Saab 9-5 ja AMS

AMS testasi "limusiiniluokan" autoja. Testissä
oli mukana 607, Omega ja 9-5. 9-5 jätettiin
armotta testin viimeiseksi, 607 taas otti
ylivoimaisen voiton. Omega sijoittui vanhana
mallina toiseksi.
251627
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Onko mitään väliä....siltikin ajaisin mielummin
viimeiseksi rankatulla 9-5 Saabilla kuin Pösöllä
tai Ooppelilla.

Äänestä
  • Enpä ole itse nähnyt tuota testiä, mutta jos
    tulos on tuo minkä mainitsit, niin täytyy myöntää
    harvoin saksalaisessa lehdessä voittaneen muun
    kuin saksalaisen auton. Peugeotin täytyy
    ilmeisesti olla todella hyvä auto ja kyllä
    minunkin on myönnettävä, että se on ehkä
    muotoilultaan eräs kaikkein komeimmista
    uutuuksista, joita on markkinoille viime aikoina
    tullut. Saab on pärjäilly selvästi suomalaisessa
    lehdistössä paremmin kuin muualla, johtuen ehkä
    meidän ilmastollisista erityispiirteistä ja
    siitä, että Saab on ollut edes jollainlailla
    suomalainen automerkki.

    Äänestä

siitä,että AMS ei vedä kotiin päin ja siihen voi
luottaa.

Äänestä
  • siistii tulla kertoo juttuja ja sitte vakuuttaa
    itelle vielä lopuksi että näin on, no lystinsä
    kullakin

    Äänestä

Tuo arvostelun tulos riippuu hyvin paljon
lehdestä ja arvostelijoista.

Mm. jenkkiläisessä Road & Trackin 2001 -
vuosijulkaisussa olivat vertailtavana Saab 9-5
Aero ja Volvo S80 T6. Saab voitti testin (mm.
parempi ajettavuus ynnä paljon muita
kriteereitä). Huomattavaa tässä testissä vielä
oli, että arvostelijat pitivät Saabin
sisustuksesta kojelaudasta ergonomiasta
enemmän kuin Volvon vastaavista. Yleensähän
Saabin kojelauta on ainakin saksalaisissa
julkaisuissa haukuttu alimpaan helvettiin.

Eli kysymys on arvostelijoista ja niin kuin olen
jo aikaisemmin sanonut, pohjoismaalaisilla,
ranskalaisilla ja saksalaisilla autoilla on omat
tunnuspiirteensä, ns. karakteristisuutensa, jotka
pohjoismaissa sulatetaan aika hyvin kaikkien
autojen osalta, mutta auta armias, kun pistetään
pohjoismainen auto keski-eurooppalaiseen testiin,
niin eipä siellä pahemmin sulateta
pohjoismaalaista "vaatimatonta" (ei brassailua)
tyyliä, jota autot edustavat.

On se muuten aika ihme, kuinka Omega voi olla
testissä parempi kuin Saab, vaikka kummassakin on
samat koneet (Saabissa ainoastaan
turboahdettuna). Mutta täytyykin muistaa, että
Omega on takavetoinen, ja siitähän
keskieuroopassa tykätään.

Ei sen puoleen, luin itsekin kyseisen testin ja
ihmettelin todellakin autojen arvosteluperusteita
(jälleen kerran).

Äänestä
  • Ellen väärin muista Omegassa oli 3.2 litrainen V6,
    Saabissa tuskin on tuollaista ahdettuna... Kone
    on muuten ihan uusi.

    Äänestä

  • Pete kirjoitti:

    Ellen väärin muista Omegassa oli 3.2 litrainen V6,
    Saabissa tuskin on tuollaista ahdettuna... Kone
    on muuten ihan uusi.

    Se on se Omegan uusi, 2 dl:lla kuutiotilavuutta
    kasvatettu kone. Saabilla on vielä käytössä tuo
    vanha, Opel -pohjainen kone, valitettavasti.

    Äänestä

  • Luin myös kyseisen testin ja sen perusteella voin
    sanoa Opelissa olevan iskutilavuudeltaan
    suuremman koneen kuin Saabissa. Opelin kuutonen
    on 3,2 litrainen. Testitulosten perusteella
    koneet eroavat hieman toisistaan. Saab vääntää
    maksimissaan enemmän ja huomattavasti
    matalammalla kierrosluvulla ja Opel taas tuottaa
    suuremman maksimitehon kuin Saab. Kiihdytyksessä
    Saab on nopeampi 0-100km/h ja Opel taas nopeampi
    0-140 km/h ja siitä ylöspäin. Samoin seisovalla
    lähdöllä kilometri sujuu Opelilta Saabia
    nopeammin. Mitä tulee takavedon suosituimmuuteen
    kyseisessä testissä, niin on muistettava
    voittaneen auton olleen etuvetoinen. Uskon Saabin
    moottorin käyntikulttuurin olevan liian karkean
    vaativaan keskieurooppalaiseen makuun.
    Kulutuksissa ei ollut merkittävää eroa autojen
    kesken.

