Hee kille!

tielle, huonolta näättää.

Nyt kun lintujen aiheuttama sairastumisuhka an puheenaiheena on muistettava, että lemmikkien omistajat vähättelevät eläintensä muille aiheuttamia hygienia ongelmia. Koirien, kissojen, jopa hevosten sontakasat jätetään lintujen nokittaviksi, kärpästen imureiksi ja muuten ihmisille haitoiksi.
Hevosen sonta kuten muidenkin laiduntavien eläinten jätökset aiheuttavat terveysriskejä. Tämän tiedon valossa on ihmeteltävä miten ympäristötuen ehdoissa on ristiriita vesistöihin rajoittuvien laitumien käytöstä, laiduntavat eläimet pääsevät suoraan järveen, (tarpeilleen).

Suomessa kertyy karjanlantaa vuodessa lähes kaksikymmentä miljoonaa tonnia, josta viides osa jää laitumille ja osa suoraan vesistöihin. Lannoitteeksi tarkoitetun karjanlannan ravinteista saadaan hyötykäyttöön vain puolet. Suurimman osan hävikistä katsotaan johtuvan varastoinnin puutteista mutta ”myös levityshävikistä ja vääristä levitysmääristä aiheutuu merkittäviä ravinnetappioita.
Ongelmat syntyvät juuri niistä ravinteista, joita ei saada kasvin käyttöön, sillä taloudellisen tappion lisäksi ne aiheuttavat helposti erilaisia ympäristöhaittoja joista monet, kuten esimerkiksi mahdollinen pohjaveden pilaantuminen.

Ihmisille puutteellinen rehuhygienia, huolimaton lannankäsittely ja huono hygienia ja ruuanvalmistuksen bioprosessit ovat moninaisia taudinaiheuttajia. Tänä ihmisten pitäisi ottaa vastuuta omasta toiminnasta ja erityisesti niiden joille siitä jopa maksetaan.

Onko lintuinfluenssa ainut terveysuhka

Nyt kun lintujen aiheuttama sairastumisuhka an puheenaiheena on muistettava, että lemmikkien omistajat vähättelevät eläintensä muille aiheuttamia hygienia ongelmia. Koirien, kissojen, jopa hevosten sontakasat jätetään lintujen nokittaviksi ja muuten ihmisille haitoiksi.
Hevosen sonta kuten muidenkin laiduntavien eläinten jätökset aiheuttavat terveysriskejä. Tämän tiedon valossa on ihmeteltävä miten ympäristötuen ehdoissa on ristiriita vesistöihin rajoittuvien laitumien käytöstä, laiduntavat eläimet pääsevät suoraan järveen, (tarpeilleen).

Suomessa kertyy karjanlantaa vuodessa lähes kaksikymmentä miljoonaa tonnia, josta viides osa jää laitumille ja osa suoraan vesistöihin. Lannoitteeksi tarkoitetun karjanlannan ravinteista saadaan hyötykäyttöön vain puolet. Suurimman osan hävikistä katsotaan johtuvan varastoinnin puutteista mutta ”myös levityshävikistä ja vääristä levitysmääristä aiheutuu merkittäviä ravinnetappioita. . Ongelmat syntyvät juuri niistä ravinteista, joita ei saada kasvin käyttöön, sillä taloudellisen tappion lisäksi ne aiheuttavat helposti erilaisia ympäristöhaittoja joista monet, kuten esimerkiksi mahdollinen pohjaveden pilaantuminen.

Ihmisille puutteellinen rehuhygienia, huolimaton lannankäsittely ja huono hygienia ja ruuanvalmistuksen bioprosessit ovat moninaisia taudinaiheuttajia, joista tässä on mainittu muutamia.

Sukkulamatoihin kuuluvan trikiinin isäntäeläimiä ovat sika, villisika, hevonen ja karhu. Jätevesiliete ja lanta on hygienisoitava huolellisesti ennen sen levittämistä ympäristöön

Listeria. L. monocytogenes on yleinen ympäristöbakteeri, se elelee mm. maaperässä ja kasvien pinnoilla. Riskiryhmille eli vauvoille, vanhuksille tai muuten vastustuskyvyltään heikentyneille se voi aiheuttaa kuolemaan johtavan infektion. Listeria aiheuttaa myös keskenmenoja..

Bacillus cereus on yleisin tautia aiheuttava basilli. Osa kannoista tuottaa ripulitautia aiheuttavia myrkkyjä, osa oksetustoksiinia.
Kampylobakteereita esiintyy erityisesti lintujen, mutta myös muiden eläinten suolistossa. siipikarjan lihasta tai saastuneesta talousvedestä. osa sairastuneista saa jälkitautina niveltulehduksen.

