Valaiskaapa hölmöä noviisia. Olen tässä pläräillyt purjeveneitä ostomielessä. Pieniä ja halpoja (mm. Helmsman 23:sia). Moni veneistä on ollut muuten ok mutta pohjat ovat näyttäneet marjapiirakalta. Maalikerroksia on lohkeillut ja eri värejä pilkottaa laikkuina, jopa lasikuitua. Miltä pitäisi sellaisen pohjan näyttää, jonka voi viskata veteen ja seilata auringonlaskuun. Myrkkymaali on kai jokavuotista uusittavaa, mutta miten erottaa sellainen joka kaipaa ainoastaan uuden myrkkykerroksen sellaisesta joka haluaa kahden viikon antaumuksellisen työpanoksen? Entäpä mitä on se vaalea talkkimainen hötö mitä jää sormeen kun pyyhkäisee pohjaa?
Pohjan kunto
pohdituttaa
143693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lohkeilu ja laikut tarkoittaa sitä kahden viikon remonttia. Semmoinen tulee normaalisti eteen about 10 vuoden välein, mutta jos venettä pitää hyvin (=esim. hioo vanhaa kovaa myrkkyä pois ennen uuden maalaamista) voi kestää paljon pitempäänkin.
Myrkkymaali ei välttämättä ole jokavuotista touhua. Varsinkaan jos käyttää pehmeää maalia, joka kuluu pois eikä siten kerry pohjaan ja ala aikanaan lohkeilemaan.
Vaalea talkkimainen hötö saattaisi hyvinkin olla juuri pehmeää myrkkyä, jonka jääminen sormeen pyyhkäistäessa kuuluu asiaan.
Myyjältä kannattaa kysyä koska pohja on viimeksi vedetty kokonaan puhtaaksi, mitä myrkkyjä hän on käyttänyt ja miten maalannut. Jos myyjä ei tiedä vastausta ensimmäiseen ja on maalannut kovaa myrkkyä aina vaan vanhan päälle, kannattaa varautua siihen isompaan remonttiin.
Isommassa rempassa on tietysti vaivaa, mutta on siitä se etu, että sittenpähän tiedät että veneesi on kunnossa ja jatkossa sen kunnon ylläpitäminen on paaaaaljon helpompaa kuin jokavuotinen taistelu niiden laikkujen kanssa.
Sitten vielä: jos jättää sen isomman rempan seuraavalle keväälle, onko vaara että pohjaan tulee isompia murheita sen seurauksena? Eli vetää vaan myrkkyä lisää. Sattuu olemaan niin, että seuraavana keväänä olisi parempaa aikaa puuhastella...
Olen myös ymmärtänyt, että ruosteinen köli ei välttämättä ole mikään maailmanloppu. Vanhat kölit on monesti ruosteläikkiä täynnä.
Ihan hyvin voit jättää homman seuraavaan kevääseen. Ei siinä yhdessä kesässä mitään tapahdu.
Niin, kyllähän metalli ruostuu. Tietenkin kannattaa tutkia sen verran, ettei ole jostain
kohtaa puhki ruostunut tai hyvin lähellä sitä.
Kölin kiinnitys tulisi kuitenkin myös tarkistaa, ettei ole päässyt vettä vuotamaan kölin sisälle, siellä se tekee kyllä tuhojaan aikaa myöten. Saatttaa pahimmassa tapauksessa lähteä koko mötikkä ahventen valtakuntaan. Eli kiinnityspultit kannattaa tarkistaa ja säännöllisesti kiristää pilssin puolelta, samalla näkee silmämääräisesti sen kunnon. Joskus saattaa olla vaikeasti havaittavia repeämiä pohjassa lähellä kölin kiinnitystä (karille ajo). Olisi hyvä jos olisi asiaa tunteva henkilö mukana tutkimassa tätä kun vene on vielä telakoituna. Näiden korjaus tulee kalliiksi ja vaatii ammattilaisten työpanosta. Itse hioin viime keväänä ruosteisen kölin ja suojasin sinkkimaalilla. Aikaa siihen meni parin päivän verran ja taas menee vuosia huoletta.
Nuo näkemäni kölit ovat olleet lähinnä alaosasta ruosteessa, eli arvattavasti tilanne vielä korjattavissa. Ruostekerroksen paksuutta ei osaa sanoa, mutta ulkopinnan muoto on vielä monessa ennallaan eli ruoste ei ole syönyt ihan kilokaupalla tavaraa pois.
