Onko pystykeula muoti-ilmiö, vai onko siitä oikeasti hyötyä?
IMS. kisoissa myös vanhemmat konstruktiot pärjää
esim. Finell, Tarantella...
Luonnonsatamiin on perinteisemmällä keulalla
helpompi mennä, ja kovassa vasta-aallokossa
luulisi menon olevan miellyttävämpää.
IMS. kisoissa myös vanhemmat konstruktiot pärjää
esim. Finell, Tarantella...
Luonnonsatamiin on perinteisemmällä keulalla
helpompi mennä, ja kovassa vasta-aallokossa
luulisi menon olevan miellyttävämpää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja vauhtia, kertoimilla tasoitetaan wanhanajan båtskien hitautta.
Samaa mieltä ulkonäösta ja rantautumisen vaikeudesta lepikkorantaan.
!!!????
kansi on ihan sama molemmissa!
Kysyjällä ei ole ollenkaan venettä. Mutta jos hän hommaa mitä hyötyä on pystystä keulasta.
Vastaus: Kansi on suhteessa lyhyempi tai vesilinja suhteessa pitempi.
Vauhtiin vaikutusta en tiedä. Muuta kuin että keula nousee paremmin aallokkoon loivalla keulalla ja pytykeula sukeltaa helpommin.
Pystykeulainen on nopeampi. Aallonmuodostusvastuksen käyrä siirtyy vesilinjan neliöjuurien suhteessa. Esimerkiksi kaksi 10 m venettä toisen vesilinja 10 m ja toisen 9 m erona ainoastaan keulan muotoilu. 10 m veneellä on sama aallonmuodostusvastus 6,3 kn vauhdissa kuin 9 m vesilinjalla 6 kn vauhdissa. Muut vastustekijät eivät muutu, joten 10 m vesilinjaisen kokonaisvastus on hiukan suurempi ko. nopeuksilla.
Tuosta voi siis päätellä, että veneen kasvaa selkeästi (kuitenkin alle 5%). Yksi esimerkkipari voisi olla Dehler 33 vs. Inferno 33. LYS 1,24 vs 1,19. Toki veneissä on paljon muutakin eroa kuin keula.
Jos asia kiinnostaa todella:
http://www.rina.org.uk/rfiles/HISWA/2000/16th%20-6-%20The%20influence%20of%20the%20bowshape%20on%20the%20performance%20of.pdf
Tota on että vesilinjan pituus vaikuttaa suoraan nopeuteen, mutta myös veneen märkäpinta-ala on toinen tärkeä tekijä.
Vanhoissa saaristoristeilijöissä on pitkät perä- ja keula ylitykset syystä: Kun vene liikkuu, joutuu se työntämään syrjäyttämänsä tilavuuden vettä sivuun. Syrjäytetty vesimassa muodostaa nopeasti liikkuvan veneen eteen ja perään aallon jolloin veneen vesilinjan pituus kasvaa. Toisaalta kun vene kulkee hitaasti (eli ei synny huomattavaa aaltoa eteen eikä perään) niin sen vesilinja on lyhyempi, jolloin myös sen märkä-pinta-ala on pienempi.
Tuon tapaista "huijausta" käytettiin paljon IOR-veneissä. Vesilinja saatiin mittauksissa lyhyeksi, kun perä oli ilmassa. Selkeä ero saaristolaisristeilijöihin on kuitenkin se, että se perä oli vain muutaman sentin ilmassa.
Jotta saaristolaisristeilijän veslinja kasvaisi merkittävästi, pitäisi sen "upota" varsin paljon. Tämä tapahtuu vasta runkonopeudella tai sen jälkeen. Ei siis auta lainkaan kryssillä, jossa nopeus on aina selkeästi alle runkonopeuden. Perän osalta saaristolaisristeilijä on puhtaasti uppoamarunkoinen, kun taas nykyveneet ylittävät runkonopeutensa leikitellen avotuulilla. Kun runkonopeus ylittyy selkeästi ei vesilinjan pituudella ole enää samaa merkitystä.
Keulan nostaminen pystyksi ei merkittävästi kasvata märkäpinta-alaa. Esimerkiksi tuossa linkittämässäni julkaisussa märkäpinta-ala kasvoi 23,8 m2 -> 24,5 m2 kun vesilinja kasvoi 9,98 -> 10,53. Märkäpinta-ala riippuu ensisijaisesti painosta ja vesilinjaleveydestä. Myös evillä on melko suuri merkitys.
Lisäksi veslinjan pituus vaikuttaa myös märkäpinta-alan aiheuttamaan kitkavastukseen. Mitä pidempi on veden pinnalla kulkema matka, sitä pienempi on vastus pinta-alaa kohden. Tämä ilmiö saattaa jopa kääntää eron toiseen suuntaan.