Tsau
huvittuneena olen sellannut tällä foorumilla olevia kirjoituksia. Kovin on kirjavaa ..
Alla pari huomautusta kokonaisuuteen ja otsikkoon liittyen:
- asuntojen hinnat kehittyvät joko suuntaan tai toiseen riippuen eniten vain kahdesta atribuutista:
a) korkotaso
b) ostovoima (työllisyys)
Kun b) on tällä hetkellä ylhäällä, jokainen tutkimuslaitos ennustaa bkt:n nousua 3,5 % vuosittain, on oletettavaa, että asuntojen hintojen voimakasta tai nopeaa laskemista ei synny. Kysyntä ja tarjonta muodostuu eniten ihmisten asuntojen ja tarpeiden muuttumisesta, eli vaihdosta. Sijoittajat eivät asuntojen hintatasoa määrittele liian pienenä segmenttinä, koska ns. "tuulipuvut" toimivat massana määräävänä tekijänä.
a) Korkotason noustessa, on mahdollista että asuntojen hintajousto saattaa kääntyä hieman alaspäin. Tämä on kuitenkin hyvin maltillista niin kauan, kun b) on voimassa. Toisaalta, pienehkön - prosentin parin korkoprosentin nosto ei vaikuta edelleenkään a):n suurimman massan, "tuulipukujen" ostovoimaan mitenkään. Eli välttämättä asuntojen hinnat eivät edes tällöin laske, koska ei ole pakottavaa tarvetta.
Edelleen, elämme yhä hyvin matalan inflaation aikaa ja finanssipolitiikan vakautta tuo Suomessakin EKP. Mikäli inflaatio pysyy kurissa, max n. 2,5 %, asuntojen hinnat eivät voi laskea b):n ollessa voimassa ja koska a) -korkotaso pysyy edelleen matalana.
Mikäli inflaatio alkaisi laukkaamaan, omistusasujille taas aiheutuu muunlaisia joustoja: korkotason noustessa infaation myötä, he saavat enemmän korkovähennyksiä valtiolta asuntolainoistaan (28-30 %), eli hieman alle kolmasosan. Jos taas oletetaan että 200K€ asuntolainan korkomenot ovat 6000€, tästä saa aina hyvitystä tuon 28-30 pinnaa, eli todelliset korkomenot ovat aina pienemmät.
Lopuksi: muistaako enää kukaan suurten ikäpolvien omistusasuntojen maksatusta? Otetaan skenaario, että EKP ja koko EU romahtaisi ja Suomi siirtyisi muinaiseen vahvan markan politiikkaan ja inflaatio laukkaisi 10 % luokkaa, kuten 70-luvulla, tämä tarkottaisi rahan arvon dramaattista alenemista. Suuren asuntolainen omaavalle tilanne voisi olla jopa otollinen, koska inflaatio söisi pääomaa ja maksaisi täten "itsekseen" lainaa pois. Jälkimmäinen skenaario sillä edellytyksellä, että b) toteutuisi.
Summarum: omistusasujan on aika vaikea hävitä missään vaihtoehdossa juuri mitään, mikäli on varma työpaikka tai korkea koulutus jatkuvuuden takaamiseksi. Nauttikaa tässä elämässä hyvistä ja viihtyisistä kodeistanne ja antakaa aikaa myös perheillenne. Sit-kun (mulla on) -ihmiset ovat oma kategoriansa, mutta meitähän on moneksi.
:-) MOT.
huvittuneena olen sellannut tällä foorumilla olevia kirjoituksia. Kovin on kirjavaa ..
Alla pari huomautusta kokonaisuuteen ja otsikkoon liittyen:
- asuntojen hinnat kehittyvät joko suuntaan tai toiseen riippuen eniten vain kahdesta atribuutista:
a) korkotaso
b) ostovoima (työllisyys)
Kun b) on tällä hetkellä ylhäällä, jokainen tutkimuslaitos ennustaa bkt:n nousua 3,5 % vuosittain, on oletettavaa, että asuntojen hintojen voimakasta tai nopeaa laskemista ei synny. Kysyntä ja tarjonta muodostuu eniten ihmisten asuntojen ja tarpeiden muuttumisesta, eli vaihdosta. Sijoittajat eivät asuntojen hintatasoa määrittele liian pienenä segmenttinä, koska ns. "tuulipuvut" toimivat massana määräävänä tekijänä.
a) Korkotason noustessa, on mahdollista että asuntojen hintajousto saattaa kääntyä hieman alaspäin. Tämä on kuitenkin hyvin maltillista niin kauan, kun b) on voimassa. Toisaalta, pienehkön - prosentin parin korkoprosentin nosto ei vaikuta edelleenkään a):n suurimman massan, "tuulipukujen" ostovoimaan mitenkään. Eli välttämättä asuntojen hinnat eivät edes tällöin laske, koska ei ole pakottavaa tarvetta.
