On täysin väärä käsitys se, että käytettäessä sähkölattialämmitysmenetelmää ja yösäköä tehdään rakennusvaiheessa lattiavalusta 150-200 mm paksu sen takia, että varatan yöllä lämpöä jemmaan päiväan ajaksi..mikä siis pielessä!!..
- 150 mm paksu laatta painaa / neliömetri 360 kg ja jos asuinneliöitä vaikka 136 niin massaa 48960 kg...saa siinä piuhat olla punasena vaikka koko yön niin ei siinä pintalämpötila paljon muutu.
- betoni on myös eriste=> metri betonia niin ei varmasti läpiä vaikka piuhat kuinka punasina ja pakkasen tunkeva vaikutus talon muun vaipan läpi kylmentää talon
- betoni ei läämitä, mutta maksaa noin 100 eur/m3
- 150 mm paksu laatta painaa / neliömetri 360 kg ja jos asuinneliöitä vaikka 136 niin massaa 48960 kg...saa siinä piuhat olla punasena vaikka koko yön niin ei siinä pintalämpötila paljon muutu.
- betoni on myös eriste=> metri betonia niin ei varmasti läpiä vaikka piuhat kuinka punasina ja pakkasen tunkeva vaikutus talon muun vaipan läpi kylmentää talon
- betoni ei läämitä, mutta maksaa noin 100 eur/m3
Vastaukset 10
Vanhimmat
...eristäähän se betoni. Antamallasi painolla betonin normaalinen lämmönjohtavuus on yli 1,8 W/(mK). Tästä voi helposti laskea että yksi metri betonia eristää yhtä paljon kuin 3 cm mineraalivillaa (siis kolme senttiä - eikä tässä tarkoiteta rahayksikköä). Hui!
Ns. varaavassa laatassa keskellä 150 mm laattaa kulkevan putkiston/kaapelin päällä oleva betonimäärä vastaa eristävyydeltään kahta millimetriä mineraalivillaa. Useimmat rak.inssit (ainakin ennen vuotta 1987 syntyneet)suunnittelevat tämän laatan alle ja sivuille aika lailla enemmän eristystä. Sinusta en tiedä.
Kerropa - koulutuksen saaneena ihmisenä - minne se betoniin yön aikana upotettu lämpö häviää, sillä kun ei sanojesi mukaan saada sen laatan pintalämpötilaa nostetuksi. Jääkö se väijymään sinne laatan alapintaan? Jos lämmittää joka yö niin hornako sinne laatan alle pikku hiljaa syntyy?
Se on niin, että se lämmityssysteemi ei lämmitä yön aikana yhtään enempää sitä asuntoa, oli lattiassa betonia 80 mm tai 160 mm.TÄMÄ on fakta.
Faktaa on se, että ton 80 millisen laatan paino on jo niin iso, että ei siitä "lämpö lopu" vaikka päivällä ei lämmitä. Mitä sinä tarjoat tähän,,
Odotan mielelläni vastausta...
Ihan kohteliasta olisi kyllä itse vastata niihin saamiinsa kysymyksiin, jos keskustelua haluaa kysymyspohjalta käydä. Odotan yhä.
Sinä väitit että 15 senttiseen laattaa ei saada lämmitettyä edes "piuhat punaisena" sellaiseen lämpötilaan että siitä saataisiin huonetilaan pitempään lämpöä kuin 8 sentin laatasta. Tämä on täyttä soopaa.
Nyt kerrot että mielestäsi 8 senttiseenkin laattaa saadaan riittävästi lämpöä varattua. Tämä taas on mielipidekysymys eikä mikään fakta kuten esität. Kaikki eivät pidä pahimpana pakkaskautena polttavasta laatasta aamulla, ja kylmästä laatasta illalla. Joillekin ihmisille se käy mainiosti jos rakentamisessa saa pari vanhaa tonnia säästettyä. Nyt sinä yksioikoisesti toteat jonkin ratkaisun olevan väärän siksi että sinusta tuntuu ettet haluasi sitä kustantaa. Ihmiset kuitenkin rakantavat ihan itse järjestämällään rahoituksella, eivät ne sinulta sitä rahaa kysy.
Meitä on moneksi, ja on erinomainen asia että rakentamisessa löydetään eri laatutason ratkaisuja.
Millainenkohan on yleensä omakotitalon sulaketaulun kapasitetti lämmittä betonimassaa, joka on 80 mm betonilaatallakin 192 kg/m2 ja 150 mm betonilaatalla 360 kg/m2, jos verrataan esim saunan kiukaaseen. Eli jos on 136 m2 lämmitettävää, niin massat vastaavasti 26112 kg ja 48960 kg.
