Piiiitkän aikaa on tulevan lemmikin rotua harkittu ja nyt sitten mieheni kanssa rotikkaan kallellaan. Meillä molemmilla on kotona ollut koira vuosikaudet, ja on yritetty ottaa selvää rotikasta niin paljon kuin mahdollista. Hätiköityä päätöstä ei olla tekemässä, tämä on näillä näkymin ainakin puolen vuoden projekti ennen ku pentua aletaan kyselemäänkään. Koiraa tullaan rakastamaan kuin perheenjäsentä, lenkittämään, kouluttamaan... On varauduttu sotkuunkin ja siivousmäärän kasvuun yms yms. Silti koska koira tulee olemaan ensimmäinen omassa yhteisessä kodissamme (omakotitalo kaava-alueella) olisimme kiitollisia kaikesta infosta rotikoihin liittyen.
Pelottaa koiran mahd sairaudet, niitä on kuulemma rotikoilla paljon, lonkkavikoja tms.
Entäs miten koira suhtautuu kaksikielisyyteen, olisiko se paras kouluttaa vain suomella vai englannilla jota brittimieheni ja minä arkikielenämme käytämme...?
Mitenkäs jos ja kun jossain vaiheessa tulee perheenlisäystä, tai kun mieheni 3v tenava tulee viikonlopuksi kaksi kertaa kuukaudessa...?
....Ja minä kun luulin että meille vaan "otetaan" koira =)
(Onko ehdotuksia muista roduista? Mieheni on aina halunnut rotikan, itse olisin mielelläni ottanut vaikka spanielin.)
Pelottaa koiran mahd sairaudet, niitä on kuulemma rotikoilla paljon, lonkkavikoja tms.
Entäs miten koira suhtautuu kaksikielisyyteen, olisiko se paras kouluttaa vain suomella vai englannilla jota brittimieheni ja minä arkikielenämme käytämme...?
Mitenkäs jos ja kun jossain vaiheessa tulee perheenlisäystä, tai kun mieheni 3v tenava tulee viikonlopuksi kaksi kertaa kuukaudessa...?
....Ja minä kun luulin että meille vaan "otetaan" koira =)
(Onko ehdotuksia muista roduista? Mieheni on aina halunnut rotikan, itse olisin mielelläni ottanut vaikka spanielin.)
Vastaukset 12
Vanhimmat
nalkutusta aion taas aloittaa, älä suutu, en meinaa ettetkö olisi pätevä rottiksen omistaja mutta...Muistathan että rottweiler on VAATIVA rotu. Se tarvitsee vähintään 2-3 kunnon lenkkiä päivässä. Se tuhoaa. Se todennäköisesti jossain elämänsä vaiheessa yrittää viedä sinulta pomon paikkaa, ja silloin ei 'hyssyttely' auta. Tiedänpä monia tapauksia, joissa koira on purrut omistajaltaan jänteen poikki tai puraissut niin että omistaja on päässyt sairaalaan tikattavaksi. Täysin tervepäsiä otuksia kyllä, mutta siinä iässä.. Harvemmin spanielit noin rankasti pomottaa. Tietty on erikoistapauksia, pehmeitä rotikoita ja sitten taas noita vähemmän pehmeitä..Tarkoitukseni ei missään nimessä ole pelotella, oikein kasvatettu rottis on aivan mahtava koira, ystävä ja perheenjäsen. :)
Ja ilman kunnon peruskoulutusta rottiksen kanssa ei kovin pitkälle pötkitä.
Ja tuota noin, jos olette valmiita kestämään sen kaiken niin voin vain sanoa että onnea matkaan!
että sinä olet enemmän kiinnostunut tulevasta koirasta kuin miehesi..onko miehesi tietoinen rotikan luonteesta ja mitä se vaatii. Mitkä on miehesi kriteerit rotikan valintaan?
Olisiko kuitenkin parempi ottaa vähemmän dominanssia ja vahtiviettiä omaava helppokoulutteisempi rotu. Varsinkin kun on/tulee olemaan vielä pieniä energiaa vaativia lapsia..