    Äänestä

pitäiskö tuosta päätellä sitten että Pösö on
kauhean hyvä auto - älä nyt tapa mua nauruun.. :)
Ranskalaiset ei ole koskaan osanneet tehdä autoja
eivätkä osaa vieläkään. Vaikka se pösö testin
voittikin, niin olisi kiva kun tekisivät testin
edes joskus niin että testattaisiin samat autot
uudestaan vaikkapa 5 tai 10 vuoden päästä
uudestaan - olisi kiva nähdä sitten se järjestys -
jos se pösö ja Opel nyt yleensä on edes
liikenteessä silloin. Siinä sitten voidaan
punnita mikä on ja mikä ei ole. Ainakin BMW ja
Saab kulkee vielä edelleenkin..

Äänestä
  • Turbo ei ainakaan paranna luotettavuutta.

    Äänestä

  • ///M5 kirjoitti:

    Turbo ei ainakaan paranna luotettavuutta.

    esittää tähän jotain perusteita? Ei kannata
    verrata BMW:hen tehtyjä
    jälkiasennusturboasennuksia Saabin
    originaaleihin ;)

    Äänestä

  • Ranskassa ei ole tehty mitään hyvää paitsi
    maihinnousu, ja senkin teki muut. ;)

    Äänestä

  • Turbo Power kirjoitti:

    esittää tähän jotain perusteita? Ei kannata
    verrata BMW:hen tehtyjä
    jälkiasennusturboasennuksia Saabin
    originaaleihin ;)

    Tiedät varmasti hyvin, että turbo on alttiimpi
    rikkoutumaan.

    Äänestä

  • ///M5 kirjoitti:

    Tiedät varmasti hyvin, että turbo on alttiimpi
    rikkoutumaan.

    Saksalaisessa Auto Bild -lehdessä oli tämän
    vuoden alkupuolella "käytetty auto" -palstalla
    käsiteltävänä Saab NG900. Kaverilla, joka oli
    tehnyt artikkelin, ei ollut näköjään mitään
    kokemusta Saabin turboista, eikä häntä näköjään
    edes kiinnostunut perehtyä niihin, vaan oli
    helpompaa kirjoittaa täyttä paskaa faktan sijaan.

    Tämä artikkelin kirjoittanut kaveri nimittäin
    väitti, että Saab NG900:n paras
    moottorivaihtoehto oli Opelilta lainattu ja
    modifioitu 2.5V6. Kirjoittajan mukaan turbo on
    huonoin vaihtoehto, koska siinä tuppaavat
    männät "sulamaan" aikaa myöten.

    Kumma juttu silti, että kyseisen Saabin ostajat
    (itseni mukaanlukien) ovat "äänestäneet
    lonpakoillaan" turbon puolesta niin, että loppuen
    lopuksi huomattiin, ettei tuota 2.5V6 -moottoria
    kannata pitää valmistusohjelmassa ja siksi sillä
    varustettujen autojen valmistus sitten
    lopetettiinkin noin kahden vuoden tuotannon
    jälkeen. Sen verran tuo kaveri oli perehtynyt
    aiheeseen, että surkutteli sitä, kun asiakkaat
    olivat tosiaan "äänestäneet lompakoillaan" turbon
    puolesta.

    Loppuen lopuksi artikkelissa oli erillään
    puolueettoman saksalaisen TÜVin edustajan
    kommentti, jossa hän kertoi autosta sen hyvät ja
    huonot puolet. Ja ihme ja kumma, eipä siinä
    kommentissa kerrottu turbosta mitään
    negatiivista! :)

    Lisäksi täytyy tässä sanoa, että eipä ollut
    kyseinen artikkelin kirjoittaja viitsinyt edes
    perehtyä NG900:ten Talladega -testiin, joka
    pidettiin 1996. Tehtaalta otettiin kaksi
    modifioimatonta "pakasta vedettyä" 900 Turboa,
    jotka vietiin Talladegaan ja niillä ajettiin
    ovaaliradalla 40000 km 240 km/h tunnissa
    (maksiminopeus NG900 Turbolle), eikä tuossa
    testissä käytetty mitään sisäänajoja koneelle tai
    muuta semmoista, vaan kaasu pohjaan heti ja
    baanalle. Ainut "vika", mikä toiseen turboon
    tuli, oli se, että kivi lävisti jäähdyttimen
    säleikön, ja säleikkö jouduttiin siksi uusimaan.
    Mitään muuta "vikaa" ei testeissä
    ilmennyt/tapahtunut. Eli se Saabin turbojen
    kestävyydestä.

    Toisaalta voi myös sanoa, että joitakin vanhoja
    turboja on varmaan "kilahtanutkin", mutta se
    johtuu siitä, että niissä ei ole ollut
    vedellä "toimivaa" välijäähdytintä. Tällöin turbo
    on joutunut suuremmalle rasitukselle ja ajettuaan
    autolla "kovaa" on konetta pitänyt käyttää
    tyhjäkäynnillä vähän aikaa, jotta turbo jäähtyisi
    hieman, eikä "kilahtaisi".