Totean että irtaimisto 80 mm betonilaatta talon vaippa lämmöneristeen lämpimällä puolella RIITTÄÄ siihen , että läpötila pysyy yösähköllä lämmitettynä päivälläkin LÄMPIMÄNÄ.
EI siihen tarvita 150 mm / paksunpaa betonilaatta.
Tein mielestäni huolellisesti tuonne tietoiskun kohtaan juu ei tästä aiheesta. Siitäkin voi alkaa.
On kyllä niin, että lattialämmitys vaatii helposti 3x35A pääsulakkeen siinä kun suorempi lämmitys selviää 3x25A sulakkeella. Harvoin tulee missään kohteissa 3x50A, mutta on noitakin toisinaan.
Toinen juttu on, että keskimäärin kelit ovat meillä aika leutoja. Jatkuvan tehon osuus on lämmityksestä esimerkiksi puolet huipusta ja allekin siis keskimäärin. (Anteeksi kiemuraiset ilmaisut mutta koeta kestää.) Tällöin varaavaa tehoa onkin käytettävissä 80% mitoituspakkasen aikaisen 30% sijaan. Paksusta laatasta on hyötyä lauhkeammilla keleillä vaikka tehoihin ei ole kauheasti tehty varaavaa osuutta mitoituspakkasta silmälläpitäen. Mutta aika nopeasti laatan paksuuden merkitys häviää lämmön tarpeen vähetessä, jos hyväkstytään 2 asteen dynamiikka.
Mitoituspakkanen on luokkaa -28...-35 Suomessa. Etelässä vähempi ja pohjoisessa enempi.
Tein taulukon kesällä itselleni näitä laatan paksuusjuttuja varten. Kiinnosti nimittäin mikä on optimaalinen laatan paksuus ja ylimääräinen teho, jolla yöllä lämpöä nostetaan. Yritän nyt tulkita tuota omaa taulukkoani. Helppoa se ei ole, mutta tässä näkyy olevan kolme laatan paksuutta punaisella. Ne ovat 90, 100 ja 110 mm.
dT on 2 astetta. Eli lämpöä laatassa nostetaan kaksi astetta yöllä. Tarkoittaa, että huoneen lämpö myös nousee kaksi astetta karkeasti ottaen. Tuollainen lämmönnousu ei ole vielä kiusallista.
Täällä näkyy olevan jotain käyttökelpoista. Varauskyky 150 m2 alalla noille paksuuksille on 15 kWh, 16,9 kWh ja 18,6 kWh tuolla 2 asteen lämpötilan nostolla siis. Ja ylitehoa varaamista varten on asennettava jatkuvaan tehoon verrattuna noin 30%.
Ja toinen käyttökelpoinen juttu näkyy olevan. Nimittäin tuon kahden asteen nostolla tehty energiapaketti purkautuu 7 tunnissa, 7,8 tunnissa tai 8,6 tunnissa noilla laatanpaksuuksilla. 12 tuntia saavutetaan 155 mm laatalla. Tai kolmen asteen lämmön nostolla 105 mm laatassa. Kolme astetta on epämukava jo huomautettakoon.
Yksi tulkinta. 100 mm laatan avulla saadaan 2 asteen erolla toimittaessa halpaa sähköä kokonaisuudessaan 16,8 tuntia vuorokaudessa. Vajaa 8 tuntia tulee siis kalliimmalla.
Tuollainen 100-120 mm on hyvä paksuus laatalle. En tajua paksummasta mitään.
Mutta tehdäänpä kysymys. Mitä mieltä olette, jos laattaa ei valettaisikaan suoraan styroksin päälle? Vaan styroksin päälle tulisi paperi, hiekka 200-300 mm, paperi ja betoni. Hiekka osallistuu varaustapahtumaan siinä kuin betonikin. Lisäksi hiekka tekisi ryhdikkäämmän alustan betonille kuin styroksit. Eli osa alustan täytöstä siirrettäisiin styroksien päälle.
Kuten arvaat, niin minähän se siihen viimeiseen lauseeseen kommentoin. Taas tälläkin kertaa vaikka sapiskaa siitä saisin.....
Hiekan lämpötila olisi +22 ja RH 90%, näinhän se ainakin alkuvaiheessa on. Vesihöyryn osapaine laatan alapinnassa on silloin 2300 Pa ja huoneilmassa +22 ja RH40% on vesihöyry 1050 Pa ja lopputuloksenhan tuosta näkee => laatan pintaan tulee vesi ja pinnoitteet lähtevät irti.
Kun lämmitystä jatketaan eteenpäin, niin hiekka kuivaa laattaan, siis kuivempaan tilaan päin. Tilalle nouseen kylmemmästä ja kosteammasta perusmaasta lisää kosteutta. Jossain vaiheessa löytyy tasapainotila, koska.... ehkä muutaman vuoden lämmityksen jälkeen ;-) ehkä ei koskaan....
