Osaako teistä kukaan sanoa mitä Subclavian steal syndrom voisi olla jotakuinkin suomeksi? Google antoi kyllä sivuja saksaksi ja englanniksi, mutta ei suomeksi.
Subclavian steal syndrom
Saksa
202336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Olet saanut uuden diagnoosin? onko tämä sitä toista kierrosta, vai jo kolmatta?
Yritin eilen kanssa etsiä netistä, mutta en löytänyt mitään. Siinähän on jotakin tukkeutumia jossakin kummallisissa paikoissa, jos mitään ymmärsin. Voidaanko tehdä jotakin?
Miten muuten voit?
Huomasin sinun olleen viime päivinä ahkera. Loistava juttu kun jaksat jakaa kokemuksiasi ja selittää selvästi mistä milloinkin on kysymys. Lääkärisivuilla lukisi lauseita, joissa joka toinen sana on latinaa, sinä kerrot asiat niin että matti meikäläinenkin ymmärtää.
Vilkaisin juuri ennen lomaani neurologilta saamaani lähetettä sairaalaan vuositarkastukseen. Diagnoosin kohdalla lukikin tavallisten tarinoiden lisäksi Morbus Raynaud. Ajattelin ensin että se täytyy olla luulotauti latinaksi.
Netistä siten aloin etsimään vastauksia ja päädyin taas verenkiertohäiriöön. Tässä tapauksessa verisuoni supistuu liikaa eikä veri pääse kiertämään. Kyseinen tauti ilmenee juuri paikoin punertavina ja paikoin valkoisina sormina. Samoin tunnottomuus ym. on normaalia. Kylmä ja stressi laukaisee vaivat. Ei välttämättä mikään vakava tauti, ellei pohjalla ole jokin muu tauti (verisuonen muutokset) mutta jos käy turhan ikäväksi niin lääkäri voi harkita lääkitystä tai leikkausta. Eli odotan nyt sitten taas uudella "innolla" angiografiaa, jossa tätä asiaa luultavasti tullaan tutkimaan.
Vappu on tulossa ja vanhempani vielä täällä vaunun kanssa. Olen nyt pari yötä yksin kotosalla Juuson nauttiessa leirielämästä.
Oletko yhtään piristynyt? Kuulin ystävien odottavan vapuksi jopa lunta. Käsitin kevään kuitenkin alkaneen kunnolla siellä teilläkin. Täällä oli tänään tosi kylmää, viikonlopuksi luvassa huonoa ilmaa. Teittekö simaa?
Ei saa pelästyttää vanhaa ihmistä! Mä otin tosissani sun ryöstöjutun otsikon.
Pitää kans varmaan vaihtaa nimimerkkiä, kun olen astunut jonkun varpaille, ja nyt piruilee jatkuvasti. No meitä sekopäitä täällä riittää.
Ja sulla noita uusia hienoja diagnooseja... Oikein saksalaisella perusteellisuudella käyt kaikki neurologian oppikirjat läpi. Ja taas minunkin täytyy ryhtyä opiskelemaan.
Juu kiitos, jotenkin taas aurinko paistaa, on paistanut ihan konkreettisestikin. (Muistuta ensi syksynä, että ostan kirkasvalolampun.) Ei mitään lunta tulossa vapuksi, kohtalaisen hyvää säätä näillä näkymin. Rakastamini telkätkin ovat saapuneet kotipurolle keskelle kaupunkia.
Kiva kun Juusolla on suomalaiset isovanhemmat seurana. Käyvätkö he usein siellä, vai sinä useammin Suomessa?
Mulla on tylsä vappu kun nuori polvi maalla, tosin lapset innoissaan, kun siellä on kutunkilejä isojen eläinten lisäksi. Sä taidat olla niin kaupunkilainen ettet ole koskaan nähnyt, minä lapsuudesta muistan, miten valloittavia ne ovat.
Valitin sitten pienille lapsille, että minulla on tylsä vappu, kun he ovat poissa. Kakku sitten ehdotti, että voin leikkiä roolileikkejä. Kysyin mitä esittäisin, Kakku ehdotti pelleä ja krokotiilia, Nappe tietysti rosvoa ja poliisia. Minä jo täysillä suunnittelen tarinoita.
