Haluaisin kertoa oman kokemukseni koskien hörökorvia, ja lisäksi kysyä teiltä saman toimenpiteen läpikäyneiltä muutamia kysymyksiä.
Olen ollut koko pienen ikäni säälimättömästi kiusaajien hampaissa isojen korvieni takia. Muistan ajan ensimmäisellä luokalla, kun kukaan ei vielä kiusannut, miten en koskaan ollut kiinnittänyt peiliin katsoessani korviini huomiota. Mutta kummasti kun vuosikausia kuulee ivaa korvien takia, sitä alkaa itse nähdä tämän "vian". Olen jo 23 vuotias, ja kiusaamisen loppumisesta on aikaa jo 7,5 vuotta, mutta kouluaikana minun itsetuntoni saatiin hajoamaan niin totaalisesti etten ole asiasta päässyt yli. Peilistä minua katsoi kauniit kasvot joita kehysti elefantin korvat (lähes ketkään nyk. amk-luokkani opiskelijakavereista ei ole kiinnittänyt MITÄÄN huomiota korviini ennenkuin itse mainitsin asiasta, kukaan ei ollut huomannut niissä mitään outoa (tai no kukaan ja kukaan, mutta lähes tulkoon ei kukaan). yritin oppia elämään näiden kanssa, mutta lopulta väsyin ainaiseen korvien piilotteluun: kampaukset, pannat, huput ym. auttoivat, mutta tarjosivat vain väliaikaista lohtua. Lopulta n. 1,5 kuukautta sitten tein lopullisen päätöksen: minä menen leikkaukseen. Päätös oli selkeä ja todella todella todella pitkään harkittu. Pienen hetken uhrasin ajatukselle leikkauksen hinnasta, mutta vain pienen; olin valmis uhraamaan opiskelijan talouden tämän takia. Kyselin hintatietoja monista paikoista, ja kaksi niistä nousi yli muiden: toinen ymmärtäväisen kirurgin kanssa käymäni sähköpostikeskustelujen perusteella, ja toinen oli hassu juttu, ilmainen konsultaatio. Kaikki ilmainen toki kiehtoo opiskelijaa :D Niimpä varasin sinne (Christinas Clinic) ajan, ja menin muistaakeni jo seuraavana päivänä käymään paikan päällä. Olin oikeastaan jo päättänyt, että menen leikkaukseen Tampereelle, joten olin rentona ja huoleton siellä konsultaatiossa. Siellä sitten puhuttiin hinnoista, ja yllätyin iloisesti,kun heillä samanlainen leikkaus maksoi lähes 500 € vähemmmän kuin Tampereella. Korvani kuvattiin ja samantien varattiin leikkausaika. Kädet tärisi, kun lähdin kotiin: se tapahtuu!
Leikkaus lähestyi. Konsultaatiosta meni reilu 3 viikkoa kunnes pääsin leikkaukseen, koska kirurgi oli ulkomailla leikkaamassa. Välillä olin onneni kukkuloilla operaatiota odotellessa, välillä itkin hysteerisesti pelkoa siitä, "Jos korvistani tulee kukkakaalin näköiset :'(". Mutta mikään ei saanut minua perumaan päätöstäni. Vanhempani ja sisarukseni suhtautuivat suurella ymmärryksellä leikkaukseeni, vaikka kukaan meistä ei kauneusleikkauksia "hyväksy", vaikka se onkin jokaisen ihmisen oma päätös.
10.3 sitten oli leikkaus. Olin levollinen, kun isosiskoni pääsi leikkaushuoneeseen asti pitämään minua kädestä. Operaatio tehtiin paikallispuudutuksessa. Sain rauhoittavaa suoneen, ja olin kertonut ihan kummia juttuja koko toimenpiteen ajan. Muistin kyllä puheeni, mutta vakuuttelin siskolleni, että olin sanonut noi jutut sairaanhoitajalle yli viikko sitten, että en minä siellä maatessani mitään puhunut... :) Vasen, se höröttävämpi korva operoitiin ensin, ja operaatio kesti reilun tunnin. Sinä aikana korvastani poistettiin rustoa ja rustoa hiottiin ja pehmennettiin. Kun eka korva oli valmis, huomattiin, että nyt on sellainen homma, että nyt korvat ovat symmetriset, joten oikean puoleiseen korvaan ei sitten edes koskettu, ja olin siitä onnellinen.
