Oma auto oli vaimon käytössä ja tuli testattua appiukon Avensista pitkästä aikaa, nämä palautui taas mieleen:
Positiivista Avessa on mielestäni hyvät tilat, ja hyvä varustelu, myös musiikkivehkeet soivat hyvin, sisustus on osittain tyylikäs, värien ja materiaalien harmonia ei ole aivan parhaasta päästä.
En huomannut katsoa oliko penkeissä ristiseläntuensäätöä, ristiseläntuki vaikutti riittämättömältä ja mieleen tuli että miltä penkit mahtavat tuntua pitkän ajomatkan jälkeen, no tästä minulla ei kuitenkaan ole kokemusta.
Toyotan 1.6 moottori on varmasti yksi markkinoiden parhaista, mutta tämän kokoiseen autoon se on alamittainen, jotenkin noloa vinguttaa kierroksilla liikenteessä. Myös korkea tyhjäkäynti oudoksutti ja paikaltaan lähdöt olivat keskivertoa vaikeampia. Vaihteisto oli hieman tahmea.
Kaikista ärsyttävin piirre omalla kohdalla on 44 numeron talvikenkä joka ei mahdu Avensiksen kytkinpolkimelle, tai menee jos ei pidä kantapäätä paikoillaan ja polkee kuin Fergusonia.
Paha suunnitteluvirhe tämän tasoiseen autoon.
Ajettavuutta on täällä varmaankin kritisoitu ihan tarpeeksi, kuten Tuulilasi-lehdessäkin ääritilannekäytöstä moitittiin, siihen on helppo yhtyä sillä kuskinpaikalta ei ole tienpintaan mitään tuntoa, vaikeasti hallittava auto talvikeleillä jos joutuu vaaratilanteeseen, ESP taitaa onneksi olla uudemmissa jo vakiona.
Positiivista Avessa on mielestäni hyvät tilat, ja hyvä varustelu, myös musiikkivehkeet soivat hyvin, sisustus on osittain tyylikäs, värien ja materiaalien harmonia ei ole aivan parhaasta päästä.
En huomannut katsoa oliko penkeissä ristiseläntuensäätöä, ristiseläntuki vaikutti riittämättömältä ja mieleen tuli että miltä penkit mahtavat tuntua pitkän ajomatkan jälkeen, no tästä minulla ei kuitenkaan ole kokemusta.
Toyotan 1.6 moottori on varmasti yksi markkinoiden parhaista, mutta tämän kokoiseen autoon se on alamittainen, jotenkin noloa vinguttaa kierroksilla liikenteessä. Myös korkea tyhjäkäynti oudoksutti ja paikaltaan lähdöt olivat keskivertoa vaikeampia. Vaihteisto oli hieman tahmea.
Kaikista ärsyttävin piirre omalla kohdalla on 44 numeron talvikenkä joka ei mahdu Avensiksen kytkinpolkimelle, tai menee jos ei pidä kantapäätä paikoillaan ja polkee kuin Fergusonia.
Paha suunnitteluvirhe tämän tasoiseen autoon.
Ajettavuutta on täällä varmaankin kritisoitu ihan tarpeeksi, kuten Tuulilasi-lehdessäkin ääritilannekäytöstä moitittiin, siihen on helppo yhtyä sillä kuskinpaikalta ei ole tienpintaan mitään tuntoa, vaikeasti hallittava auto talvikeleillä jos joutuu vaaratilanteeseen, ESP taitaa onneksi olla uudemmissa jo vakiona.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pitkäaikaisena 1.6 Aven omistajana olen kanssasi aivan eri mieltä. Normaaliin perheautoon moottori riittää hyvin. Ainakin minun kengät 45 mahtuvat hyvin. Ajettavuus on ihan ok. Mitähän tyydytystä sinäkin saat jakamalla "testituloksia" tälle provopalstalle?
tässä taas mustaa valkoisella tyypillisestä fanaatikosta. Minä olen oikeassa, toiset ovat väärässä. Päteekö tämä kohdallasi muihin kuin autoihin?
Tämän asian voi myös kääntää toisinpäin, sinä olet Toyotavihaaja-fanaatikko ja on ihan samaa mitä mieltä muut ovat.
Hän on aina oikeassa tosiasiat unohtaen.
... kyllä sillä 1,6 moottorilla pärjää ja hyvä konehan se on, mutta hengetön noinkin painavaan autoon. Meidän toisessa kulkuneuvossa on moottorina 115 hp TDI ja jotenkin sillä on mukavampi ja vaivattomampi ajaa.
onko autoissa vielä kytkinpoljinkin?