Niin että simaa ei sitten tarvitse tehdä, tekeekö joku sitä vielä itse. Olen joskus vuosia sitten viimeksi tehnyt, en varmaan sen jälkeen kun tyttö muutti kotoa.
Eveliinalle annoin muutaman päivän englannin kielikylvyn, kun jotenkin hänellä oli viime syksyn asiat jääneet kovin hatariksi. Hän tekee mitä vaan kunhan saa kirjoittaa tietokoneella... Olen myös narrannut hänet lukemaan englanninkielisiä kuvakirjoja. Ensi syksynä sitten kaksi opetettavaa, kun Kakku aloittaa saksan ja hänen äitinsä haluaa myös opetella.
Hauskaa vappua teille, ja ilmoittele kun saat lisää tietoja
Anteeksi, tuohduin vain niin kovasti kun joku oli napannut "minun" nimeni. Sitten kun luin sinulle jätettyjä pimeitä viestejä mietin onko joku tehnyt tahallaan ja haluaa kirjoittaa nimissäni tälle palstalle. En kirjoittanut mitään sille toiselle polulle, kun en oikein osannut päättää johtuuko tämän henkilön käytös todella aneurysman repeämästä vai onko kyseessä aivan muu syy.
Itse asiassa isäni on kotoisin maatalosta ja hän omistaa osan kotimaista. Siellä olen viettänyt lähes kaikki viikonloppuni lapsuudessa ja nyt siellä tulee aina käytyä ollessani Suomessa. Vanhempani käyvät useammin täällä kuin minä Suomessa. Siksi ovatkin vähän harmissaan, kun haluan palata Suomeen, ei ole ketään ulkomailla jonka luona vierailla.
Meillä tehdään joka vuosi omaa simaa. Jääkaapissa seisoo 5 pulloa rivissä ja odottaa huomista. Vaihteeksi taas ihan kiva juttu.
Teillähän on sitten oikein kielikylpysyksy tiedossa. Hieno homma! Ja varsinkin kun melkein koko perhe mukana.
Ajattelin lähteä tänä iltana vähän tuulettumaan ulos. Luultavasti paikat tyhjänä kun huomenna vasta varsinainen juhlailta. Silloin menen perheen kanssa leirintäalueen ravintolaan juhlimaan. Täällä vappua juhlitaan nimellä "Tanz in den Mai" (erittäin originellia ;=)).
Toukokuun lopussa minun pitäisi taas tietää enemmän. Kirjoitellaan!
Sepä se, vaikea tietää onko alkoholilla osuutta asiaan, ja jos on, silloin ei kannata edes yrittää keskustella.
Kävin torilla ja ostin kimpun inkaliljoja ja keltaisia ruusuja. Kun ruusut kuihtuu, inkalilja kestää ja kestää... höh Inkalilja nimimerkki jo käytössä.
Harmittikin kun en eilen muistanut sanoa, että on varmasti tarpeen sinulle olla vähän aikaa vapaalla. Nauti!
Täällä vappua on juhlittu jo monta päivää, melkoisesti jo viime yönä roskastettu. Minä kävin kirjastosta hakemassa nostalgista musiikkia, käyn varmaan vapunpäivänä kuuntelemassa kuorolaulua ja torvimusiikkia ja puheita. Siinä minulle juhlaa riittämiin. Usein on kyllä käynyt niin, että vappupuheet ovat vaatineet jälkipalaveria, joka tietysti vaatii välillä vähän rauhoittavaa ja välillä piristävää juotavaa.
Tanssitaanko siellä todella? Musta tuntuu, että Suomessa juhliminen on nykyään vaan rähjäämistä. Toisin oli tietysti silloin kun minä olin nuori :)
Maisteri Frangenin sanoin: "Hauskaa simaa ja iloisia tippaleipiä!"