Kipu on yksilöllistä, mutta herkän korva-alueen ja poskenpuolen ohuen ihon puuduttaminen sattui hirveän paljon. En halua pelotella ketään, joku ei saata "edes huomata" piikkiä. Kipulääkkeeksi popsin pe iltapäivä-su aamu yli 7000 mg Buranaa, sama vaikutus kun olisin syönyt porkkanaa, eli ei vaikutusta. Kipu oli viiltävä ja polttava, pidin siinä koko ajan lumipussia varoen kuitenkin palellluttamasta korvaa. Sunnuntaina en enää kestänyt vaan itkien soitin sairaanhoitajalle, että nyt tarvitaan naista vahvempaa. Sairaanhoitaja soitti kirurgille, joka soittti Helsingin yliopistolliseen apteekkiin Panacod-reseptin, ja minä sain kipuuni apua. Panacodilla pystyin taas hymyilemään :) Muutama päivä leikkauksesta korvasta tuli vähän märkää (vaikka puhdistin sen joka ilta ja aamu haalealla vedellä, kuivasin hyvin ja puhdistin desinfiointiaineella), joten sain siihen antibiottikuurin.
Nyt leikkauksesta on aikaa hieman reilu 2 viikkoa. Pidän edelleen sidettä öisin ja kotona aina kun muistan. Tänään kävin lyhentämässä tikkien päitä, tikit itsessään ovat itsesulavia. Kukaan ei voi uskoa sitä riemua, mikä sydämessäni tuntuu kun nyt katson peiliin: juku vie, että sieltä katsovalla tytöllä on kauniit korvat!!! Leikkausta en kadu, mutta uudelleen en menisi. Pahinta oli ehdottomasti kipu, jota edelleen on, koska turvotus kestää jopa pari kuukautta, ja turvotus tietenkin aiheuttaa kipua, loogista eikö totta?=) Nukkuminen onnistuu vain oikealla kyljellä ja selälteen, kaikenlainen vasenmpaan korvaan osuminen saa sen sykkimään ja jomottamaan. eli herkkä on.
Nyt kysymys teille, jotka ovat samanlaisen toimenpiteen käyneet läpi... Minulla on pelko, joka varmasti on käynyt teidän jokaisen mielessä jossain vaiheessa; entä jos korva palaakin omaan vanhaan asentoonsa? Tiedättekö ketään, jolle näin olisi käynyt? En oikeen tiedä, mitä korvassani varsinaisesti tehtiin, vaikka lääkäri on sen minulle monta kertaa selittänyt. Olisi ihana kuulla mielipiteitänne ja kertomuksianne!!
Ja HUOM!! Toivon ettei viestini pelotellut ketään, ja toisaalta en ketään leikkaukseen kannusta/hoputa, se päätös kannattaa tehdä huolella ja harkiten. Jos olette päätöksen leikkauksesta tehneet, teitä ei pelota mikään. Toivon teille voimia kestää sitä kipua, muistakaa, että lopputulos on varmasti sen arvoinen
Hörökorvat, kysymyksiä ja vastauksia
17
9104
Vastaukset
- kohtalotoverilta
Tervehdys kohtalotoverilta. Omat hörökorvani leikattiin 80-luvun alussa ihan kunnallisella puolella 6-vuotiaana, indikaationa "että ei kiusattaisi koulussa". Korvat kuitenkin palautuivat höröasentoon ja leikkaus uusittiin pari vuotta myöhemmin edelleen korvalääkärin toimesta ihan tavallisessa sairaalassa, nyt indikaatiolla "kun koulussa kiusataan". Äh, niitä kiusaamisjuttuja en jaksa muistella, mutta jättäähän se elinikäiset arvet, se kiusaus.
