimman tehokkaasti kaikenlaisista vastuu tehtävistä.
Lisäksi loppu aikaa kohden jengillä alkaa vintti pimentyä ja homma menee järjettömäksi. Heitellään kusta ja paskaa toisten punkkiin ja runkkaillaan vessassa. Yksinkertaisten alkuihmisten primitiivistä puuhaa.
"Kaiken kaikkiaan vittumaista ja turhaa hommaa. Jos olet hiukan yksinkertainen tai tyhmä homma varmaan luistaa mutta jos ole normaaliälyinen koko touhu vituttaa koko ajan."
Ja se on kaikista ärsyttävintä, että joku on lisäämässsä sitä vaikeutta ainaisella valittamisella. että kun ei ole mukavaa ja ruoka ei ole hyvää ja kun vähä sattuu jalakaan tai jotain muuta olematoonta, ja jätkällä elopainoo 40 kiloo liikaa. Se on paljo tuurista kiinni millaseen tupaan joutuu motttiaikana. Jos tuvassa on hyvä henki, ja muutenki homma lähtee toimiin, ni sit on olo lähes siedettävä.
Mitä ihmeen vaikeeta siinä näytelämässä nimeltä armeijan sisäpalvelussääntö on? Se opettaa kuriin. Tekemään se työ, minkä pitää. Oikealla tavalla, oikealla nopeudella, ja käyttämään oikeita vuorosanoja. Halvempaa on opettaa päiväpeiton ruuduilla sitä jämäkkyyttä, tarkkuutta, vastuullisuutta kuin vaikkapa suht tyyriillä gyroskooppi hyrrillä. Ensin pitää saada ymmärtämään, että laitteita käytetään vastuullisesti, siten että ne kestää, ja ne palautetaan samaan paikkaan huollettuina, kunnostettuina. Ei vaihtoehtoja. Lisäksi vaikkapa tulenjohtoryhmässä, pitää kaikkien tietää oikeat vuorosanat, että homma toimii kaikissa olosuhteissa, ei tarvitse miettiä yhtään, sen homman vain osaa. ja niin kauan harjoitellaan että osataan.
Siinävaiheessa kun SA kokoonpanoon siirrytään niin silloin homma muuttuu. Kaikki muuttuu. Sit ollaan vähä niinku töissä, skappareitten asenne muuttuu, alikit ja koksut lakkaa jännäämästä. Kaikki tietää tasantarkkaan mitä tehään ja silleen et mitä on odotettavissa. Ja jos porukka saa hommat tehtyä nopeasti, ni sitte jää luppoaikaa. Koulutuksen aikaisemmasssa vaiheessa hyvät suoritukset palkittiin lisäsuorituksilla.
Siin mielessä se army on kiva paikka että sinne mennessä ei tartte osata yhtää mitää, kyllä siä opetetaan. Ja ehdottoman hieno juttu on seki et siel saa käyttää omia urheiluvälineitä, juoksin meinaten ite ekan cooperin testin firman lenkkareilla, en suosittele. Kyl niil ny sen aamulenkin juoksee, mis ei pidetä kauhiaa vauhtia.
on pään sisäinen jatkuva vitutus. Itse en valittanut kertaakaan koska ei siitä hyötyä ole mutta aivoni valittivat koko ajan.
Turhaa kakkaa ja paskaa. Onneksi on ohi.
Minulle jäi kokelasajasta aivan toisenlainen muisto. Töitä riitti aamusta iltaan ja tehtävät olivat riittävän haastavia. Harjoitussuunitelmia väsättiin ja harjoituksia valmisteltin niin, että yleensä ei kokelastuvasta valot sammuneet ennen yhtä. Hauskaa oli joka tapauksessa.
Alokasaika oli kieltämättä yksinkertaisen miehen etenemisen opetelua - ja tunsi aika usein itsensä yksinkertaiseksi. Toisaalta myöhemmin ymmärsi, että koulutus tavoitteli sellaista perustasoa kaikille, että olisi mahdollista selvitä hengissä sodasta.
Varusmiespalveluksen suorittamisestahan se vasta alkaa. Joukot koulutetaan varusmiesaikana ja sen jälkeen vasta alkaa palvelus sodan ajan joukoissa. Tuota palvelusta kestää sitten usimmilla jonnekin kolmenkymmenen viiden ikävuoden paikkeille. Joillekin vähän pitempään.
tappamisen taito mahdollisimman hyvin.
Noi on 15v juttuja.
Olen samaa mieltä. Kävin intin vuonna 96 ja homma oli kuvaamasi kaltaista, turhauttavaa tyhjäntoimitusta alusta loppuun saakka. Väkisin pakotettiin RUK:lle, jossa olin muuten tahallani kurssin huonoin ja vemppasin aina kun silmä vältti. Koksuna tapoin aikaa alokaskomppaniassa velttoilemalla milloin missäkin nakkisuojassa ja päivät kuluivat seuratessa urpojen ja vähä-älyisten säntäilyä. Vitutus oli suunnaton. Onneksi kävin suorittamassa paskan pois nuorena. Nykyään voisi olla henkisesti todella vaikeaa.
kaikki ampumaan pyssyillä ja leikkimään.
Olet lapsellinen idiootti.
Kylmä paikka ja aina tuulinen. Lisäksi joudut reissaamaan veneellä edes takaisin joten lomat lyhenee jonkin verran. Päivällä tykit paukuttaa korvat lukkoon ja kaikkia vituttaa.
Kaipr 2/98 Kovaa ryynästä oksennus kurkussa alusta lähes loppuun paino tippu kunto koheni ja loppua kohti ylimääränen paskakin hävis.
homoilua
http://irc-galleria.net/view.php?nick=ekimyob&image_id=31525968
isosaari eli ibiza, suklaasaari tai ihan vaan pelkkä saari, on ihan helvetin helppo mesta. siel on rennot skapparit ja hyvää safkaa. on myös tosi pieni mesta (n. 150 tyyppiä linnakkeella) eli kaikki tuntee kaikki ja sellane kodikas fiilis. en ny jaksa selittää sen tarkemmin mitä siel tapahtuu mut voin luvata et helppoo tulee sun inttiaikas olee jos et nyt ihan pienestä hajoa. paska puoli saares kuitenki on et 6kk ei kovin helposti pois pääse vaan suurin osa porukasta pistetään joko 12kk tai 9kk. niin, ja ne lomat, niitä ei hirveesti saa muita ku perus viikonloppulomat.