No minähän nautin lauantaina. Sain jopa eräästä tuttavasta seuraa. Tulin tosin riidelleeksi vessarouvan kanssa. Hän kun kävi haukkumaan minua sanoessani maksavani viimeisellä käyntikerralla. Häntä kuulemma loukkaa kun sellaista sanotaan ja koskaan ei kuitenkaan makseta. Sanoin joka kerta maksaneeni vaikka en näe sitä edes aiheelliseksi maksettuani niin paljon juomista. Kehtasi vielä väittää ettei hän ole koskaan pakottanut ketään maksamaan (muuten vaan huutaa perään jos yrität livistää).Hän vain hääsi minut takaisin yläkertaan. Kerroin siitä yhdelle vakioasiakkaalle joka neuvoi tekemään pomolle valituksen. Niin sitten teinkin sanoen käyneeni 9 vuoden ajan kyseisessä paikassa ja naisen käytöksen olleen todella loukkaavaa. Hän sanoi että tällaiset keskustelut käydään työajan jälkeen. Toisin sanoen niille vessoille minulla ei ole enää menemistä. Se nainen tulee tekemään minusta selvää jälkeä.
Tutustuin samaisessa kapakassa erääseen mieheen, joka osasi laukoa kohteliaisuuksia. Ei onneksi tosin kuitenkaan oikein iskenyt. Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava ilta.
Kyllä täällä tanssitaankin, enemmän kuitenkin ehkä hörpitään boolia ja varmaan rähjätäänkin. Ainakin leirintäalueella nuorison meno oli aika hurjaa. Perinteenä on että mies vie mielitiettynsä oven viereen pienen koivun merkkinä tunteistaan. Eipä ole koivuja 12 vuoden aikana näkynyt yhtäkään (on täällä kaupungissa muutenkin vähän vaikeaa kun puiden leikkaaminen ja kaataminen on kielletty). Tosin sehän se vasta on varsinainen tunnustus, vai kuinka? ;=)
Minähän nauroin sun juttua niin että kyyneleet tuli silmiin. Minä pelkään vessarouvia. Eipä paljon ole kokemusta, Suomessa kun juuri ei sellaisia ole.
Mutta Italiassa oli! Menin tyttären kanssa joskus vuosia sitten muistaakseni jonkin museon vessaan, enkä jotenkin osannut odottaa tapaavani kyseistä donnaa siellä, joten jätin laukut ja rahat tyttären hoiviin. Hän istui jotenkin siten, etten heti havainnut häntä, vaan yritin mennä suoraan vessojen puolelle. Ei kyllä onnistunut, sellaisen italiankielisen sanaryöpyn, tai paremminkin huudon sain perääni. Hyvä että jotenkin ymmärsin mistä oli kysymys. Häpeillen luikin takaisin eteiseen hakemaan rahaa. Onneksi minä menin ensin, että osasin valistaa tytärtä.
Kai minä muitakin sillä matkalla tapasin, mutta jostakin syystä en muista...
Kiva kuulla tuollainen koivujuttukin, jos vaikka muuutan joskus Saksaan :)
Jos muutat niin tiedä miten paljon parempi onni sinulla käy koivun suhteen. :=)
Juu, kyllä olen huomannut tuossa vessanputsausammatissa tarvittavan tietynlaisen luonteen. Se ei ole mikään palveluammatti, jossa tarvitsisi olla asiakkaille (ihmisille) ystävällinen tai kohtelias. Ne muuthan ne tarpeessa ovat ja valintana on helpotus tai housuun tekeminen. Eipä varmaan kenenkään tarvitse pitkään miettiä. :=)
Eli taisin juuri löytää haaveammattini..
Heippa ja hyvää kuluvaa kevättä!
Luin mielenkiinnolla sun erilaisia diagnoosimahdollisuuksia ja mulle tuli mieleen pari juttua; Raynaydin-tauti ja SLE-tauti. Varsinkin SLE voisi olla sellainen, johon liittyy anuerysmat ja vaikka mitä muuta kummallista. Tutkipa netistä jos et ole vielä törmännyt ko. juttuihin. Mulle on joskus tarjottu SLE-tautia, koska siinä on juuri MS-tautiin sopivia oireita, mutta en ole saanut diagnoosia siitä. SLE kuuluu reumatauteihin. Laitan sulle linkin SLE-sivuille.
http://www.sle-yhdistys.com/., täältä pääset nopeasti asiaan käsiksi.