Korvani ovat nyt ihan ok. Ehkä pikkuisen normaaleja suipommat ja hieman punakat. Mutta että niillä kehtaa olla. En ehkä nykyisin leikkauttaisi niitä, mutta varmastikin se lapsena oli oikea ratkaisu. Neuvolassa sitä ehdotettiin, ja itse olin siihen halukas. Jo korvat olsiivat olleet tavallisemmat, olisi sitten kiusattu jostain muusta. Oma leikkaukseni jouduttiin siis uusimaan, ilmeisesti ei otettu tarpeeksi radikaalisti ja myös leikkauksen jälkeinen sidonta oli puutteellista, toki ohjeiden mukaista. Jälkimmäisen leikkauksen jälkeen sidos oli sitten ainakin viikon koko ajan, sitten vielä monta viikkoa öisin (napakka, että pysyi koko yön ja hyvin). Tuota sidontaa pidän edelleen tosi tärkeänä. Korvat eivät olleet kipeät (en ainakaan muista) eivätkä tulehtuneet.
Tsemppiä, kohtalotoveri!- Deep red
Kiitos viestistä. Korvien leikkaus on onneksi kehittynyt aika paljon 20 vuodessa, mutta en halua toisaalta stressata korviani yhtään: jos ne ovat palautuakseen, ne palautuvat, murehdinpahan sitä miten paljon tahansa.
- höröröröröhrö
Deep red kirjoitti:
Kiitos viestistä. Korvien leikkaus on onneksi kehittynyt aika paljon 20 vuodessa, mutta en halua toisaalta stressata korviani yhtään: jos ne ovat palautuakseen, ne palautuvat, murehdinpahan sitä miten paljon tahansa.
Miten paljon leikkaus maksoi? ja mistä sait tietoa hinnoista ja paikoista? mua ei oo oikeestaan kiusattu korvistani koska oon aina peittäny ne jollakin (ja pitkät paksut hiukset on aika pelastus :D) ja kehittäny omii systeemejä millä ei hörötä. tai ainoostaan vasen korva on hörö mut molemmat on isoja.onhan niist nyt siis muutaman kerran, ehkä kaks, sanottu jotain mut ei mitään suurempaa. itseähän se eniten häiritsee ku on ylitietonen noista ulokkeista. :P
miten sä toimit sen parantumisajan, eli eikös operaation jälkeen täydy pitää n. viikko jotain sidettä siinä. sitä ajan tällä takaa, että mä en haluais et kaikki koulus saa tietää et mun korvia on leikelty, koska niihin ei oo siis aiemminkaan kiinnitetty sen enemmän huomiota niin en haluais sitä operaation jälkeenkään. - Deep Red
höröröröröhrö kirjoitti:
Miten paljon leikkaus maksoi? ja mistä sait tietoa hinnoista ja paikoista? mua ei oo oikeestaan kiusattu korvistani koska oon aina peittäny ne jollakin (ja pitkät paksut hiukset on aika pelastus :D) ja kehittäny omii systeemejä millä ei hörötä. tai ainoostaan vasen korva on hörö mut molemmat on isoja.onhan niist nyt siis muutaman kerran, ehkä kaks, sanottu jotain mut ei mitään suurempaa. itseähän se eniten häiritsee ku on ylitietonen noista ulokkeista. :P
miten sä toimit sen parantumisajan, eli eikös operaation jälkeen täydy pitää n. viikko jotain sidettä siinä. sitä ajan tällä takaa, että mä en haluais et kaikki koulus saa tietää et mun korvia on leikelty, koska niihin ei oo siis aiemminkaan kiinnitetty sen enemmän huomiota niin en haluais sitä operaation jälkeenkään.Moi.
Eli mulla toi mun juttu meni sillä tavalla, että yksinkertaisesti googleen hakusanaks plastikkakirurgia ja sit eiku ottamaan yhteyttä. Kerroin lyhyesti ongelmastani ja kyselin hintoja. Joiltakin ei tullu vastausta ja yhdeltä klinikalta tuli tosi töykeä viesti.Yksi Tampereella leikkaava kirurgi oli tosi ihana, se oli älyttömän ymmärtäväinen ja siellä leikkaus olis maksanu 1400 plus matkat ja verikokeet ja eka konsultaatio kerta joka maksaa jonku 70€. Mutta sitten löysin yhden klinikan Helsingin keskustasta, ja siellä hinta oli 1700 €. Olin jo varannu ajan Tampereelle, ku sieltä HKI:n klinikalta soitettiin että vois tulla ilmaiseen konsultaatioon ja sit ku mun korvat katottiin, ni todettiin että mun juttu voidaan hoitaa paikkallispuud. ja hinta on 960 plus verikoe yksityisellä n. 50€. Sinne siis.
