Kolmas vuosi amista menossa. Toisena vuonna huomasin, että se ala mitä opiskelen, ei oo mun juttu. No siitä kerroin äitsikälle... siitä asti on yrittäny kannustaa mua ja kun ei millään vittu jaksais. En saa siellä yhtään mitään aikaan. Istun siellä tekemättä mitään tai lintsaan. Päätä särkee ja yöunetkin alkaa kärsiä.
No viimeinen tempaus oli, että se meni ottaa yhteyttä kouluun ja sössöttää jotai paskaa. Hyvä et kehtaa enään naamaansa näyttää.
No viimeinen tempaus oli, että se meni ottaa yhteyttä kouluun ja sössöttää jotai paskaa. Hyvä et kehtaa enään naamaansa näyttää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen kateellinen sinulle, pääset sentään kotoasi pois! minä en jaksa edes ulos mennä tai edes uskalla joku kumman sosiaalinen pelko, joten olen ollu 5 vuotta 4 seinän sisällä yksiössä vanhemmat sentään ymmärtää ongelman ja kuskaavat kerran viikossa ruoka kassin kun en sitä ite jaksa... mullakin alko samanlailla joskus koulu aikoina, ja tässä sitä ny ollaan senku ootellaan että joku sairas kohtaus korjais pois. :(
Kyllä tolle sun tilanteelle täytyy voida tehdä jotain :/