    Saabissa on 1988 syksystä lähtien käytetty
    vesivälijäähdytteisiä turboja, jotka
    eivät "kilahda", vaikka niitä ei käyttäisikään
    tyhjäkäynnillä rankan ajon jälkeen. Tuossa
    Talladegan testissä autot tankattiin ja renkaat
    vaihdettiin, mutta muuten meno oli "nonstoppia",
    eikä Saabin vesivälijäähdytteinen turbo ollut
    siitä moksiskaan.

    Nuo turbon hajoamisjutut kuuluvat ainakin
    Saabilla johonkin 70-80 -luvun vaihteeseen,
    eivätkä ole enää arkipäivää. Huhujahan on
    kuitenkin silti aina liikkeellä ja niitä
    levittävät yleensä tyypit, jotka eivät ole
    perehtyneet (Saabin) turbokoneisiin.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Saksalaisessa Auto Bild -lehdessä oli tämän
    vuoden alkupuolella "käytetty auto" -palstalla
    käsiteltävänä Saab NG900. Kaverilla, joka oli
    tehnyt artikkelin, ei ollut näköjään mitään
    kokemusta Saabin turboista, eikä häntä näköjään
    edes kiinnostunut perehtyä niihin, vaan oli
    helpompaa kirjoittaa täyttä paskaa faktan sijaan.

    Tämä artikkelin kirjoittanut kaveri nimittäin
    väitti, että Saab NG900:n paras
    moottorivaihtoehto oli Opelilta lainattu ja
    modifioitu 2.5V6. Kirjoittajan mukaan turbo on
    huonoin vaihtoehto, koska siinä tuppaavat
    männät "sulamaan" aikaa myöten.

    Kumma juttu silti, että kyseisen Saabin ostajat
    (itseni mukaanlukien) ovat "äänestäneet
    lonpakoillaan" turbon puolesta niin, että loppuen
    lopuksi huomattiin, ettei tuota 2.5V6 -moottoria
    kannata pitää valmistusohjelmassa ja siksi sillä
    varustettujen autojen valmistus sitten
    lopetettiinkin noin kahden vuoden tuotannon
    jälkeen. Sen verran tuo kaveri oli perehtynyt
    aiheeseen, että surkutteli sitä, kun asiakkaat
    olivat tosiaan "äänestäneet lompakoillaan" turbon
    puolesta.

    Loppuen lopuksi artikkelissa oli erillään
    puolueettoman saksalaisen TÜVin edustajan
    kommentti, jossa hän kertoi autosta sen hyvät ja
    huonot puolet. Ja ihme ja kumma, eipä siinä
    kommentissa kerrottu turbosta mitään
    negatiivista! :)

    Lisäksi täytyy tässä sanoa, että eipä ollut
    kyseinen artikkelin kirjoittaja viitsinyt edes
    perehtyä NG900:ten Talladega -testiin, joka
    pidettiin 1996. Tehtaalta otettiin kaksi
    modifioimatonta "pakasta vedettyä" 900 Turboa,
    jotka vietiin Talladegaan ja niillä ajettiin
    ovaaliradalla 40000 km 240 km/h tunnissa
    (maksiminopeus NG900 Turbolle), eikä tuossa
    testissä käytetty mitään sisäänajoja koneelle tai
    muuta semmoista, vaan kaasu pohjaan heti ja
    baanalle. Ainut "vika", mikä toiseen turboon
    tuli, oli se, että kivi lävisti jäähdyttimen
    säleikön, ja säleikkö jouduttiin siksi uusimaan.
    Mitään muuta "vikaa" ei testeissä
    ilmennyt/tapahtunut. Eli se Saabin turbojen
    kestävyydestä.

    Toisaalta voi myös sanoa, että joitakin vanhoja
    turboja on varmaan "kilahtanutkin", mutta se
    johtuu siitä, että niissä ei ole ollut
    vedellä "toimivaa" välijäähdytintä. Tällöin turbo
    on joutunut suuremmalle rasitukselle ja ajettuaan
    autolla "kovaa" on konetta pitänyt käyttää
    tyhjäkäynnillä vähän aikaa, jotta turbo jäähtyisi
    hieman, eikä "kilahtaisi".

    Saabissa on 1988 syksystä lähtien käytetty
    vesivälijäähdytteisiä turboja, jotka
    eivät "kilahda", vaikka niitä ei käyttäisikään
    tyhjäkäynnillä rankan ajon jälkeen. Tuossa
    Talladegan testissä autot tankattiin ja renkaat
    vaihdettiin, mutta muuten meno oli "nonstoppia",
    eikä Saabin vesivälijäähdytteinen turbo ollut
    siitä moksiskaan.