Sidettä olen pitänyt koko ajan öisin sekä kotioloissa, ja ekan viikon sit koko ajan ympäri vrk. Olen pitäny sen tosi puhtaana ja kuivana, hoitanu sitä kaks kertaa päivässä ja vaihtanu niitä sidelappuja monesti päivässä. Mulla sattu koulussa koeviikot heti ennen leikkausta, eli sit oli muutenki viikko lomaa,joten sain rauhassa parantua.
Nyt on menny 3,5 viikkoa leikkauksesta, ja korvasta on ylin ja järein tikki jo sulanu. Korva on jonkin matkaa tullu takaisin ulospäin, mutta kyllä se on vielä pienenmpi ku aiemmin. Vähän pelottaa, jos se tuosta vielä ottaa ja ennalleen palaa... Jos nyt tekisin koko jutun uudelleen, lähtisin sinne Tampereelle leikattavaks. Kokemuksena ihan ok tuo klinikka missä kävin, mut ohjeidenanto ihan perseestä! Onneks mulla on sisaruksia hoitoalalla, joten sieltä sitten tuli haavanhoito-ohjeet, tuolla vaan sanottiin, että pidä kylmää ja syö buranaa. Ei mitään muuta. Lääkäri oli tosi mahtava, mutta muiden asenteessa olis ollu parantamisenvaraa aika paljon!
Jos haluut enemmän tietoja, ni laittaisitko tänne sun sähköpostin? tee vaikka joku varasähkis tätä varten. Mä en halua että mua tunnistetaan täältä, mutta tosi mielelläni kerron kyllä lisää, jos leikkausta harkitset.
Ps. Mulla oli sama juttu, että ei sitä mun "erikoisuutta" muut huomannu kuin minä, mutta se riitti. Teinkin tämän itseni, en kenenkään muun takia. En kadu, mutta joitakin asioita tekisin toisin, esim. maksaisin enemmän tällä kertaa ja menisin sinne Treelle. - höröhöröhörö
Deep Red kirjoitti:
Moi.
Eli mulla toi mun juttu meni sillä tavalla, että yksinkertaisesti googleen hakusanaks plastikkakirurgia ja sit eiku ottamaan yhteyttä. Kerroin lyhyesti ongelmastani ja kyselin hintoja. Joiltakin ei tullu vastausta ja yhdeltä klinikalta tuli tosi töykeä viesti.Yksi Tampereella leikkaava kirurgi oli tosi ihana, se oli älyttömän ymmärtäväinen ja siellä leikkaus olis maksanu 1400 plus matkat ja verikokeet ja eka konsultaatio kerta joka maksaa jonku 70€. Mutta sitten löysin yhden klinikan Helsingin keskustasta, ja siellä hinta oli 1700 €. Olin jo varannu ajan Tampereelle, ku sieltä HKI:n klinikalta soitettiin että vois tulla ilmaiseen konsultaatioon ja sit ku mun korvat katottiin, ni todettiin että mun juttu voidaan hoitaa paikkallispuud. ja hinta on 960 plus verikoe yksityisellä n. 50€. Sinne siis.
Sidettä olen pitänyt koko ajan öisin sekä kotioloissa, ja ekan viikon sit koko ajan ympäri vrk. Olen pitäny sen tosi puhtaana ja kuivana, hoitanu sitä kaks kertaa päivässä ja vaihtanu niitä sidelappuja monesti päivässä. Mulla sattu koulussa koeviikot heti ennen leikkausta, eli sit oli muutenki viikko lomaa,joten sain rauhassa parantua.