Hei Susu!
Kiva kuulla sinusta! Toivottavasti sinulla on kevät lähtenyt mukavasti käyntiin. Sateisen ja kylmän viikonlopun jälkeen meillä tänään oli 27° ja aurinko paistoi suurimman osan päivästä!
Kiitos kovasti linkistä! Kävin saman tien katsomassa, jotain olin lukenut myös Raynaudin taudin yhteydessä. Etsinköhän väärin kun en tunnu törmäävän aina noihin parhaimpiin sivuihin?
Ette arvaakaan miten mukava tunne oli etten saanut 4 oiretta 11:sta täyteen! Toivottavasti en laskenut väärin. Sanoin joskus vuosi sitten psykologille, että minusta tuntuu kuin oma elimistöni taistelisi itseään vastaan joten tuo lause sivustoista kyllä pomppasi silmille.
Siinähän sitä sitten taas ihmetellään angiografian tuloksia ym.
Miten koirasi jakselee? Entä itse?
Heippa! Täällä vasta harjoitellaan kesän tuloa. Mä en itse henk.koht. ole ollenkaan innostunut lämpimien tulosta, koska MS-tautini ei tykkää lämmöstä/kuumasta ollenkaan. Koiruus voi hyvin ja huonosti ja kissojen kanssa yhteiselo alkaa pikkuhiljaa sujua. Jos olisin tiennyt, kuinka hankalaa on saada 2 vanhaa kissaa hyväksymään uusi tulokas, olisin saattanut miettiä vielä muutaman kerran. Mutta nyt ollaan jo varsin hyvässä vaiheessa.
Vielä tuosta SLE-taudista sen verran, että mulle tarjottiin SLE-tautia, koska taudissa voi olla kaiken maailman verenkiertohäiriöitä ja paljon muuta eriskummallista. Ja hyvin samankaltaisia oireita kuin MS-taudissa. Voi kuulema olla niin, että on kummatkin taudit. En ole ollut kovin kiinnostunut myöskään selvittelemään asiaa sen enempää, nämä jo saadut diagnoosini riittävät ihan hyvin :).
Tänne on luvattu 20 viikonlopuksi, täytyy yrittää edes jotenkin nauttia siitä.
Kaikille meille mukavaa päivänjatkoa!
Susu
Hei Susu!
En muistanutkaan sinulla olevan kissojakin. Toivottavasti edes koirasi nauttii vähän lämpimämmistäkin ilmoista.
Isovanhemmillani oli melkein koko ikänsä kissoja ja koiria(elivät maatilalla). Siellä oli jännä seurata miten omia persoonia eläimetkin ovat. Jotkut kissat ja koirat tulivat hyvin toimeen keskenään, toiset taas olivat yhtenään sotasilla. Ja varsinkin yksi koira oli todella mustasukkainen isoisästäni. Jos kissa yritti lähellekään häntä niin kyllä nousi meteli! Ja kissa sähisi ja viilteli kynsillään.
Meillä on täällä ollut pari päivää lähemmäksi 30 astetta ja minulla on taju mennä. Juostiin Juuson kanssa eilen kaupungilla viitisen tuntia. Jalkani eivät suostuneet lopussa enää taipumaan niin paljon että olisin päässyt nousemaan rappusia kunnolla. Yksi ystävällinen parkkitalonhoitaja lupasi nimittäin päästää meidät ulos parkkitalosta sulkeutumisajan jälkeen, mutta jouduimme nousemaan varmaan miljoona rappusta painavien ostoskassien kanssa. Rintaa pisti niin pirusti ja pyörrytti kun pääsin huipulle. Olo kun ei sitä ennenkään ollut mikään kehuttava.