Yksi vielä mikä sapettaa noissa halvoissa pikkuveneissä on se, että peitteet on miten sattuu ja monissa ei ole peitettä jaksettu laittaa ollenkaan. Sitlootat ja kaikki on vettä (jäätä) täynnä ja paskakerroskin teettää varmasti hommaa jos haluaa valkoiset kannet jne. Antaa aika huonon fiiliksen ostajalle...
Mitäs jos sellainen pitkä köli joka on lasikuidun sisällä? Mitä siinä pitäisi huomioida?
Minäkin kävin aikanaan katsomassa useita veneitä ja joku pressuton tuli silloinkin vastaan. Sen tarkasteluun käytin noin 5 sekuntia. Mieti nyt kahteen kertaan haluatko ostaa käytettyä venettä, jonka edellisen omistajan huolenpito on tuolla tasolla. Minä ainakin käännyn kannoillani kun tuollaista näen, on niitä hyvinkin pidettyjä veneitä ihan riittävästi tarjolla.
Kuidin sisään leivottua köliä on käytetty aikanaan varsin paljon. Näissä ei kölipulteista yms ole huolta, pitkissä köleissä ei pultteja edes ole. Siinä mielessä rakenne on hyvin tukeva. Mutta perusriski noissa on, että jonkun rankemman karilleajon yhteydessä vettä on päässyt kölin sisälle ja sitä ei korjattaessa ole kuivattu kunnolla. Painolastin ja lasikuitukuoren välissä saattaa rakentamisen jäljiltä olla pieniä onkaloita, joihin vesi mahtuu muhimaan. Talvella se sitten jäätyy ja tekee pientä tuhoa. Lisäksi jos painolastina on käytetty betoniin, hartsiin tms valettua rautaromua, rauta alkaa ruostua. Siitä tulee ennen pitkää ongelmia ja korjaus on työlästä.
Yleensä laminaatti on tuollaisten kölien etukulmassa yli parisenttistä, joten em. vaurio vaatii kyllä aika kolauksen. Tarkista silti köli päällisin puolin, koputtele sisään valetun painolastin kohdalta ja varmista ettei ole onteloita. Katso onko suurempia korjauksen jälkiä näkyvissä. Jos vaikuttaa olevan ok niin osta pois. Ongelmalliset tapaukset yleensä erottuvat kaukaa, useamman kerran olen nähnyt miten ruoste pukkaa laminaatin läpi.
Jos muuten tuntuu olevan kaikin puolin ok mutta kölin alla siis alapuolella on lasikuitu vähän rikki?
Kuitu on siellä paksua, ei se ainakaan yhdessä kesässä vettä läpi ime jos pinta vaan on rispaantunut. Jos se useamman vuoden on ollut vedessä tuolla tavoin korjaamatta niin kannattaa sopia myyjän kanssa jostain vakuudesta. Joka tapauksessa, tunkkaa vene ylemmäs, hio rälläkällä terveeseen kuituun asti, laminoi tarvittava määrä uutta päälle (epoksilla mieluiten), tasoitus ja primeri päälle. Yhden päivän homma, hiotessa sen näkee onko laminaatissa kosteus- tai muita vaurioita.
Kölisauman pitää olla moitteettomassa kunnossa. Ei ruostetta! Muuten saa ikuisen riesan. Siksi kannattaakin etsiä paatti, jossa on lyijyköli.
Eihän siitä nyt sentään ikuista riesaa saa. Kun kerran laittaa sen kuntoon, niin kyllä kestää. Meillä ainakin on pysynyt yhdellä laitolla jo neljä vuotta.
Jos vain vanhan ruosteen päälle vetää uutta sikaa niin tokihan se taas seuraavana vuonna puskee ruostetta.
Paksun, lohkeilleen maalikerroksen läpi on vaikeaa sanoa mitään pohjan todellisesta kunnosta. Kannattaisi luvan kanssa parista paikasta hiota maalikerrosta sen verran pois, että näkee gelcoatin/primerin kunnon. Vanhoissa veneissä on välistä gelcoat halkeillut pohjan alueella, syynä voi olla rasitus mutta useimmiten vain alunperin liian paksu gelcoat, joka vielä haurastuu iän myötä. Semmoisessa tapauksessa on jossain vaiheessa edessä pohjan uudelleen pinnoitus, parempi tietysti aiemmin kuin myöhemmin. Aika työläs homma.
ongelma on vettynyt lasikuitu.
Lasikituvenettä ei pitäisi pitä vedessä kuin pari viikkoa kerrallaan,, se imee kuin sieni....