Joten jos hiekkaa haluaa käyttää osana varaavaa massaa, niin lämmöneriste ja mahdollisesti höyrynsulku pitäisi laittaa hiekan alle.
Tuosta paperista betonilaatan ja lämmöneristeen välissä on saatu jossain vahinkotilanteissa huonoja kokemuksia. Laatan kuivauksen jälkeen rakenteen sisään orgaanista ainetta, joka on kastunut ja homehtumisilmiö saattaa jatkaa siinä kulkuaan vaikka laatta olisi muuten kuivattu. Ohut suodatinkangas saattaisi olla oikeampi ratkaisu, toisaalta ei ole juurikaan haittaa vaikka hiukan eristelevyn saumojen välistä betonia valuisikin alla olevan levyn päälle.
......on nähtävänä edelleen vanhan Lahdentien varressa Mäntsälässä. Konkurssin jälkeen puolen miljoonan talo myytiin neljälläkymmenellä tonnilla. (mk)
70 -luvulla tehdyssä aurinkoenergiatalossa on mainitsemallasi periaattella tehty alapohja, hiekka vaan on korvattu kivillä ( ikäänkuin kellari täyteen! ) Varauskyky piti riittää koko talven yli, mutta jo marraskuussa loppui "puhti".
Toisaalta rakennusalan onneksi näitä Pelle Pelottomia riittää ja joutavaa rahaa harrastamiseen löytyy, varoittavat esimerkit ovat edelleen nähtävänä, muutamia jopa vanhoilla asuntomessualueilla, Varkaudessa ja Kuopiossa, ehkä muuallakin.
Idea!:
Joku voisi kai tehdä nettiin luettelon näistä, voisivat "itseoppineet" käydä tutustumassa epäonnistuneisiin kokeiluihin ja suunnata terhakkuuntensa muuhun asiaan; vaikkakaan uskoontulleilta ei päätä käännä mikään...eihän?
Eikö 20 senttiä hiekkaa + 10 senttiä betonia ole lattialämmityksessä styroksin päällä lähes koko vuoden jossain 25 ja 45 asteen välillä? Minusta höyrynpaineet ovat hankalat vasta styroksin alla. Lähinnä tuntuu olevan kustannustekijä laatan paksuuden kasvattaminen. Jospa hiekkaa olisikin vain 10 senttiä laatan alla. Minusta tuo varauskyvyltää vastaa lähes 20-senttistä laattaa, mutta on paljon edullisempi.
Minä vain kysyin, koska rakenteiden kannalta ainakin yli 100 mm laatta on turhan järeä maanvaraisessa. Minulla on olohuoneen osuus nostettu 300 mm hiekalla muuta lattiakorkoa ylemmäksi. On tuo rakenne eli styroksi, paperi, hiekka, suodatinkangas ja betoni. Nostetun alueen reunassa ei ole ilmennyt (rakennus)kosteuden pukkaamista läpi. Laatassa on tavallinen kaapelilämmitys. Siinä on siis 7 m3 kiviainesta. Ei sen lämpötila juurikaan vaihtele vaikka lämmitetään vain yösähköllä.
Tähän mennessä ei kyllä ole tullut mieleen, jotta hiekka kostuisi styroksien päällä jotenkin maasta tulevalla kosteudella. Maassa kun on se +5 astetta tai jotain ja suhteellinen kosteus 100% ja styroksien päällä lämpö on 20-40 astetta. Eikö huonelämpö ja enemmän styroksin lämpimällä puolella pidä hiekan suhteellisen kosteuden aika paljon alempana kuin 100%. Jossain 30-40% luokassa kenties?
En tiedä, mutta kai tässä pitää alkaa murehtimaan asiaa kuitenkin.
Idea hyvä kymppi, mutta varaavia sähkölattialämmityksiä suunnitellessa kannattaa pitää mielessä se että yösähköä ei välttämättä enää kauaa jaeta.
Alunperin yösähkötariffi tehtiin tasaamaan sähkönkulutusta. Teollisuus toimii jokatapauksessa päivällä, mutta taloja voidaan lämmittää myös öisin. Rakentajat ja omakotiasujat ovatkin ottaneet onkeensa ja rakentaneet niin paljon varaavia sähkölämmityksiä että tällä hetkellä vuoden keskiarvona yösähköä menee selvästi enemmän kuin päiväsähköä.
Tästä syystä kabineteissa suunnitellaan koko yösähkötariffin lakkauttamista. Tämä ei ole vielä täysin julkinen tieto, mutta jollain aikataululla se tulee toteutumaan varmasti.