Nousin tänään vasta yhden aikaan sängystä. Kädet aivan puuduksissa kuten nykyään aina ja nyt jalatkin tuntuvat 100 kiloisilta. Lisäksi koivu muu siitepöly -allergia saa olon huonoksi. Huomenna olisi tarkoitus tehdä taebota, olen ilmeisesti taas lihonnut. Ei vaan meinaa kroppa kestää. Sauvakävelylle on liian kuuma.
Ystäväni, joka on valmistumassa lääkäriksi, kysyi että mitä väliä sillä on onko minulla Raynaudin tauti vai ei. Minussa on se huono puoli, että tunnen valtavaa helpotusta jos saan oireilleni nimen. Olen kylläkin päättänyt että en huoli kyseistä diagnoosia enkä sen lisäksi enää muitakaan. Pahimmat diagnoosit tästä lähtien saavat olla enää kurkunpäätulehdus ja allergia. Minulle nimittäin riitti nyt!
Moi
Kysyin kokeeksi Töölön sairaalan neurokirugilta, joka vaivaa minua jatkuvasti, kun tekee tutkimusta AVM- potilaiden hengissäpysymisestä.
Näin hän vastasi: Subclavian steal on kansainvälisesti tunnettu käsite ja Suomessakin varmaan tunnetumpi kun suomenkielinen vastine mikä voisi olla solisvaltimon shunttausoireyhtymä tai jotain sellaista - käytännössä ei esiinny lääkärityössä sellaisessa muodossa.
Joten sellaista tällä erää :)
Hei Inka!
Kiitos kovasti vaivannäöstäsi!
Kävinpä eilen omalääkärillä ihmettelemässä kuinka verenpainelääkkeeni toimii. Vasemman käden verenpaine on loistava (n. 128/74), oikean käden viime aikoina jatkuvasti liian korkea (n. 145/100). Lääkäri sitten kyselemään että urheillessa..Keskeytin ilmoittavani varsinkin vasemman käden menevän tunnottomaksi. Kysyi pyörryttääkö, sanoin että muutamaan kertaan. Hän ja paikalla ollut lääkäriopiskelija ilmoittivat kuin yhdestä suusta Subclavian steal syndrom.
Tässä tapauksessa verisuoni varastaa toiselta verisuonelta verta tukkeuman takia. Siten päähän tarkoitettu veri meneekin käsivarteen, jonka paine nousee kovemmaksi kuin pään ja aivoille tulee tietenkin lyhyt verenkiertokatkos. Tämä taas voi aiheuttaa kuvaamiani oireita. Lääkäri väitti ettei mitään hätää niin kauan kuin taju ei lähde. (Mahdollisesti sitten liian myöhäistä?):=)Syndrooma olisi muutenkin niin harvinainen ettei se sitten olekaan mahdollista. Ei taida tietää "harvinainen" olevan toinen nimeni.
Netissä luin tekstiä jossa puhuttiin mahdollisesta yhteydestä aneurysmiin ja niiden hoitoon. Eräs mies oli saanut tämän "taudin" 10 vuotta sydänverisuonianeurysman sulkemisen jälkeen? Tai toisin päin, en jaksanut enää keskittyä. Joka tapauksessa sillä voisi olla myös tekemistä kaulavaltimossa olevan aneurysmani kanssa.
Ehkäpä tekevät toukokuun lopussa angiografiassa pienen kiertolenkin. ;=)
Ei tässä kyllä oikein jaksa enää nauraa eikä itkeä. Varsinkin kun selvittelen täällä kaikkia sotkuja liittyen Suomeen palaamiseen. On se vaan tosi monimutkaista. Lomaketta toisensa perään, kymmeniä puheluja ja suumimmaksi osaksi täyttä epätietoutta "experteistä" huolimatta. Ja yksi firma toisensa jälkeen tuntuu heittävän työntekijöitä pellolle. Tässä tarvitaan todella sitä kuuluisaa suomalaista sisua!
Kuinka sinä jakselet? Olen käynyt lukemassa palstaa mutta ei ole viime aikoina ollut oikeen mitään mihin osaisin sanoa mitään. Kerrankin! :=)
Ensi syksyn ensimmäinen ostos on kirkasvalolamppu. Seuraava liukuesteet kenkiin. Minulla oli selvästi kaamosmasennusta, ja kun on ollut pitkään tosi liukasta, lykkää ja lykkää ulosmenoa.
