HALOO kuuluuko

aivan. miksi kukaan ei laita perusteluja sille miks ristiina nyt oisi niin plajon parempi paikka kun MÄNTYHARJU!!! ristiina on sata kertaa kämäsempi paikka kun MÄNTYHARJU!!!! mitä hienoa ristiinassa muka on??? ei niiin sitten mitään!!!! MÄNTYHARJUSSA on urheilu seuroja, kulttuuria ja kaikkea muuta ohjelmaa, mutta mitä ristiinassa mika on???

mieltä kirjoitti:

aivan. miksi kukaan ei laita perusteluja sille miks ristiina nyt oisi niin plajon parempi paikka kun MÄNTYHARJU!!! ristiina on sata kertaa kämäsempi paikka kun MÄNTYHARJU!!!! mitä hienoa ristiinassa muka on??? ei niiin sitten mitään!!!! MÄNTYHARJUSSA on urheilu seuroja, kulttuuria ja kaikkea muuta ohjelmaa, mutta mitä ristiinassa mika on???

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

Ylpeä Kuntalainen kirjoitti:

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

Tuntuu siltä, ettei ko. kunnassa ole tapahtunut mitään mainittavaa sen jälkeen, kun jotkut töhertelivät kallioihin Astuvansalmella.

Kirjoittajalta on valitettavasti jäänyt huomaamatta se seikka, että kunta tuotiin sivistyksen piiriin, kun sieltä rakennettiin rata Mynttilään, joka kuuluu Mäntyharjuun.

Ylpeä Kuntalainen kirjoitti:

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

Mutta entäs ne ihmiset? Siis ne muutamat jotka siellä asuvat ja käyttävät aikansa lähinnä naapurikunnan mollaamiseen.

Ihmiset tekevät kunnan, eikä tässä tapauksessa kovin hyvältä näytä ainakaan tämän keskustelupalstan näkökulmasta.

Ylpeä Kuntalainen kirjoitti:

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

Öööööö.....
Siis.... Onko Ristiina vieläkin kivikaudella??

.....öööööÖ kirjoitti:

Öööööö.....
Siis.... Onko Ristiina vieläkin kivikaudella??

pietari tarjoilee illalista kreivin aikaa brahen linnassa tykkien paukkuessa ja alkuasukkaitten töhrtäessä punamultaa minne sattuu tai huvittaa....

Nimetön kirjoitti:

pietari tarjoilee illalista kreivin aikaa brahen linnassa tykkien paukkuessa ja alkuasukkaitten töhrtäessä punamultaa minne sattuu tai huvittaa....

kuka jaksaa kuunnella jotain kivikautisista jutuista!! eikö ristiinassa ole mitään tuon kummempaa?? aika surkeeta jos näin kauniisti sanotaan!!!!! :D joku vois kertoo jotain järkevää juttuu ristiinasta eikä mitään hiton historiaa mikä ei kiinnosta ketään eikä oo mikään ihmeellinen saavutus!!!! :D ristiinä tämä historioitsioiden paratiisi ei kiinnosta ketään täysjärkistä ihmistä!!!!!! kaikki jotka pitävät itseään hieman selväjärkisenä ni muuttakaa MÄNTYHARJULLE!! siellä tapahtuu kaikkea!!!! eikä se jää mihinkään historiallisiin muistomerkkeihin sun muihin maalauksiin:D hehehehehehehe

Ylpeä Kuntalainen kirjoitti:

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

ne on kuitenki maalattu jollai ferreksillä

Ylpeä Kuntalainen kirjoitti:

Ristiina - parasta elämää Etelä-Savossa.

Kivikaudella noin 3000-2000 vuotta ennen Kristiinaa eli Suomen alueella ns. kampakeraaminen väestö, joka hankki elantonsa keräilemällä ja kalastuksella. Heillä on omat runonsa kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Vuodesta 1901 kunnan nimenä on ollut Ristiina. Nämä ihmiset koristelivat kallionsa kampakuvioilla; siitä nimitys tuolle väestölle. Sotamies Sven Dufva oli kotoisin Ristiinasta.

Etelä-Savossa Ristiinan kunnassa Astuvansalmella sijaitsevat taideteokset on piirretty punamultavärillä jään sileäksi hiomalle laskevan auringon lämmittämälle kallioseinämälle, joka aikoinaan kurottautui veden ylle muodostaen suojaavan lipan maatalouksille. Pitäjän perusti Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe vuonna 1649.

Kuvakentän päälle on aikojen kuluessa sadevesien liuottamana muodostunut ohut kuvia suojaava läpikuultava piiradioksididikerros (mineraalina kvartsiakin). Kuvamäärältään maalaus on Etelä-Savon suurimpia. Maamme upseerikoulutuksen juuret johtavat Ristiinaan. Jo Ristiinan perustaja Pietari Brahe sanoi aikoinaan, että "siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa".

Kuvien geologinen ikämääritys perustuu Saimaan vesistön vedenkorkeuksien vaihteluihin. Varsinaiset maalaukset sijaitsevat 7,07-11,83 metriä Yöveden nykyistä pintaa alempana (75 mpa), mutta maalauksen keskivaiheilla on runsaasti vettä vielä 36,8 metrin korkeudella. Kuvakentän eteen rakennettu tanssilava on 4,5 metriä järven pinnasta (Sarvas 1969, s. 8-9). Korkeimmillaan Saimaan vedet olivat 3000-2500 j. Kr., jolloin Vuoksen puhjettua veden pinta äkillisesti laski 2-2,5 metriä ja sitten vielä 18 metriä nykyiselle tasolle (Kaarnisto 1969, s. 334-339). Pietari Brahea viehättäneet näkymät lumoavat myös tämän päivän ristiinalaisen. Kuvat on maalattu todennäköisesti kevätjäissä tai suoraan veneestä satojen vuosien kuluessa. Pitäjä sai nimensä Kristiinan mukaan. Ristiina-viikko huipentuu heinäkuussa jalkajousikilpailuihin. Ristiinalle on leimallista nykyaikainen teollisuus.

Tätä kaikkea on Ristiina tänään ja vielä paljon enemmän! Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on jo kaavoitettu. Tervetuloa Ristiinaan - kreivin aikaan! Kalliomaalauksia on esitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

riitääkö?

säästele noi sun lorus jollekkii muulle!! täyttä paskaa kukaa tommosta väännettyä kuraa jaksa lukea..Ristiina on perseestä !!! usko jo ja PISTE

Se on totta, ritiinalaiset voivat olla ylpeitä kunnastaan. Viimeaikaiset uutiset hiukan
hälventää loistoa. Eräällä luvaton mustaruutiase, väkivalta levinny sinnekkin. Lapsista ei
välitetä, kyllä yhteiskunta paimentaa. Entäs tää onneton, joka myrkkykannuja (mäntyharjulaiset
kyllä tietää, että se liemi on torjunta-ainetta länsisavon kirjoittelusta huolimatta)
vienny marjastajien suosimalle metsäpalstalle. Ja ettei totuus unohtuisi, mistähän
kunnasta on kunnanjohtaja kotoisin.