    Nuo turbon hajoamisjutut kuuluvat ainakin
    Saabilla johonkin 70-80 -luvun vaihteeseen,
    eivätkä ole enää arkipäivää. Huhujahan on
    kuitenkin silti aina liikkeellä ja niitä
    levittävät yleensä tyypit, jotka eivät ole
    perehtyneet (Saabin) turbokoneisiin.

    No eipä ne saksalaiset turbokoneista tunnu mitään
    tietävän ei ainakaan noi autolehden kaverit
    vaikka saksassa hyviä autoja muuten tekevätkin.
    Männät sulavat, juupa juu - varmaan sulaakin kun
    siihen Bemuun pannaan se jälkiasennusturbo
    tehojen toivossa eikä osata sitten ottaa huomioon
    asioita jotka kuuluisi ottaa huomioon... Ei se
    saksalainenkaan kaikkea vissiin osaa.. ;)

    Äänestä

  • Turbo Power kirjoitti:

    No eipä ne saksalaiset turbokoneista tunnu mitään
    tietävän ei ainakaan noi autolehden kaverit
    vaikka saksassa hyviä autoja muuten tekevätkin.
    Männät sulavat, juupa juu - varmaan sulaakin kun
    siihen Bemuun pannaan se jälkiasennusturbo
    tehojen toivossa eikä osata sitten ottaa huomioon
    asioita jotka kuuluisi ottaa huomioon... Ei se
    saksalainenkaan kaikkea vissiin osaa.. ;)

    Kuten varmaan kaikki ovat jo huomanneet, Audi on
    ainut saksalainen premium -autonvalmistaja, jolla
    on pakokaasuahdetut turbot malliohjelmistossaan
    (1.8T ja 2.7T Biturbo). Tosin tuo 1.8T taitaa
    olla Folkkarin kone, mutta sitä käytetään tosi
    laajasti VAG -autojen mallistossa. Mersukin ahtaa
    joitakin mallejaan, mutta silloin on käytössä
    kompressori, eikä pakokaasuahdin.

    Ehkäpä tuo turboahdettujen autojen puute
    saksalaismallistoissa on se tekijä, miksi
    saksalaiset autolehdet eivät diggaa turboista.
    Tai ehkä se on tietyn alan konservatiivisuutta,
    jota myös jenkit harjoittavat tyyliin "nothing
    beats the cubic inches".

    Saa nähdä, mitä tulee tulevaisuudessa
    tapahtumaan, kun bensan hinta nousee, niin
    luulisi bensaturbojen ja TDi -autojen suosion
    kasvavan myös Saksan maassa. Tosin Audi on
    muistaakseni juuri esitellyt V12 -moottorinsa,
    josta irtoaa 420 heppaa. Joten ei näytä
    saksalaisten into laantuvan moottorin palotilan
    kasvattamisessa, vaikka bensa maksaa Saksassakin
    jo yli 2 DM/litra.

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Kuten varmaan kaikki ovat jo huomanneet, Audi on
    ainut saksalainen premium -autonvalmistaja, jolla
    on pakokaasuahdetut turbot malliohjelmistossaan
    (1.8T ja 2.7T Biturbo). Tosin tuo 1.8T taitaa
    olla Folkkarin kone, mutta sitä käytetään tosi
    laajasti VAG -autojen mallistossa. Mersukin ahtaa
    joitakin mallejaan, mutta silloin on käytössä
    kompressori, eikä pakokaasuahdin.

    Ehkäpä tuo turboahdettujen autojen puute
    saksalaismallistoissa on se tekijä, miksi
    saksalaiset autolehdet eivät diggaa turboista.
    Tai ehkä se on tietyn alan konservatiivisuutta,
    jota myös jenkit harjoittavat tyyliin "nothing
    beats the cubic inches".

    Saa nähdä, mitä tulee tulevaisuudessa
    tapahtumaan, kun bensan hinta nousee, niin
    luulisi bensaturbojen ja TDi -autojen suosion
    kasvavan myös Saksan maassa. Tosin Audi on
    muistaakseni juuri esitellyt V12 -moottorinsa,
    josta irtoaa 420 heppaa. Joten ei näytä
    saksalaisten into laantuvan moottorin palotilan
    kasvattamisessa, vaikka bensa maksaa Saksassakin
    jo yli 2 DM/litra.

    Kyllä se on se sama 1.8 kone jota käyttävät
    kaikissa VAG-tuotteissa tiedä sitten
    minkänimiseltä liukuhihnalta se on alunperin
    tullut, mutta mitä sen ominaisuuksiin ainakin
    tulee niin enpä olisi uskonut kuinka hengetön se
    on ajettuani 1.8T A3:n. Kyllä on eroa kuin yöllä
    ja päivällä Saabin Turboon. Ajoin myöskin A4:sta
    lastutettuna ja se tuntui samalta ainakin
    perstuntumalla kuin Saabin matalapaineturbo.
    Joten kyllä ainakin ahtamisen saralla
    saksalaisilla on vielä pitkä matka edessä jos nyt
    yleensä siihen ovat menossakaan...