Nyt alkavat jo vihdoin kevyen liikenteen väylät olla siinä kunnossa, että joskus jopa tekee mieli lähteä ulos Ja sitten ulkona ajattelee, miksi en useammin käy ihan lenkillä, kun siitä kuitenkin tulee niin hyvä olo.
Toi sun diagnoosi oli aika jännä, sehän selittää sun kummallisen verenpaineenkin. Aika hyvin mä näköjään ymmärsin, mitä eilen vähän katselin netistä. Kaikkea kummajaisia onkin. Kävikö sinulle selväksi, miten se tukkeuma syntyy?
Kyllähän niitä kaiken maailman ohitusleikkauksia tehdään, joten miksei sinullekin. Toivotaan.
Ilmoittelethan kun jotakin uutta kuuluu. Luulisin että kuitenkin helpottavaa kun järkevä diagnoosi löytyy. Vie tietysti aikaa, kun siihen tottuu.
Äitisi varmaan lähettää sinulle Sisua, minä olen hengessä mukana.
Kaikkea hyvää sinulle
Kaisa
Yksi syy tukkeutumiseen on kuulemma esim. suonen kalkkeutuminen. Kyseessä mahdollisesti myös suonen rakennesairaus. Suurin osa noista todella selittävistä teksteistä oli niin lääkärikieltä että putosin aika pian kärryiltä.
En tiedä mitä tekisin ilman sinua Kaisa! Tunnut aina löytävän juuri oikeat sanat. Ja silloinkin vaikka itse et voisi hyvin. Toivoisin niin kovasti että voisin joskus antaa edes osan takaisin.
Onko sinulla ollut aikaisemmin "ongelmia" kaamoksen kanssa? Sellainen lamppu kuulostaa hyvältä idealta.
Kieltämättä säällä on iso vaikutus jaksamisen suhteen. Meillä oli pari päivää yli 15 ja aurinko paistoi koko päivän. Olo kohentui kummasti. Eiköhän siellä Suomessakin pikku hiljaa ala kevät tulemaan. Ilmoittelen itsestäni taas, toivottavasti sinäkin. Toivotan aurinkoisia päiviä ja jaksamista!
P.S. Hämmästelin tässä yksi päivä Juuson kamalan pitkäksi kasvaneita kynsiä sanomalla "Herranjumala". Juuso siihen, että aina sä sanot noin. Laittoi kädet ristiin ja katsoi hartaasti kattoa kohti ja sanoi: "Herran Jumala, kuuletko minua"? Minun oli pakko nauraa. Mietin mielessäni että samaa minunkin välillä tekisi mieli kysyä - tosissaan.
Olen saanut sinulta niin paljon tukea silloin kun minulla oli vaikeinta oman tyttären kanssa. Ei tarvinnut tuntea itseäni ihan niin kelvottomaksi kuin hän väitti minun olevan.
Nyt hän on ihan kummallisesti muuttunut, olivat täällä illalla, kun hänellä oli tietokoneella tehtäviä hommia (hän ei halua tietokonetta, vaikka digiboksi ja DVD ovat välttämättömiä). Koko ilta meni ihan hienosti.
Sitäpaitsi Juuso-jutut ovat minulle tärkeitä, on niin mukava seurata, miten samanlaisia ja erilaisia lapset ovat.
Varmaan minulla ennenkin on ollut taipumusta kaamosmasennukseen, mutta en koskaan ole sitä niin selvästi tajunnut kuin viime syksynä.
Te onnelliset, lämmintä ja aurinkoa. Täällä on aamuisin jopa kymmenkunta pakkasastetta, pari päivää on satanut lunta, lumiräntää, jäätävää tihkua. Nauttikaa nyt, kyllä se teilläkin vielä sateeksi ja tuuleksi muuttuu :(
Kauniita unia meille kaikille x-)
Hei Inka!