Nyt on menny 3,5 viikkoa leikkauksesta, ja korvasta on ylin ja järein tikki jo sulanu. Korva on jonkin matkaa tullu takaisin ulospäin, mutta kyllä se on vielä pienenmpi ku aiemmin. Vähän pelottaa, jos se tuosta vielä ottaa ja ennalleen palaa... Jos nyt tekisin koko jutun uudelleen, lähtisin sinne Tampereelle leikattavaks. Kokemuksena ihan ok tuo klinikka missä kävin, mut ohjeidenanto ihan perseestä! Onneks mulla on sisaruksia hoitoalalla, joten sieltä sitten tuli haavanhoito-ohjeet, tuolla vaan sanottiin, että pidä kylmää ja syö buranaa. Ei mitään muuta. Lääkäri oli tosi mahtava, mutta muiden asenteessa olis ollu parantamisenvaraa aika paljon!
Jos haluut enemmän tietoja, ni laittaisitko tänne sun sähköpostin? tee vaikka joku varasähkis tätä varten. Mä en halua että mua tunnistetaan täältä, mutta tosi mielelläni kerron kyllä lisää, jos leikkausta harkitset.
Ps. Mulla oli sama juttu, että ei sitä mun "erikoisuutta" muut huomannu kuin minä, mutta se riitti. Teinkin tämän itseni, en kenenkään muun takia. En kadu, mutta joitakin asioita tekisin toisin, esim. maksaisin enemmän tällä kertaa ja menisin sinne Treelle.voi, ei mulla tollasia summia oo, opiskelijatyttö ku oon.. :( ehkä täytyy odottaa ton leikkauksen suhteen, et saisin ensin kasattua vähän enemmän rahaa.
- Deep Red
höröhöröhörö kirjoitti:
voi, ei mulla tollasia summia oo, opiskelijatyttö ku oon.. :( ehkä täytyy odottaa ton leikkauksen suhteen, et saisin ensin kasattua vähän enemmän rahaa.
olen kanssa opiskelija,lainalla tässä mentiin. Mut onnea tulevaisuudessa leikkaukseen. Kysele hintoja, ja mene hyvälle lääkärille!
- mitämitä
höröhöröhörö kirjoitti:
voi, ei mulla tollasia summia oo, opiskelijatyttö ku oon.. :( ehkä täytyy odottaa ton leikkauksen suhteen, et saisin ensin kasattua vähän enemmän rahaa.
Itse kävin vain Helsingin silmä-ja korvaklinikalla ja leikkausaika myönnettiin 5 min. juttutuokion seurauksena. En missään vaiheessa edes harkinnut yksityistä.Olin 15v.
Ilman kaikkia jälkikomplikaatioita hinta olisi varmasti ollut alle 100 euroa, mutta tosiaan, en minäkään ongelmilta välttynyt.
Molemmat korvat leikattiin pariin otteeseen, molempina kertoina haavat tulehtuivat. Ensimmäisellä kerralla toinen korvani paisui noin 6 kertaiseksi normaalikorvaan verrattuna ja sitä jouduin sitten päivittäin käymään "tyhjentämässä".
Käytännössä korvaan viillettiin päivittäin haava, joka oli "kohtuullisen" kivuliasta. Viikon verran olin tiputuksessa. Vahvat kipulääkkeet pysäyttivät käytännössä kokonaan vatsan toiminnan, jolloin seurasivat aivan mielettömät vatsakivut.
Toinen kerta selvisin kotihoidolla ja antibiooteilla.
Tuloksena on kuitenkin ihan nätit korvat, ei siinä mitään. :)
Kehottaisin silti ottamaan vakavissaan myös ne komplikaatio-mahdollisuudet, jotka lääkäreiden vakuutteluista huolimatta, ovat näköjään yllättävänkin yleisiä.