    Äänestä

  • ///M5 kirjoitti:

    Tiedät varmasti hyvin, että turbo on alttiimpi
    rikkoutumaan.

    Turboihin liittyvät ennakkoluulot juontaa
    pitkälti omatekoisiin ja nyrkkipajojen tekemiin
    viritelmiin. Saabilla esimerkiksi ei turbojen
    kanssa koskaan ole varsinaisia ongelmia ollut,
    eikä muilla valmistajilla sen paremmin. Suurimmat
    ongelmat tehdastekoisissa turboissa ovat aina
    juontaneet käyttäjiin, eivät autoihin itseensä.
    Vanhat turbot olivat hieman konstikkaita
    jäähdytyskäynnin tarpeen vuoksi, mutta oikein
    pidettynä riittävän kestäviä. Nykyturboissa ei
    jäähdytyskäyntikään enää ole välttämättättömyys
    ja käyttäjän ei tarvitse turbon olemassa oloa
    erikseen huomioida.

    Turbojen kestävyyttä ihmetellessä on syytä pitää
    mielessä että lähes joka ainoassa kuorma-autossa
    ja liikkuvassa työkoneessa on turbo moottorin
    kyljessä... ja niiden päivittäiset käyttötunnit
    on kymmenkertaisia henkilöautoihin verrattuna...
    kestävyys ei ole ongelma. Sama pätee moniin vielä
    isompiin moottoreihin. Turbo on sinänsä varsin
    yksinkertainen laite... yksi liikkuva osa ja
    ainut mekaanisesti kuluva osa on sen laakerit.
    Ongelma kohta turboissa on lämpötila ja laakerien
    kuluminen ylös- ja alasajossa... aivan samoin
    kuin muissakin turbiineissa. Jos turbon laakerien
    voitelu riippuu yksinomaan moottorin
    voiteluöljyjärjestelmästä aiheuttaa jokainen
    alasajo sen että laakereilta katoa kesken
    pyörimisen voitelu. Jäähdytyskäynti tarvittiin,
    lämpötilaerojen tasaamisen lisäksi, myös tästä
    syystä... turbiinin kierroksen oli syytä pudottaa
    mahdollisimman alas ennen kuin voitelu loppuu.

    Jälkiasennusturbojen ongelma oli ja on että
    moottoreita ei ole alunperin suunniteltu
    turbolle. Turbomoottorissa lisäteho syntyy
    kasvattamalla palopainetta, mikä luonnollisesti
    rasittaa moottoria mekaanisesti ja termisesti
    normaalikäyttöä enemmän. Moottorin tehon
    kasvattiminen palopaineen nostolle onnistuu
    tiettyyn rajaan, jonka jälkeen alkaa ilmestymään
    juuri näitä sulaneita mäntiä ja muita vastaavia.
    Aikanaan turboja heiteltiin yhteen sun toiseen
    autoon jälkiasennuksena... 1.3l turbo Sierra
    taisi olla sieltä surullisimmasta päästä...
    legendat kertovat mitä tapahtui kun turbo
    lätkästiin moottoriin jota ei oltu sitä varten
    suunniteltu.

    Isommat ja paremmat moottorit sietävät turboja
    paremmin... ei kait esimerkiksi asiallisesti
    tehdyissa turbo bemareissa mitään ongelmia ole...
    mutta ei näillä jälkiasennus turboille
    alkuperäisten luotettavuuteen pääse. Moottori on
    suunniteltu tietylle rasitukselle... suurempi
    rasitus ja lyhyempi ikä (olettaen että autoa
    poljetaan tehoa vastaavasti). Mitään auton osaa
    ei loppujen lopuksi ole varaa ylimitoittaa juuri
    ollenkaan.

    Äänestä

  • MarquisdeSaab kirjoitti:

    Turboihin liittyvät ennakkoluulot juontaa
    pitkälti omatekoisiin ja nyrkkipajojen tekemiin
    viritelmiin. Saabilla esimerkiksi ei turbojen
    kanssa koskaan ole varsinaisia ongelmia ollut,
    eikä muilla valmistajilla sen paremmin. Suurimmat
    ongelmat tehdastekoisissa turboissa ovat aina
    juontaneet käyttäjiin, eivät autoihin itseensä.
    Vanhat turbot olivat hieman konstikkaita
    jäähdytyskäynnin tarpeen vuoksi, mutta oikein
    pidettynä riittävän kestäviä. Nykyturboissa ei
    jäähdytyskäyntikään enää ole välttämättättömyys
    ja käyttäjän ei tarvitse turbon olemassa oloa
    erikseen huomioida.