Esim. walesin tai engl. springeri...tms. Tai vaikkapa pinseri.
Jännä, miten toiset pelottelee sillä, miten vaikea rotu rotikka on. Itselläni on kokemusta omakohtaisesti neljästä rotikasta tuttujen koirista. Kukaan noista koirista ei ole tahallaan purrut, osa on lapsiperheissä ja kaikki tulevat hyvin pienten ihmisten kanssa toimeen. Osassa tapauksista käytetään kerran tai pari kertaa päivässä lenkillä, itse käytämme omia koiriamme neljä kertaa. Kaikilla koirilla on peruskoulutus, mutta eivät käy viikoittain tokossa. Kaikissa roduissa on hankalia tapauksia, mutta ei niitä tule yleistää. Rotikka on rauhallinen, tarkkaavainen, suojelevainen, lempeä, "lammas suden vaatteissa" joku voisi sanoa =) ja tietyissä asioissa vaativa. Suosittelen koiraa sellaisiin perheisiin, jossa sille on aikaa ja rakkautta, eikä ensimmäisten ongelmien jälkeen olla antamassa pois eli omistajalla täytyy olla pitkää pinnaa. Ei ole mukava lukea ilmoituksia, jossa kouluttamatonta rotikkaa ollaan antamassa pois, koska lapsi on tulossa taloon.
rotikka ei ole sen huonompi valinta mutta ihmettelen usein että lapsiperheet haluavat välttämättä ottaa ison ja hyvän koulutuksen tai paljon aikaa tarvitsevan koiran kun jo lasten ansiosta elämä on muutenkin hektistä. Ja alussa koira vaatii enemmän kun on itsekin kakara.
Naapuritalossa kerrostalossa on rotikka ja pelkään suoraan sanottuna käydä siellä
koska koira ei ole hallinnassa ja yhden omakotitalon kiersin aina koska pihassa ylivartioiva rotikka(tuntui että se tulee matalan aidan yli)...ja viimeksi koulutuksissa toko koulutus niin siellä oli uros rotikka jota se mies ei hallinnut laisinkaan ja moni muu ihminen jätti tulemasta kurssille..eli ikäviä tapauksia löytyy eli opetus: vain oikeanlaiselle ihmiselle joka ymmärtää rotikan luonnetta..toki yhden ihanankin rotikan olen tavannut lempeä kuin mikä..
tiedätkö vaihteleeko linjat paljon täällä suomessa?
Parempi varoittaa ettei tosiaan tule "että annetaan pois ajanpuutteen tai pitovaikeuksien vuoksi" ilmoitusta.
Mieheni se juuri on se joka enemmän koiran kanssa tulisi aikaa viettämään, itse teen pitkiä päiviä töissä. Hän rahaa ja on raahannut jo kauan rottweiler-infoa kotiin, ja tutkii innokkaana kaikki rotikkasivut netissäkin. Eli tätä nk. kirjatietoa on saatu jo tuutin täydeltä, siksi täällä nyt kyselenkin omistajien ja rotuun tutustuneiden kokemuksia.
Olemme kuten jo aiemmin sanoin ottamassa koiraa perheenjäseneksi, eikä toista perheenjäsentä yleensä luovuteta pois kun siihen syntyy uusi jäsen...
Mitä mieltä olette, oliko sillä koulutuskielellä väliä? Puhumme kotona englantia, mieheni tenava on kaksikielinen... mutta tietenkin kaikki tokot yms on sitten suomeksi :/
perehtynyt asiaan niin ei kai siinä sitten ongelmia tule ja enemmän touhuaa sen kanssa tulevaisuudessa. Toki koiran on oltava sinunkin hallinnassa ... :)
Lapsiin totuttaminen on pitkälti koulutusasia eli molemmille selkeät rajat mikä on sallittua. Ja molempia on hyvä valvoa varsinkin kun lapsi on pieni...