Pikkukoneen yhteydessä ei ainakaan aiemmin ollut mahdollisuutta saada ESP:tä edes rahalla lisävarusteena. Muuten kyllä pikkukonekin riittäisi rauhallisemmalle ihmiselle. sääli, että toyota lähti eriyttämään lisävarustemahdollisuudet moottorikoon mukaan.
Jep, penkki ei ole ristiseläntuen kannalta mistään kotoisin. Kytkinpolkimesta en osaa sanoa mitään kuin säästömallissa ei sellaista ole :-) Mutta lepuutuspolkimelle ei mahdu yli 31 numeroinen kenkä. Onneksi jarrupolkimen vasemma puolella on tilaa oikaista jalka.
Ehkä pahin ongelma on kuitenkin ratin etäisyys säädön suunnittelu vika. Se liikkuu vain kauas tai vielä kauemmas. Lähelle sitä ei saa millään.
Kun nyt vauhtiin päästään, niin haukutaan sitten vähän vielä moottoriakin (2.4). Alavääntöä (1000-2500) padassa ei kokoon nähden ole juuri ollenkaan. Soppa ehkä juuri sen vuoksi tuntuu maistuvan.
Niin ja nykytyylin mukaan (autojahan käytetään vain keski-Euroopassa) VSC TRC tehtävä on pysäyttää auto jos yksikin renkas luistaa ihan mihin suuntaan tahansa.
On se perhana kumma kun noihin hallintasysteemeihin ei voi olla eri parametreja talvea varten.
Moottorin softa päivitettiin kaikessa hiljaisuudessa viime vuonna. Täällä hetkellä myynnissä olevat 2,4 litraiset Avensikset keräävät huippunopeutta sen 10 km/h enemmän ja ovat muutenkin pirteämpiä kun alkuperäiset. Ilmoitetut arvot ovat entiset.
Kai se softa on joissain tapauksissa päivitetty myös vanhempiin yksilöihin jos joku on noita valitellut, en tiedä varmasti.
2.4 ainoa johon ko. softapäivitys on tehty??
tehtiinkö se sen takia, mistä täälläkin on valitettu, että moottori ei jaksa vetää suurimmalla vaihteella 5 tonnin yläpuolella?
Tuo SW päivitys on ollut Saksassa saatavilla jo ainakin vuoden samoin kuin ääänieristyspäivitys Ruotsissa. Eipä Suomen pääkonttorissa ajatella paljon muuta kuin asiakkaiden nyhtämistä. Tai kun saisi päivityksiä edes rahalla mutta kun ei...
Saksassa SW päivityksiin oli pakko mennä kun autot ei kiihtyneet eikä kulkeneet likimainkaan luvattuja.
Tuo minun farkku esmes ei pärjää 98-malliselle 1.6 corollalle 0-130 kiihdytyksessä, vaikka luvattua on liki sekunnin paremmin.
Vaan eihän edelinen Avekaan päässyt luvattuihin. 1.8 koneinen laihuli jäi yli sekunnin luvatusta.
Minä soittelin paikallsieen liikkeeseen ja he selvitelivät maahantuojalta tilanteen.
Mitään SW päivtystä ei ole olemassa.
Eli Avensiksen 2.4 ei vaan muuten täytä luvattuja arvoja suorituskyvyn suhteen. Niinpä myöskään viimeisimmätkään mallit eivät täytä luvattuja.
Asian tekee erikoiseksi se, että Accord 2.0A kykenee käytännössä samaan suorituskykyyn kuin Ave 2.4A. Honda tietysti kuluttaa litran vähemmän mutta siitä puuttuukin suorasuihkutus mikä näyttäisi lisäävän kulutusta ja heikentävän suorituskykyä.
ovat pienempiä kuin eurooppalainen standardi ja siitä johtuen ei ne pääse aivan samoille lukemille kuin eurooppalaiset autot. Testimenetelmät ovat erilaiset japanilaisilla kuin mitä me euroopassa olemme tottuneet.
70-luvulla Japsit ja Jenkit käytti SAE normitusta ja siitä vielä erilaisia versioita. Jo 80-luvulta on tehonormi ollut yhtenevä.
Niin taisipa Briteilläkin ona wanhaan aikaan oma norminsa.
normeja. Saksalaiset käyttivät DIN-normeja. USA-laiset SAE-normeja ja japanilaiset JIS-normeja. DIN-hevosvoimat olivat lähinnä todellisia, normaali autossa käytössä olevia, muut olivat mm. sellaisia, että niissä ei ollut rasitteena tehoa mitattaessa moottorin apulaitteita. Teholukemat näyttivät tietenkin tällöin isommilta. Erot saattoivat olla jopa 20%:n luokkaa.