Neurologi totesi ettei minulla ole subclavian steal syndroomia. Tutki kaulavaltimosuoneni ultraäänellä. Minun piti nostaa makuuasennossa kädet pystyyn, puristaa ne nyrkkiin, vetää henkeä sisään ja pidättää sitä. Jos minulla olisi kyseinen tauti pulssi olisi lakannut hetkeksi tuntumasta. Vasemmalla puolella hänellä oli vähän vaikeuksia saada mitään kuulumaan ja survoikin melkein solisluuni hajalle ultraäänikoneenpäällä. Tasapainotestitkin olivat ok. Kehotti menemään omalääkärille ödemien takia. Äitini käänsi sen jalkojen turvotukseksi, kirjan mukaan kyseessä olisi pahempi versio suonikohjuista. Ota siitä nyt selvää.
Neurologi ehdotti kummallisen verenpaineeni syyksi huonokuntoisuutta. Joten pyytäisinkin kaikkia huonokuntoisia mittaamaan tästä lähtien verenpaineensa kummaltakin puolelta. En saanut selville onko vasen puoleni hyvässä ja oikea huonossa kunnossa. Milläköhän kunnolla harrastan 3 kertaa viikossa taebota?
Eilen ja tänään ovat raajat tuntuneet siltä kuin olisin vedellyt maratoonia kontillaan. Pakotin itseni tekemään tänään taebota, kädet olivat aivan tunnottomat ja huimasi.
Ehkä tämä tulee aina olemaan tällaista. Outoa oloa, lääkärikäyntejä, epävarmuutta, pelkäämistä, kysymyksiä, vastauksia, epäileviä lääkäreitä. En vain olisi halunnut enää pelätä täällä Saksassa vaan aloittaa uuden elämän Suomessa. Kuten Huille vastasin, ei se tulekaan olemaan mahdollista.
Kirjoitin suomalaisella ystävälleni, joka myöskin asuu Saksassa tekstiviestin kysellen, onko hän jo Suomessa. Oli tulossa sinne pariksi viikoksi. Sain tänään vastauksen hänen menneen sinne jo aikaisemmin isänsä kuoltua tiistaina. Heillä ei ollut maailman parhaimmat välit, mutta isä on aina isä. Minusta oli hienoa kuulla että välisi tyttäreesi ovat edes vähän parantuneet. Vaikka minulla onkin ristiriitaiset välit äitiini, en tiedä mitä tekisin jos hän nyt yhtäkkiä olisi poissa.
Elämä on joskus niin pienestä kiinni. Sen kun vain jaksaisi muistaa.
Olisihan se ollut hieno diagnoosi ja tosi harvinainen :)
Onko sinulla jaloissa turvotusta, olet ehkä maininnut, mutta en muista?
Mitä kaikkia oireita sinulla onkaan? Ja milloin alkaneet? Olen kanssasi höpöttänyt niin paljon kaikkea muuta, että kokonaiskuva jäänyt hataraksi.
Mitä muuten on taebo, joko minä olen asioista pihalla tai sitten ollaan täällä Euroopan takapihalla kaikki.
Muistatko vielä millaista oli olla terve? Pelko on ainakin minulla vuosien mittaan hälvennyt, tai sitten se on niin ahdistavaa, etten päästä pintaan. Outo olo on tullut jäädäkseen, pitkään ihmettelin käsitettä "toiseus", mutta nyt terveydeltäni kummajaisena olen äkkiä alkanut ymmärtää sen. Jotenkin meidän konkareiden piiri on nyt se yhteys ja terveet ovat toisia.
Sinulla kai sitten täydellinen kaaos, kun eri puoliskosi eivät tunne toisiaan.
Luulisin kuitenkin että iän myötä helpottaa, minulla elämän paras aika (tähän asti) oli viidenkympin molemmin puolin. Enkä minä missään syöksykierteessä vieläkään ole, ainakin tappelen pirusti vastaan.
Pitänee ostaa Sisua, jos oma loppuu.
Koeta jaksaa, vaikka nyt on varmaan tosi kurja kausi!
Täytyy myöntää että monesti kesken viestin mietin että oliko henkilöllä jolle vastaan myös sitä tai tätä tai jotain muuta. Kyllä me muuten ollaan aika suonisairasta kansaa, vaikka sitähän ne saksalaiset lääkäritkin mulle ovat selittäneet.