Koulutuskieli on ihan sama koiralle onko se sitten suomeksi vai englanniksi kunhan se sana on kaikilla sama ja samasta asiasta..voithan sanoa "sit" tai "stand" myös siellä tokossa..tehän sitä käskytätte ei ulkopuoliset.
suomea?..niitä tokokurssia aatellen...no toisten perässä toistaen liikesarjat varmaan menee..vaikkei suomea vielä täysin ymmärtäisikään. :)
Ois parempi, jos koira tottuisi yksiin käskyihin eikä että kaksi merkitystä tarkoittaa samaa, voi mennä sekaisin siitä. Meinaan siis joko suomeksi tai englanniksi, ei molemmilla kielillä. Tämä on vain mitä minulle on opetettu ja tiedän tapauksen, jossa koiraa käsketään ranskaksi vaikka ovatkin suomalaisia, koira vaan oli Ranskasta hih.
Kyllähän se vaihtelee millaisia rotikoita on eri linjojen kautta. Itse suosin sellaisia koiria, joilla on joko emä tai isä tuotu muualta ja siten saa taas suomalaiseen kantaan uutta verta. Kun tutkii sukuja, niin siellä on aika paljon samoja kantakoiria, joten kannattaa jo sen vuoksi jopa tuottaa oma koira muualta. Kun samat koirat tuottavat jälkeläisiä runsaasti, niin samat viatkin toistuvat ja eivät ainakaan vähene suvusta. Meillä on kaikilla koirilla isät tuontikoiria, mutta ei sekään ole taannut täysin uusia linjoja, sillä kaikki neljä koiraa ovat kaukaista sukua toisilleen. Koiran luonne johtuu myöskin niin monesta seikasta: millaiset ovat sen alkutaipaleen olot, miten sitä kohtelee ja mitä ominaisuuksia ei karsi pois, näitä ikäviä. Kaikista pahin on, että koiraa ei kouluta ollenkaan ja se alkaa vaikeaksi tapaukseksi, jolloin koira saa talon haltuun.
Rotikasta saa hyvän koiran kun heti pienestä opettaa kuka on pomo talossa, totuttelee sen monenlaisiin ihmisiin ja eläimiin, totuttelee lapsiin (koira ei älyä että on iso ja koollaan kaataa lapsia) hyvissä ajoin, kouluttaa, lenkkeilyttää tarpeeksi, ruokkii hyvin, hankkii aktiviteettejä sille (ettei järsi koko kämppää) ja varaa ison paikan sydämestä ... se on kuitenkin melko vähän aikaa täällä meidän luonamme ... n. 10 v.
Se että rotikka vahvaluonteisena koirana voi yrittää laumassa ylöspäin ei välttämättä tarkoita että se purisi. tai muuten käyttäytyisi uhkaavasti. On monia tapoja jolla se kokeilee omaa paikkaansa ja itse sitä ei välttämättä edes huomaa. Saatikka sitäkään että se jo pitää itseään johtajana. Se miksi minun mielestä rotikka on rotuna jokseenkin haastava johtuu siitä että ihmiset eivät osaa lukea koiraa ja ymmärrä kaikkia merkkejä. Kun koira yrittää hyppiä kotiin tullessa päälle ajatellaan että onpa se iloinen kun tulin kotiin vaikka itseasiassa tämä on jo monilla koirilla pomottamista. Joillakin ei ole mitään ongelmia koirien kanssa, jotkut vaan sitten on sen verran käsiä että eivät yksinkertaisesti osaa käsitellä koiria.
Tällaisten ihmisten käsissä joku pikku koira meneekin mutta rotikkaa jo kokonsa puolesta ei voi antaa määrätä.
Kannattaa etsiä joku hyvä kasvattaja joka on puhelimesn päässä aina tarvittaessa. Ja aloittajalla on ollut ennenkin koiria, ettei ihan uus juttu ole. Mun mielestä rotikka on mitä mainioin lemmikki, kun tosiaan jaksaa antaa sille sitä aikaa.
