Pahalta tuntui lueskella "väärää" tietoa alapuolen kannanotoista.
Pääperiaate se, että vesikiertolattialämmityksessä lämmitetään lattiaa ruumiinlämpöä huomattavasti kylmemmällä vedellä (meno 28 ja paluu 26 => huoneen lämpötila 23)..=>lattian pitää siis tuntua ruumiinlämpöä kylmemmältä (vaimon tissi siis lämpimämpi). Tulevaa lämmitysveden läpöä säätää säätölaite, jota käytetään myös patterilämmitystalossa. Sillon se työntää noin 47 asteita vettä pattereihin.
Patterilämmitys lämmittää taloja ja huonekaluja ilman välityksellä, samoin sitä betonilattiaa maton ja parketin alta => tämän takia lattialämmitys on se fiksuin tapa lämmittä, koska omakotitalon ylivoimaisesti tihein ja painavin materiaali on tuo maanvarainen betonilattia => kun lämmitetään suoraan lattialämmityksellä tätä massaa niin lopputulos on varmasti parhain.
Tiedätkö muuten, että 80 mm betonilattapala painaa 192 kg ja jos huoneistoala on 142 m2 niin betonomassa on tällöin 27264 kg => panee miettimään että pidetäänkö lämpö laatassa patterivetoisesti ilman välityksellä vai pannaanko vesikiertoputket laatan sisään.
JA HUOM. energiatarve on sama (patteri/lattialämmitys), mutta lämpötilaerot huoneessa on tasaisemmat ainoastaan lattialämmityksellä.
Pääperiaate se, että vesikiertolattialämmityksessä lämmitetään lattiaa ruumiinlämpöä huomattavasti kylmemmällä vedellä (meno 28 ja paluu 26 => huoneen lämpötila 23)..=>lattian pitää siis tuntua ruumiinlämpöä kylmemmältä (vaimon tissi siis lämpimämpi). Tulevaa lämmitysveden läpöä säätää säätölaite, jota käytetään myös patterilämmitystalossa. Sillon se työntää noin 47 asteita vettä pattereihin.
Patterilämmitys lämmittää taloja ja huonekaluja ilman välityksellä, samoin sitä betonilattiaa maton ja parketin alta => tämän takia lattialämmitys on se fiksuin tapa lämmittä, koska omakotitalon ylivoimaisesti tihein ja painavin materiaali on tuo maanvarainen betonilattia => kun lämmitetään suoraan lattialämmityksellä tätä massaa niin lopputulos on varmasti parhain.
Tiedätkö muuten, että 80 mm betonilattapala painaa 192 kg ja jos huoneistoala on 142 m2 niin betonomassa on tällöin 27264 kg => panee miettimään että pidetäänkö lämpö laatassa patterivetoisesti ilman välityksellä vai pannaanko vesikiertoputket laatan sisään.
JA HUOM. energiatarve on sama (patteri/lattialämmitys), mutta lämpötilaerot huoneessa on tasaisemmat ainoastaan lattialämmityksellä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Me rakensimme ok-talon tässä ihan äskettäin. Aluksi suunnittelimme sinne vesikiertoista lattialämmitystä. Hinta nousi huimasti, olisi tullut maksamaan asennuksineen tuolloin lähes 60 tuhatta mk. Päätimme sitten laittaa lattiaan hyvät eristeet, eikä lattia tunnukaan kylmältä. Suurensimme takan kokoa ja se painaa lähes 4 tuhatta kiloa. Sinne laitatimme sitten sähkövastukset, joita voi tarvittaessa lämmittää yösähköllä, hintaa vastuksille tuli 1800 mk. Kovemmalla pakkasella tosin takan vastusta on pidettävä koko ajan päällä, että se lämmittää riittävästi. Me olemme ainakin tulleet ihan hyvin toimeen ilman lattialämmitystä. Satsaa vaikka sitten vaikka kunnon takkaan ja leivinuunnin. Ai niin, on meillä pesutiloissa semmonen laatan alle laitettu lattialämmitys ja ihan mukava sellanen siellä on.
Siis todellakin 60kmk jos ottaa kaukolämpölämmityksen vesikiertoisella lattialämmityksellä?
Onkohan toi noin kallista, toivottavasti ei??
Meillä ei ollut mahdollisuutta kaukolämpöön, vaan vesikiertoista lämmitystä varten olisi pitänyt laittaa erillinen kattila, joka maksoi tuolloin noin 35 kmk. Sen asennus olisi maksanut peräti 14 kmk ja sen päälle vielä putkistot ja niiden asentaminen. Kyseessä oli joku tehokas kattilla hyvällä hyötysuhteella, joka toimi samalla käyttövesivaraajana, halvempiakin olisi varmaan ollut.
Kantsii varmaan vetää kaapelit lattiaan ja lämmittää yösähköllä sekä puu lisälämmityksenä leivinuuni tai takka.
Valmistus kustannukset ovat n.1/5 alue/kaukolämmityksen(vesikierto) perustuskustannuksista...Kai?
Saattaa mennä jokunen(15-20v.) vuosi vesikierrolla ennekuin hankkii rahansa takaisin??
Miten niin 28-asteinen meno? Ei riitä. Mitoituspakkasella meno on oltava 35-45 astetta. Jos on lautaparketti, on laatan lämpö oltava mitoituspakkasella noin 35-45 astetta, jolloin lautaparketin pintalämpö on 28 astetta ja huoneessa 21...23 astetta.
Kivilaatoitetussa lattiassa riittää alempi laatan lämpö ja se on tuo 28 astetta mitoituspakkasella. Ilman lämmitystarvetta on laatan lämpö sama kuin huoneen lämpö. Ja kaikki muu siltä väliltä.
Ja 45 astetta laatassa tuuppaa energiaa alaspäin. Lämpövuo on kilovatin luokkaa jossain 160 m2 alueella kovilla keleillä. Jos ei perusmaassa ole vesi pinnassa se kyllä lämpiää vuosikausia ja tilanne helpottuu vähitellen. Josta taas voi tulla höyrynpaineongelmia, joka on jo eri juttu.
Ai niin. Näitä juttuja ei kannata uskoa. Olen fanaattinen uhoaja. Harkitsen parhaillaan nimimerkin vaihtoa Fanaattiseksi uhoajaksi.
Jakotukissa eilen menovesi oli 28 ja tulovesi ton 25. Ulkona 1 lämmintä ja kämpässä 23. Landis&gyrin säädin pannuhuoneess.
ps. omakotitalon laatan paksuus vesikiertoisessa 80 mm.
Kun tammikuussa on -20 astetta, mikä on arviosi meno- ja paluuveden lämmöille?
32 meno ja paluu 26, kämpässä 22