- kiusattukorvista
itsekin haluaisin korvaleikkaukseen, koska kiusattu 3 luokasta asti korvista, ja vaikka siitä ei nykyään niin ilkeitä minulle ollakkaan, niin silti ilkeä muisto mieleen jäänyt. vanhemille sanoessa nauravat vain koko ongelmalle. ikää se 15 eli ei rahaa itsekkään operaatiota kustantaa ja hienoja kampauksia tekisi mieli pitää ja vanhat vuoden päästä edessä... nyt jo stressaan miten hiukset laitan kun jotain erikoisempaa haluisin kuin pelkästään hiukset auki (niinkuin viimeset 6 vuotta) eli joku juhlakampaus olisi kiva missä hiukset olisi kiinni.. ja niissä taas näkyy korvat mistä stressaan eli ei taaskaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin hiukset auki :(. ja liikuntatunneilta lintsasin yläasteella lähes kaikki uintitunnit, tai seiskalla erehdyin menemään sillä seurauksella että armotonta kiusausta. enpä tämän jälkeen enää uimatunneille ole mennyt, ja muillekkin liikka tunneille hiukset auki. ja kuraattorillekkaan en pyst puhumaan kun niin kovat traumat tapahtumasta jäänyt :(
- HöröMörö :)
Moi! Kävin noin 10 vuotta sitten yksityisellä kliniikalla Helsingissä leikkauttamassa molemmat hörökorvani. Ainakin 1 korvistani palasi melkeen samaan asentoon kun aikaisemmin. Olin ottanu pannan pari pvää liian aikasin pois. Menin uudelleen leikkaukseen josta minun piti vain maksaa joku leikkaussali maksu (vai mikä se nyt oli, mut ei ollu montaa kymppiä vissiin). Nyt ovat korvat pysyneet hyvännäköisinä 10v :) Varsinainen kipu kyllä häviää parissa viikossa mutta arkuutta kyllä tulee olemaan pitkään.
- kärsijä
Juuu koko yön taas googlannu hintoja jne... Jotkut sanoo että maksaa alle satasen ja jotkut yli tonnin? Onko niitä leikkauksia tosiaa nii halvalla? Pienenä äiti lupasi synttäri lahjaksi leikkauksen mut nykyään tyylii nauraa idealle.. Se olis mulle tosi iso juttu ku mua kans kiusattu ties kuin kaua. Oon 15w ja haluisin joskus olla hiukset kiinni! koko ikäni olen niitä peitelly mut kyllä silti jotkut huomaa.. Onneks on suhkoht paksu tukka ni jotenki auttaa. Pidän hiuksii kiinni pari kertaa vuodes ja sillonki paksun pannan kaa.
- korvaongelma
Hörökorvainen täälläkin! Oon koko ikäni kärsiny korvistani ja kärsin niistä vieläkin noin 20-vuoden iässä. En ole koskaan halunnut pitää hiuksia kiinni korvieni takia, en edes kotona. Joskus yksin ollessani pidän niitä kiinni, mutta sekin tuntuu hassulta, kun en ole siihen tottunut.
Tuntuu vaan niin turhauttavalta, koska korvat ovat vaikuttaneet elämääni suuresti. Katselen aina muiden kivoja kampauksia ja ihmettelen, miksi muut eivät vaikka joka päivä pidä jotain uutta kivaa kampausta kun siihen on mahdollisuus! (ymmärrän tietenkin, että ei sitä jaksa joka päivä erilaista kampausta laittaa, kun on helppoa vaan laittaa aina ponnarille) Jos mulla olisi normaalit korvat, niin ottaisin siitä kyllä kaiken irti! On kurjaa kun on koko ikänsä pitänyt pitää tietynlaista leikkausta: ei liian pitkää, jotta ei haittaa vaikka on auki, mutta ei liian lyhyttäkään, jottei korvat näy. Hiustyylikin on siis vain se sama tylsä.
Koululiikuntaa vihasin aina, sillä silloin joutui aina laittamaan hiukset kiinni ja piti yrittää pitää huolta siitä, että ne hiukset sitten pysyvät siinä korvien päällä, mikä ei ollut niin helppoa. Kamalinta olivat uimareissut joissa korvat väkisinki tulivat esiin märkien hiusten alta! En nykyään muutenkaan tykkää kauheasti harrastaa liikuntaa, sillä siitä ei ole koskaan ollut korvien takia niin kivoja kokemuksia :/
Olen nyt alkanut huomaamaan, että korvilla on vaikutusta myös työnvalintaani: voinko mennä kaupan kassalle töihin, jos siellä on pakko pitää hiukset kiinni? Ja vielä TODELLA julkisesti. Yleensä katsotaan että hiusten kiinni pitäminen on velvollisuus, mutta entä jos se tuottaakin suurta ahdistusta?