Työkaverini kysyivät tänään että onko sussa jotain normaalia ts. kunnossa. Vastasin että ei. Enää kun ei voi hyvällä omallatunnolla edes sanoa sydän. Ei siitä ole tehty diagnoosia, mutta vähän ymmällään se kardiologikin oli. Ja ei pidä sanoa mitään kovaan ääneen.
En ole aikaisemmin huomannut mitään turvotusta, mutta kun neurologi mainitsi asiasta, äitini paineli sääriäni ja ne oli turvoksissa. On kyllä alkanut vasta kuluneella viikolla.
Pidempään minulla on ollut tunnottomuutta käsissä, varsinkin vasemmassa. Sitä esiintyy maatessa (ei tarvitse edes nukkua) ja urheillessa. Sormet muuttuvat valkoisiksi, mutta vain kahden nivelen välistä. Niiden yläpuolella ja sormenpäät ovat kuitenkin punertavat. Tätä tapahtuu useimmiten esim. pitkään ja reippaasti kävellessä tai urheillessa. Välillä sormet turpoavat ja tuntuvat 100 kg:n painoisilta ja niihin tulee edellä mainittu "väritys" tekemättä yhtään mitään.
Kuten sanottu verenpaineeni on eri puolella eri korkuinen, vasemmalla aina alempi kuin oikealla.
Välillä minua myös huimaa hirveästi, kovat päänsäryt eivät onneksi ole vähään aikaan vaivanneet.
Yleensä minulla on ollut ongelmia niskojeni kanssa, mutta tällä hetkellä ne tuntuvat ihan hyvältä, kiitos siitä taebolle.
Taebo on vähän kickboxingin tapaista, mutta ei niin rajua (tietenkin siitä saa myös sellaista). Teen sitä kotona videon tahtiin, jolloin voin itse päättää tahdista. Siinä tehdään myös liikkeitä, joihin polveni sanovat, että tee se, niin sen jälkeen ei liikuta enää mihinkään. Eli en siis tee kaikkia. Taebossa pystyn kuitenkin vahtimaan liikkeitäni paremmin kuin esim. kävellessä.
Millaista oli olla terve? Hyvä kysymys. Itseasiassa Suomessa kärsin vain allergioista, vakavammat vaivat alkoivat kuin vyörivä lumipallo täällä Saksassa. Kuulostaa ehkä pimeeltä, mutta muistan joskus koulussa miettineeni että jotain mätää kropassani täytyy olla. Portaissa käveleminen ja joskus liikunnantunnilla polveen sattui eikä selkäni ole koskaan tykännyt liikkeistä, joissa täytyy maata selällään.
Mitä kaikkea sinulla on vielä edessä pään suhteen? Olet kertonut ettei AV-malformaatiotasi pystytä leikkaamaan, mutta että sitä pyritään pienentämään. Onko sen suhteen jotain suunnitteilla?
Juuson jalkapallossa eräs nainen sanoi hänen mielestä aivojen olevan tabu. Hän ei koskaan antaisi lääkäreiden tutkia päätään. Tiedä mitä sieltä löytyisi. Eräs mies kuuli sen ja kyseli pelon ja uteliaisuuden välillä seilaten päästäni ja mitä minulle on tehty jne. Hänen isänsä oli kuollut aivoverenvuotoon ja hän pelkää syyn olleen perinnöllinen. Mitä mieltä sinä olet? Täytyy myöntää että suhtautumiseni omiin aivoihini on muuttunut. Ennen ajatus siitä että joku lääkäri voi kopeloida niitä parantaen eikä kaikkea hajottaen oli vaikea kuvitella. Nyt antaisin lääkäreiden tehdä melkein mitä vaan. No,johan mä annoin. :=)
Jos minulta kysyt niin en usko sinulta Sisun loppuvan ihan pian. Sitä sinulle on selvästikin annettu monen edestä. Ja jakelet sitä meille muille kuin pelastava enkeli. Luojan kiitos!