Edelleen, elämme yhä hyvin matalan inflaation aikaa ja finanssipolitiikan vakautta tuo Suomessakin EKP. Mikäli inflaatio pysyy kurissa, max n. 2,5 %, asuntojen hinnat eivät voi laskea b):n ollessa voimassa ja koska a) -korkotaso pysyy edelleen matalana.
Mikäli inflaatio alkaisi laukkaamaan, omistusasujille taas aiheutuu muunlaisia joustoja: korkotason noustessa infaation myötä, he saavat enemmän korkovähennyksiä valtiolta asuntolainoistaan (28-30 %), eli hieman alle kolmasosan. Jos taas oletetaan että 200K€ asuntolainan korkomenot ovat 6000€, tästä saa aina hyvitystä tuon 28-30 pinnaa, eli todelliset korkomenot ovat aina pienemmät.
Lopuksi: muistaako enää kukaan suurten ikäpolvien omistusasuntojen maksatusta? Otetaan skenaario, että EKP ja koko EU romahtaisi ja Suomi siirtyisi muinaiseen vahvan markan politiikkaan ja inflaatio laukkaisi 10 % luokkaa, kuten 70-luvulla, tämä tarkottaisi rahan arvon dramaattista alenemista. Suuren asuntolainen omaavalle tilanne voisi olla jopa otollinen, koska inflaatio söisi pääomaa ja maksaisi täten "itsekseen" lainaa pois. Jälkimmäinen skenaario sillä edellytyksellä, että b) toteutuisi.
Summarum: omistusasujan on aika vaikea hävitä missään vaihtoehdossa juuri mitään, mikäli on varma työpaikka tai korkea koulutus jatkuvuuden takaamiseksi. Nauttikaa tässä elämässä hyvistä ja viihtyisistä kodeistanne ja antakaa aikaa myös perheillenne. Sit-kun (mulla on) -ihmiset ovat oma kategoriansa, mutta meitähän on moneksi.
:-) MOT.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paska housussa tullaan tänne palstalle todistelemaan ikilainaa! Ostit "kuplan" ja sillä siisti! Hajoo läävääsi tai mieluummin hirtä itsesi!
hehe hehe hehe :D
Tais vuokraorjaan osua, kun noin älähti!
ehhehheheheheheeee :-D
miten korkomenojen lisääntymisen aiheuttama sisäisen kulutuksen väheneminen vaikuttaa talouden kasvuun? Entä uusien työpaikkojen määräaikaisuus/osa-aikaisuus kun nämäkin käsittääkseni luetaan työllisyyslukuihin? Entä miten kävi USA:n asuntomarkkinoilla? Onko asunnon rajahyöty todellakin kasvanut osuudeltaan näin suureksi muuhun kulutukseen verrattuna? Voiko hinnat nousta ikuisesti? Voiko 5 vuoden päästä enää kukaan vastavalmistunut ostaa asuntoa kun ei kerinnyt ostojunaan 90 luvun puolessa välissä?
Kun suomessa siirryttiin euron käyttöön, niin meistä tuli helvetin rikkaita.
Tässä tämä yksinkertainen ja 100% pätevä selitys nykyiseen maailmanmenoon.
Eihän kahvikupin hinta 3.50 € (20,80 FIM) ole edes paha. Siis me emme ole köyhiä!
Kiitos kysymyksistä.
Jos ja kun korkomenot kasvaa, tarkoittaa se myös inflaation kasvamista, koska inflaatio määrittelee korkotason. Rahan määrän hillitsemiseksi, nostetaan korkotasoa tai jos halutaan elvyttää taloutta, lasketaan korkotasoa rahan määrän (hinnan) nostamiseksi (laskemiseksi).
Jos siis inflaatio kasvaa, noustetaan korkoja. Mutta samaan aikaan myös palkat nousevat, koska reaalipalkat pidetään samoina tai kasvavina niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suhteessa ostovoimaan. Eli näin kysymäsi sisäinen kulutus ei vähene, edellyttäen että viestin b) kohta pysyy ennallaan. Jos taas myös b):ssä tapahtuu voimakas muutos, tilanne on erilainen.