Anteeksi tämä purkaus, mutta jonnekin se nyt oli pakko purkaa! - HateMyself
Sama ongelma täälläkin :( Molemmat korvani ovat höröt, ihan koko matkalta eikä vain päästä. Ala-asteella ensimmäisellä luokalla pidin kerran hiuksiani kiinni ja sen jälkeen niistä alettiinkin kiusaamaan -> en pitänyt ENÄÄ KOSKAAN hiuksia kiinni muiden paikalla ollessa. Hiukset ovat aina olleet puolipitkät, jotta koulussa selitys kävi että joudun pitämään hiukset auki köksässä ja liikassa ym.
Itse asiassa minäkin valitsin ammattini sen perusteella, missä voi pitää hiuksensa aina auki. Olen haaveillut monestakin ammatista, mutta mikään ei oikein käy paitsi toimistotyöt, koska en todellakaan näytä korviani kenellekään.
Uimahalliin en kehtaa mennä, nolottaa ajatuskin. Olen seurustellut 5 vuotta, eikä miesystäväni ole koskaan nähnyt minua hiukset kiinni - eikä tule ikinä näkemäänkään!
Joskus kotona ollessa yksin pidän hiuksia kiinni. Silloin jos katson peiliin, näen maailman rumimman ihmisen. Toki itsetuntoni on muutenkin nollassa, mutta korvat vain lisäävät inhoa itseäni kohtaan.
Salilla kun käy, olisi niin ihanaa pitää hiukset kiinni, koska nyt hiukseni ovat vähän pidemmät. Ne ovat paksut ja kuumat! Kesälläkin joutuu olemaan tuskissaan hiukset auki.
Lisäksi hiukseni ovat ihan kärsineet, koska joudun niitä päivittäin tupeeraamaan, jos menen ihmisten ilmoille. :/
Pieni vinkki: Jos teillä itsellään ei ole hörökorvia, ette voi tietää mitä elämä niiden kanssa on. Silloin teillä ei todellakaan olisi noin hyvää itsetuntoa kuin nyt. Joten turhaa on tulla sanomaan että "hörökorvat on kauniit" plaaplaa.
Leikkaukseen menen heti kun rahat saan kasaan. Ensin kuitenkin naimisiin :) Sielläkin kampaukseni on yllätys yllätys! hiukset auki. V*ttu.- "Dumbo"
I feel ya.
- Elf22
Olen 15v poika ja korvani ovat sellaiset, vähän kuin tontun korvat. Ylhäältä suipot mutta muuten suht. normaalit.
Minua ei koskaan ole haitannut että korvani ovat höröllä. Ainoistaan kaverit on aina välillä haukkunu hörökorvaksi, eikä ole haitannut juuri ollenkaan. Koulussa ei ulkopuoliset uskalla nauraa, koska tietävät etten ole mikään pehmo.
Toisaalta ajattelin aikuisena ainakin harkita korvaleikkausta koska oikeanpuolimmainen korva höröttää enemmän. - Vitttttuuuuuu
Mä oon 13 vuotias ja korvani ovat höröt huomasin sen 2 lk-3lk mua haukuttiin mutta se ei loppunut ikinä vieläkin on sitä mitä teen korville jotka on oikeen kunnolla hörökorvat, eiiiiiii
- En_halua_leikkaukseen
Mä en halua leikkaukseen ja joka päivä joku ja uima-asut 😭😭😭😭mua kiusataan ja pelkään leikkauksia ja mua haukutaan hörö korvaisi joka päivä oon vrm meidän luokan tytöistä se maali taulu
- Hörö_korvat_pois
Kannattaisi käydä että se kiusaaminen loppuisi :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1113317GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys491213- 831182
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja561147Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351072- 601027
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn27930- 67888
- 53877
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39872