Kampylobakteerit ovat olleet jo monia vuosia erittäin yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja Suomessa
Bacillus –suku On yksi harvoista bakteereista, joka osaa tuottaa itiöitä. Itiömuodossa solu kestää monenlaista kurjuutta. Basilli-itiöt ovat erittäin yleisiä maaperässä, kasvien pinnoilla, ilmassa, pölyssä ja pieninä määrinä myös monissa, erityisesti kuivatuissa elintarvikkeissa.

Clostridium botulinum, on kavala myrkyttäjä. Se tuottaa botuliinitoksiinia, hermomyrkkyä, joka on kaikkein voimakkain kaikista tunnetuista myrkyistä. Jopa muutama nanogramma eli gramman miljardisosa toksiinia voi aiheuttaa vakavan botulismisairauden ja tappaa ihmisen.

Kuten kavala sukulaisensa C. botulinum, myös C. perfringens on itiöllinen, anaerobinen bakteeri, ja se on tavallinen maabakteeri. Sitä esiintyy myös eläinten ja ihmisten suolistossa. Se on yleensä harmittomampi mutta huomattavasti yleisempi taudinaiheuttaja kuin C. botulinum


Klostridit tuottavat kestäviä itiöitä (kuten basillit), ja nekin ovat tavallisia maaperässä. C. botulinum –itiöitä on yleisesti myös kalojen ja eräiden muiden eläinten suolistossa sekä vesistöjen pohjalietteessä. Kuten kavala sukulaisensa C. botulinum, myös C. perfringens on itiöllinen, anaerobinen bakteeri, ja se on tavallinen maabakteeri. Sitä esiintyy myös eläinten ja ihmisten suolistossa.

Tämä noin vuosikymmen sitten meilläkin julkisuuteen päässyt ”tappajabakteeri” kuuluu lajiin Escherichia coli eli se on tuttu kolibakteeri. Useimmat kolibakteerit ovat hyödyllisiä, tavallisia suoliston asukkeja. Tunnetaan kuitenkin myös useita tauteja aiheuttavia E. coli -ryhmiä. EHEC-ryhmä on merkityksellisin ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Escherichia coli -kannoista.
Nautakarja on tavallinen EHEC:in kantaja.

Vibriot ovat luontaisia kalojen ja muiden merenelävien bakteereita. Nykyisin tunnetaan 8 ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa Vibrio –lajia Merenelävien kasvuympäristön ja vihannesten kasteluveden puhtaudesta huolehtiminen ja riittävä kypsentäminen ruokaa valmistettaessa ovat tärkeimpiä keinoja välttää vibrioiden aiheuttamat tartunnat. Matkustettaessa alueilla, joissa hygienia on puutteellinen kannattaa todellakin katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Yersiniat ovat yleisiä maaperän ja vesistöjen bakteereita. Y. enterocolitica on yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia epidemioita Suomessa erityisesti salaatin, kiinankaalin ja talousveden välityksellä.

Yersiniat voivat lisääntyä jääkaappilämpötilassa. Yersinioosin suolisto-oireet paranevat yleensä itsestään, mutta jälkitautina saattaa kehittyä reaktiivinen, mahdollisesti krooniseksi muuttuva niveltulehdus tai verenmyrkytys. Virukset ovat pienempiä kuin bakteerit (koko n. 0,05 µm). Elintarvikkeisiin virukset voivat joutua jätevedellä saastuneen talous- tai kasteluveden välityksellä tai suoraan tartunnan saaneesta ihmisestä.

Loisepidemiat liittyvät lähes aina saastuneen talous- ja kasteluveden käyttöön. Leveä heisimato eli lapamato on kalaa syövien nisäkkäiden loinen, järvikalat ja äyriäiset ovat sen isäntinä. Ihminen voi saada tartunnan pääisäntänä toimivan eläimen ulosteilla saastuneista luonnonmarjoista, sienistä tai vedestä. Tartunta voi levitä myös lemmikkieläimen turkkiin tarttuneista loisen munista. Talous- ja kasteluvesien puhtaudesta varmistuminen on avainasemassa.



Salmonella enterica: Salmonellabakteereita on erityisesti lintujen ja matelijoiden suolistossa. Niiden ulosteista bakteeri voi joutua rehuun, talousveteen tai elintarvikkeisiin.

S. aureus on läheinen tuttavamme. Noin puolet ihmisistä kantaa S. aureus –bakteeria nenän limakalvoilla ja/tai käsissään.

Yersiniat ovat yleisiä maaperän ja vesistöjen bakteereita. Y. enterocolitica on yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia Suomessa. Sitä esiintyy yleisesti sikojen nielurisoissa ja se leviää tavallisimmin sianlihan välityksellä