Pienehkö inflaatio 2-3% ja hintojen vuosittainen nousu on erittäin terve talouden merkki. Se pitää tuotannon korkeana ja investoinnit kannattavina. Sen sijaan deflaatio, eli rahan arvon nousu (vrt. Japani), on erittäin kummallinen taloustieteellinen ilmiö - mutta mahdollinen, tappaisi kaiken talouskasvun. Miksi kukaan investoisi mihinkään, koska huomenna samalla rahalla saisi saman tai enemmän. Tällä olisi välitön vaikutus myös kohtaan b). Toisaalta, onko Euroalueella koskaan ollut deflaatiopelkoa? Ei - normaalikuluttajille, alkoholisteille ilmiö reaalisoitui vuosi sitten, kun viinan hinta aleni Suomessa. Mutta kannattaako ylipäätään sijoittaa mieluummin viinaan kuin kiinteään realisoitavaan omaisuuteen ..
Asunnon rajahyöty on selvästi kasvanut. Sen sijaan hinnat tavallaan nousevat ikuisesti. Ajatellaan esim. normaalia talouskasvun aikakautta, jona aikana on matala inflaatio, niin kaikki kallistuu vuodesta toiseen. Reaalihinnat tosin pysyvät samoina.
Analogia: jos nyt ostat litutelkkarin, joka maksaa 2000€, säästätkö ostopäätöksessä jos panttaat sen kolmeksi vuodeksi jolloin "sama" telkkari maksaakin 2200€? Eli haluaako kuluttaja siis ostaa TV:n välttämättä kalliimmalla (tosin ominaisuudet paranevat ajan kuluessa). Ostopäätöstä panttaamalla et saa itsellesi välittömästi TV:stä tuijottamisen iloa, vaan diskonttaat se tulevaisuuteen, "kun saa muka halvemmalla", vaikkei näin itse asiassa edes ole absoluuttisesti tai relatiivisesti mitattuna. Joudut maksamaan TV:stä absoluuttisesti korkeamman hinnan tai relatiivisesti saman hinnan.
Totta kait ensiasunnon ostajat ovat samalla tavalla liikkeellä viidenkin vuoden päästä. Reaaliansioiden jatkuva nousu huomioi vallitsevat hintatason, asiassa kuin asiassa, myös asunnoissa.
Työllisyys ja ostovoima on kokonaisuudessa avainasemassa. Toisaalta pätkä -ja määräaikaistyöt tulevat lisääntymään työajan joustojen myötä entistä enemmän. Mutta eihän sekään mikään salaisuus ole, että entistä enemmän ihmiset myös Suomessa tulevat heterogenisoitumaan, pärjääjiin ja vähemmän hyvin pärjääjiin. Voisiko asian tällä foorumilla kirjoittaa termeillä: "tuulipuvut" ja "tuhnut".
:-) Mukavaa kevättä.
kerrankin tuulipuku osastolta. Eu:n taloudethan eivät kuitenkaan ole syklisesti synkronoitu vielä ja tuskin keskipitkällä aikavälillä synkronointi onnistuukaan, jos edes on tavoitteena. Tälläkin hetkellä suomessa on euroopan keskitasoa alhaisempi Core-inflaatio jota on tosin vääristänyt eräiden kulutushyödykkeiden aikaisempien veroloukkujen purkaminen. Tästä johtuen myös nimellispalkat nousevat keskitasoa hitaammin kun taas menot lisääntyvät keskivauhtia. Mielestäni hallitus on tässä tehnyt suuren virheen koska samaan aikaan kun rahapolitiikka on ollut historiallisen löysää niin myös verotusta on kevennetty saman aikaisesti suhteettoman paljon ja nousukausi on kiihtynyt. Nyt kun rahapolitiikkaa aletaan kiristämään niin finanssipoliittisia joustoja ei löydy muuta kuin velkaantumalla. Globalisaaatio osaltaan murentaa perinteistä inflaatio-palkkojen nousu ajattelua koska tuotanto on helppoa siirtää lähemmäs markkinoita. Eurooppalaisella duunarilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin karsia elintasostaan. Toki tohtorit, maisterit (alavaraus) ja muut korkeasti koulutetut pärjäävät, mutta suurin osa suomalaisista on aivan tavallisia duunareita. Ostovoiman noususta suurimman osan on syönyt asumisen hintojen nousu.
meinaat hakea? Helsinki kiinnostaisi mutta turkuun on helpompi päästä.