ystävää, joka ilmiselvästi kärsii alkoholismista..
en halua tungetella elämäänsä, mutta epäilen lupauksistaan huolimatta hakea apua ja lopettaa juominen ei onnistu..
olin huolissani, oli todella pohjalla ja lupasin lähteä kanssaan hakemaan apua.. lähti kuitenkin itse.. kävi kai muutaman kerran.. nyt en tiedä, mikä tilanne on ja välttelee aiheesta puhumista.. torjuu samantien, kun kysyn.
Miten edetä, turhauttavaa, kuluttavaa..
sortuuko takaisin.. kenen vastuu?
en halua tungetella elämäänsä, mutta epäilen lupauksistaan huolimatta hakea apua ja lopettaa juominen ei onnistu..
olin huolissani, oli todella pohjalla ja lupasin lähteä kanssaan hakemaan apua.. lähti kuitenkin itse.. kävi kai muutaman kerran.. nyt en tiedä, mikä tilanne on ja välttelee aiheesta puhumista.. torjuu samantien, kun kysyn.
Miten edetä, turhauttavaa, kuluttavaa..
sortuuko takaisin.. kenen vastuu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos kyseessä on täysi-ikäinen henkilö, vastuu juomisesta on kuitenkin vain henkilöllä itsellään.
Oli kyseessä kuinka läheinen ihminen tahansa, hän ei voi loppujen lopuksi tehdä enempää kuin olla huolissaan ja toivoa parasta, näin se valitettavasti tahtoo olla. Kannattaa varoa ettei asetu tahtomattaan ns. mahdollistajan rooliin: salailee muille toisen juomista, antaa anteeksi, lainaa rahaa jne. eli pitää yllä mahdollisuuksia jatkaa juomista. Kuulostaa julmalta, mutta niin kauan kuin alkoholiongelmaisen kulisseja pidetään pystyssä, hän voi jatkaa juomista.
Jos juova henkilö ymmärtää tilanteensa ja haluaa todella muuttua ITSENSÄ TAKIA, ei muiden mieliksi, apua on varmasti saatavilla. Mielestäni lähimmäisten tuki on uuden elämän opettelussa äärimmäisen tärkeää.
on se, että hän lähti hakemaan apua ITSE.
Raitistuminen on yleensä kai prosessi, tuskin kukaan ensimäisellä kerralla onnistuu...
Oleellista on se, että ympäristö on todellakin voimaton, jos alkoholisti haluaa juoda. Kukaan ei voi silloin auttaa...
että tulee itseään vastaan.. liika tuppautuminen tämän ongelman suhteen saa kyseisen henkilön vaan ajamaan pois, kun "muuta menoa"..
Tahallisia loukkauksia ja yhdessä vaiheessa ajattelinkin, että soromnoo, en jaksa..mikäli toinen ei välitä ollenkaan.. vaan viina ja sen ympärillä pyörivät ovat se tärkein juttu.. omaa terveyttäänkin kun tulee vaalia, eikä antaa imaista kurjuuteensa mukaan.. jos apu ei kelpaa, se ein kelpaa, ennenkuin oma halu..
Alkoholistin läheisellä on samantapainen tilanne kuin pienten lasten äidillä. Usein suurin työ ja haaste päivän mittaan on pitää itsensä hyväntuulisena.
On toisen ihmisen kunnioittamista olla sekaantumatta hänen asioihinsa. Älä hoida alkoholistin puolesta mitään sellaista, mitä et hoida muidenkaan aikuisten ystäviesi puolesta. Niin kauan kuin lähellä olevat ihmiset tekevät alkoholistille helpoksi juomisen, ei ole mitään hyvää syytä haluta päihteettömyyttä.
Myöskään hyvistä neuvoista, saarnoista, itkemisestä tai marttyyrinä olemisesta ei valitettavasti ole hyötyä. Jos olisi, juopot olisivat jo loppuneet Suomesta. Läheisen apu ei ole alkoholistille sitä parasta apua, niin kovasti kuin haluaisimmekin auttaa. Paras apu, tuki ja turva alkoholistille on jo raitistunut alkoholisti, joka henkilökohtaisesti tietää mistä alkoholismisairaudessa on kysymys.