    Turbojen kestävyyttä ihmetellessä on syytä pitää
    mielessä että lähes joka ainoassa kuorma-autossa
    ja liikkuvassa työkoneessa on turbo moottorin
    kyljessä... ja niiden päivittäiset käyttötunnit
    on kymmenkertaisia henkilöautoihin verrattuna...
    kestävyys ei ole ongelma. Sama pätee moniin vielä
    isompiin moottoreihin. Turbo on sinänsä varsin
    yksinkertainen laite... yksi liikkuva osa ja
    ainut mekaanisesti kuluva osa on sen laakerit.
    Ongelma kohta turboissa on lämpötila ja laakerien
    kuluminen ylös- ja alasajossa... aivan samoin
    kuin muissakin turbiineissa. Jos turbon laakerien
    voitelu riippuu yksinomaan moottorin
    voiteluöljyjärjestelmästä aiheuttaa jokainen
    alasajo sen että laakereilta katoa kesken
    pyörimisen voitelu. Jäähdytyskäynti tarvittiin,
    lämpötilaerojen tasaamisen lisäksi, myös tästä
    syystä... turbiinin kierroksen oli syytä pudottaa
    mahdollisimman alas ennen kuin voitelu loppuu.

    Jälkiasennusturbojen ongelma oli ja on että
    moottoreita ei ole alunperin suunniteltu
    turbolle. Turbomoottorissa lisäteho syntyy
    kasvattamalla palopainetta, mikä luonnollisesti
    rasittaa moottoria mekaanisesti ja termisesti
    normaalikäyttöä enemmän. Moottorin tehon
    kasvattiminen palopaineen nostolle onnistuu
    tiettyyn rajaan, jonka jälkeen alkaa ilmestymään
    juuri näitä sulaneita mäntiä ja muita vastaavia.
    Aikanaan turboja heiteltiin yhteen sun toiseen
    autoon jälkiasennuksena... 1.3l turbo Sierra
    taisi olla sieltä surullisimmasta päästä...
    legendat kertovat mitä tapahtui kun turbo
    lätkästiin moottoriin jota ei oltu sitä varten
    suunniteltu.

    Isommat ja paremmat moottorit sietävät turboja
    paremmin... ei kait esimerkiksi asiallisesti
    tehdyissa turbo bemareissa mitään ongelmia ole...
    mutta ei näillä jälkiasennus turboille
    alkuperäisten luotettavuuteen pääse. Moottori on
    suunniteltu tietylle rasitukselle... suurempi
    rasitus ja lyhyempi ikä (olettaen että autoa
    poljetaan tehoa vastaavasti). Mitään auton osaa
    ei loppujen lopuksi ole varaa ylimitoittaa juuri
    ollenkaan.

    ok

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Saksalaisessa Auto Bild -lehdessä oli tämän
    vuoden alkupuolella "käytetty auto" -palstalla
    käsiteltävänä Saab NG900. Kaverilla, joka oli
    tehnyt artikkelin, ei ollut näköjään mitään
    kokemusta Saabin turboista, eikä häntä näköjään
    edes kiinnostunut perehtyä niihin, vaan oli
    helpompaa kirjoittaa täyttä paskaa faktan sijaan.

    Tämä artikkelin kirjoittanut kaveri nimittäin
    väitti, että Saab NG900:n paras
    moottorivaihtoehto oli Opelilta lainattu ja
    modifioitu 2.5V6. Kirjoittajan mukaan turbo on
    huonoin vaihtoehto, koska siinä tuppaavat
    männät "sulamaan" aikaa myöten.

    Kumma juttu silti, että kyseisen Saabin ostajat
    (itseni mukaanlukien) ovat "äänestäneet
    lonpakoillaan" turbon puolesta niin, että loppuen
    lopuksi huomattiin, ettei tuota 2.5V6 -moottoria
    kannata pitää valmistusohjelmassa ja siksi sillä
    varustettujen autojen valmistus sitten
    lopetettiinkin noin kahden vuoden tuotannon
    jälkeen. Sen verran tuo kaveri oli perehtynyt
    aiheeseen, että surkutteli sitä, kun asiakkaat
    olivat tosiaan "äänestäneet lompakoillaan" turbon
    puolesta.

    Loppuen lopuksi artikkelissa oli erillään
    puolueettoman saksalaisen TÜVin edustajan
    kommentti, jossa hän kertoi autosta sen hyvät ja
    huonot puolet. Ja ihme ja kumma, eipä siinä
    kommentissa kerrottu turbosta mitään
    negatiivista! :)

    Lisäksi täytyy tässä sanoa, että eipä ollut
    kyseinen artikkelin kirjoittaja viitsinyt edes
    perehtyä NG900:ten Talladega -testiin, joka
    pidettiin 1996. Tehtaalta otettiin kaksi
    modifioimatonta "pakasta vedettyä" 900 Turboa,
    jotka vietiin Talladegaan ja niillä ajettiin
    ovaaliradalla 40000 km 240 km/h tunnissa
    (maksiminopeus NG900 Turbolle), eikä tuossa
    testissä käytetty mitään sisäänajoja koneelle tai
    muuta semmoista, vaan kaasu pohjaan heti ja
    baanalle. Ainut "vika", mikä toiseen turboon
    tuli, oli se, että kivi lävisti jäähdyttimen
    säleikön, ja säleikkö jouduttiin siksi uusimaan.
    Mitään muuta "vikaa" ei testeissä
    ilmennyt/tapahtunut. Eli se Saabin turbojen
    kestävyydestä.