Netin välityksellä on vaikea arvioida kenelle mikäkin rotu sopii, mutta se jääköön sitten niiden kasvattajien mietintään että kelle myydä pentu.
Itselläni kaksi rottweileria, Narttu ja uros. Uros vielä pentu, mutta jo nyt huomaa suuret luonne-erot. Narttu on ollut todella helppo kouluttaa. Siltä löytyy sopivassa määrin miellyttämishalua ja uskoo äänensävyjen vaihtelua.
Uros taas on osoittanut tulostaan lähtien omapäisyytensä. Se on itsenäinen yksilö, jolle joka päivä tarvitsee "kertoa" miksi sen täytyy tehdä niinkuin minä sanon.
Huomioitavaa: Koko ja voima. Jos aiot ulkoilla koiran ja lapsen kanssa, on koira jo ensimmäisestä päivästä alkaen opetettava tavoille. Koiran koulutus ei ole tiedettä, vaan arkista yhdessäoloa ja jokapäiväistä opettamista.
Ja noista linjoista. No joo... Ulkomainen, kotimainen. Kukin tykkää omastaan. Suosittelen käymistä rotweileryhdistyksen sivuilla ja sieltä katselemassa pentulistaa. Kannattaa myös soittaa pentuvälittäjälle, hän opastaa ja neuvoo mitä kannattaa katsoa listasta ja vanhemmista.
Ja hei, rottweiler on Palveluskoira. Eli toko on yksi harrastus, mutta tutustuppa myös palveluskoiralajeihin.
Ai niin, Finnish Working Rottweiler Club... Siellä on enemmän tietoa työkoirista.
Lue, vertaile ja mieti tarkkaan. Kuten sanoit, perheenjäsen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi on kuitenkin hakusessa...
Ihmettelen miksi ei rotikkaa lapsiperheeseen? Lapsiperheessä vietetään paljon aikaa kotona ja yhdessä. Ollaan ulkona ja lenkkeillään rattaiden kanssa. Pentu oppii mukana seuraamisen hyvin pian kun siihen ei koko aikaa kiinnitetä huomiota. Samoin päälle hyppiminen, kun lasten kanssa sisälle tulet ei ole aikaa ensimmäisenä tervehtiä koiraa ja se oppii hyvin pian ilman eri komennuksia odottamaan vuoroaan. On monia asioita joita yksinäinen, koiralleen täysin omistautunut ihminen, joutuu todellakin opettamaan mutta lapsiperheen koira oppii luonnostaan.
Sitten nuo ulkomaan tuonnit vanhempina, Suomi on siitä harvinainen maa että täällä tutkitaan PEVÌSAN puitteissa lonkat, kyynärät ja silmät. Samoin pyritään jalostuskoirat luonnetestaamaan ja jalostustarkastamaan. Tutkippa tuolta kennelliiton tilastoista niin huomaat mitä kaikkea tämä ulkomaantuontien buumi on tuottanut muutaman viime vuoden aikana. Siellä on sitä faktaa, ei mene mututuntumalla. Samoin sukusiitosprosentit eri yhdistelmien kohdalla löytyy sieltä. Vertaappa esim. englannin tuontien sukusiitosprosentteihin.
Osoitteesta http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi
löydät kaikki suomalaiset kasvattajat ja heidän tähän asti rekisteröidyt pentunsa tuloksineen. Suosittelen.
kotikoiraksi lapsiperheeseen? Koska rotikka ei ole sohvaperuna koira se on joskus kauan kauan sitten ollut teurastajankoira/työkoira ja tulee aina olemaan, jos rotikan kanssa ei lenkkeillä, juosta metsässä tehdä ja touhuta, se kyllästyy ja valmis ongelma pakkaus on valmis ja taas saadaan lukea lehdistä kuinka koira kävi 3 vuotiaan lapsen päälle...syy todennäköisesti koiralle ei aikaa se turhautui ja purki turhautumisensa lapseen... miettikää ihmiset siis todella oletteko valmiita juoksemaan koiranne kanssa 24/7