    Toisaalta voi myös sanoa, että joitakin vanhoja
    turboja on varmaan "kilahtanutkin", mutta se
    johtuu siitä, että niissä ei ole ollut
    vedellä "toimivaa" välijäähdytintä. Tällöin turbo
    on joutunut suuremmalle rasitukselle ja ajettuaan
    autolla "kovaa" on konetta pitänyt käyttää
    tyhjäkäynnillä vähän aikaa, jotta turbo jäähtyisi
    hieman, eikä "kilahtaisi".

    Saabissa on 1988 syksystä lähtien käytetty
    vesivälijäähdytteisiä turboja, jotka
    eivät "kilahda", vaikka niitä ei käyttäisikään
    tyhjäkäynnillä rankan ajon jälkeen. Tuossa
    Talladegan testissä autot tankattiin ja renkaat
    vaihdettiin, mutta muuten meno oli "nonstoppia",
    eikä Saabin vesivälijäähdytteinen turbo ollut
    siitä moksiskaan.

    Nuo turbon hajoamisjutut kuuluvat ainakin
    Saabilla johonkin 70-80 -luvun vaihteeseen,
    eivätkä ole enää arkipäivää. Huhujahan on
    kuitenkin silti aina liikkeellä ja niitä
    levittävät yleensä tyypit, jotka eivät ole
    perehtyneet (Saabin) turbokoneisiin.

    ok

    Äänestä

  • Turbo Sensonic kirjoitti:

    Kuten varmaan kaikki ovat jo huomanneet, Audi on
    ainut saksalainen premium -autonvalmistaja, jolla
    on pakokaasuahdetut turbot malliohjelmistossaan
    (1.8T ja 2.7T Biturbo). Tosin tuo 1.8T taitaa
    olla Folkkarin kone, mutta sitä käytetään tosi
    laajasti VAG -autojen mallistossa. Mersukin ahtaa
    joitakin mallejaan, mutta silloin on käytössä
    kompressori, eikä pakokaasuahdin.

    Ehkäpä tuo turboahdettujen autojen puute
    saksalaismallistoissa on se tekijä, miksi
    saksalaiset autolehdet eivät diggaa turboista.
    Tai ehkä se on tietyn alan konservatiivisuutta,
    jota myös jenkit harjoittavat tyyliin "nothing
    beats the cubic inches".

    Saa nähdä, mitä tulee tulevaisuudessa
    tapahtumaan, kun bensan hinta nousee, niin
    luulisi bensaturbojen ja TDi -autojen suosion
    kasvavan myös Saksan maassa. Tosin Audi on
    muistaakseni juuri esitellyt V12 -moottorinsa,
    josta irtoaa 420 heppaa. Joten ei näytä
    saksalaisten into laantuvan moottorin palotilan
    kasvattamisessa, vaikka bensa maksaa Saksassakin
    jo yli 2 DM/litra.

    Mercedes on valmistamut pitkään turboahdettuja
    dieseleitä henkilöautoihin.

    Äänestä

  • MarquisdeSaab kirjoitti:

    Turboihin liittyvät ennakkoluulot juontaa
    pitkälti omatekoisiin ja nyrkkipajojen tekemiin
    viritelmiin. Saabilla esimerkiksi ei turbojen
    kanssa koskaan ole varsinaisia ongelmia ollut,
    eikä muilla valmistajilla sen paremmin. Suurimmat
    ongelmat tehdastekoisissa turboissa ovat aina
    juontaneet käyttäjiin, eivät autoihin itseensä.
    Vanhat turbot olivat hieman konstikkaita
    jäähdytyskäynnin tarpeen vuoksi, mutta oikein
    pidettynä riittävän kestäviä. Nykyturboissa ei
    jäähdytyskäyntikään enää ole välttämättättömyys
    ja käyttäjän ei tarvitse turbon olemassa oloa
    erikseen huomioida.

    Turbojen kestävyyttä ihmetellessä on syytä pitää
    mielessä että lähes joka ainoassa kuorma-autossa
    ja liikkuvassa työkoneessa on turbo moottorin
    kyljessä... ja niiden päivittäiset käyttötunnit
    on kymmenkertaisia henkilöautoihin verrattuna...
    kestävyys ei ole ongelma. Sama pätee moniin vielä
    isompiin moottoreihin. Turbo on sinänsä varsin
    yksinkertainen laite... yksi liikkuva osa ja
    ainut mekaanisesti kuluva osa on sen laakerit.
    Ongelma kohta turboissa on lämpötila ja laakerien
    kuluminen ylös- ja alasajossa... aivan samoin
    kuin muissakin turbiineissa. Jos turbon laakerien
    voitelu riippuu yksinomaan moottorin
    voiteluöljyjärjestelmästä aiheuttaa jokainen
    alasajo sen että laakereilta katoa kesken
    pyörimisen voitelu. Jäähdytyskäynti tarvittiin,
    lämpötilaerojen tasaamisen lisäksi, myös tästä
    syystä... turbiinin kierroksen oli syytä pudottaa
    mahdollisimman alas ennen kuin voitelu loppuu.

    Jälkiasennusturbojen ongelma oli ja on että
    moottoreita ei ole alunperin suunniteltu
    turbolle. Turbomoottorissa lisäteho syntyy
    kasvattamalla palopainetta, mikä luonnollisesti
    rasittaa moottoria mekaanisesti ja termisesti
    normaalikäyttöä enemmän. Moottorin tehon
    kasvattiminen palopaineen nostolle onnistuu
    tiettyyn rajaan, jonka jälkeen alkaa ilmestymään
    juuri näitä sulaneita mäntiä ja muita vastaavia.
    Aikanaan turboja heiteltiin yhteen sun toiseen
    autoon jälkiasennuksena... 1.3l turbo Sierra
    taisi olla sieltä surullisimmasta päästä...
    legendat kertovat mitä tapahtui kun turbo
    lätkästiin moottoriin jota ei oltu sitä varten
    suunniteltu.

    Isommat ja paremmat moottorit sietävät turboja
    paremmin... ei kait esimerkiksi asiallisesti
    tehdyissa turbo bemareissa mitään ongelmia ole...
    mutta ei näillä jälkiasennus turboille
    alkuperäisten luotettavuuteen pääse. Moottori on
    suunniteltu tietylle rasitukselle... suurempi
    rasitus ja lyhyempi ikä (olettaen että autoa
    poljetaan tehoa vastaavasti). Mitään auton osaa
    ei loppujen lopuksi ole varaa ylimitoittaa juuri
    ollenkaan.

    Lentokoneissa käytettävät mäntämoottorit ovat
    useinmiten suuremmissa kokoluokissa
    turboahdettuja, joskus myös mekaanisesti
    ahdettuja. Luotettavuus näissä moottoreissa on
    luonnollisesti korkeata luokkaa. Turboahdettu
    moottori voidaan tehdä kestäväksi, jos se
    konstruoidaan oikein ja materiaalivalinnat on
    tehty asianmukaisesti.

    Äänestä

  • T kirjoitti:

    Mercedes on valmistamut pitkään turboahdettuja
    dieseleitä henkilöautoihin.

    Dieselit on asia erikseen, mutta nyt oli varmaan
    kysymys bensakoneista. Mutta täytyypä tässä
    tarkemmin ajateltuani myöntää, että Mersultakin
    löytyy tavallaan bensaturbo, nimittäin 3 -
    sylinterinen turboahdettu MCC Smart.

    Äänestä

Herää kysymys mikä testin tarkoitus oli... oliko
tarkoitus vain saada täytettä lehteen vai joku
muu.

Testissähän on heti alkuunsa väärät autot
kilpasilla... siihen mihin kastiin pösö kuuluu en
ota kantaa, näyttää ihan hienolta autolta noin
päällisin puolin... mutta Omegan ja 9-5:n
kilpailuttaminen ei kovin fiksulta tunnu.
Kyseessä on kaksi GM:n tuotetta, jotka on
suunnattu täysin erilaisille asiakkaille ja ovat
jopa hieman eri luokissa. Omega on bulkkimerkin
huippumalli, sen pääasiallinen kilpailuvaltti
kokoluokassaan on hinta ja hintaluokassaan koko.
Jos autot valitaan hintaluokan mukaan niin
Omegassa on enemmän widgettimiä, jos taas koon
mukaan niin Saab on kallis. Luonnollinen syy on
että mallien ei ole edes tarkoitus kilpailla
keskenään... tuskin GM:llä on tarkoitus luoda
samanlaista älyvapaata konsernin sisäistä
kilpailua kuin VAG:lla.

Seuraavan korimallin Omegasta saattaa olla
haastajaksi ylemmälle luokalle... varsinkin v8-
mallista, mutta tuskin se Saabin asiakkaista
silti kilpailee, eikä BMW:n sen paremmin.
Kilpailu taitaa mennä enemmänkin MB/Volvo
sektorille. Todennäköisesti V8 Omega tulee
kuitenkin olemaan Holdenin tyylinen lulla.
Ainakin nykyiset Omegaan pohjalle tehdyt V8
Holdenit on melko jenkkityylisiä vaikka
australialaisia ovatkin.

Äänestä

Siitä vaan 607:aa ostamaan, varmaan hyvä peli.

Talveksi se kannattaa kuitenkin roudata epsanjaan
tai muualle lämpimään lunta ja kylmää pakoon.

Vrt. viimeisin TM talviautotesti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pete kirjoitti:

AMS testasi "limusiiniluokan" autoja. Testissä
oli mukana 607, Omega ja 9-5. 9-5 jätettiin
armotta testin viimeiseksi, 607 taas otti
ylivoimaisen voiton. Omega sijoittui vanhana
mallina toiseksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu