hei!
mulla on russell uros, n.16kk. nyt ihan viime viikkoina hän on ulkolenkeillä alkanut ampaisemaan karkuun... siis en pidä koiraani remmissä koska ulkoilemme lähinnä suurilla pelloilla. Hän ei näytä edes saavansa vainua mistään, vaan katsoo minua, ja ampaisee karkuun... juoksee sitten itsensä horisonttiin asti, ja tähän asti on tullut takaisin... pelottaa vaan että mitäs jos eksyy tai ei tule enää...
osaisko kukaan analysoida tällaista??
mulla on russell uros, n.16kk. nyt ihan viime viikkoina hän on ulkolenkeillä alkanut ampaisemaan karkuun... siis en pidä koiraani remmissä koska ulkoilemme lähinnä suurilla pelloilla. Hän ei näytä edes saavansa vainua mistään, vaan katsoo minua, ja ampaisee karkuun... juoksee sitten itsensä horisonttiin asti, ja tähän asti on tullut takaisin... pelottaa vaan että mitäs jos eksyy tai ei tule enää...
osaisko kukaan analysoida tällaista??
Vastaukset 7
Vanhimmat
meidän murre teki noin juuri tuossa "murrosiässä" eli siinä 8kk paikkeilla.
Syy välillä vaihteli mutta usein takana oli se että joskus oli lähtenyt ja sitten vastaan tullut jänis tai toinen koira. Näin se sitten vähän aikaa lähti vain samoissa kohdissa metikkköön vaikka ei juuri saanut mitään hajua, mutta varmasti muistissa oli että tuolla se jänö oli..
syy voisi olla joku tuon kaltainen tai sitten koira on oppinut, että sinä katsot kyllä sen perään. Eli se olettaa, että sinä joko seuraat tai kutsut sitä aina kun et nää sitä.
Silloin sinun pitää opettaa pikaisesti koiralle että sinä olet se jota seurataan. Jos koira menee jonnekkin edellä niin vaihdat vain suuntaa (ja jos et halua että koira kuitenkaan menee kovinkaan kauas niin vaikka juokse siitä pois päin äläkä kuitenkaan sano mitään).
Muutenkin kuulostaa että mielenkiinto on nyt lähtenyt sinusta jotenka ympäristö kiinnostaa enemmän. (mikä normaalisti juuri tapahtuu kuin koira alkaa aikuistumaan) silloin vaan teet itsestäsi kiinnostavamman. Esim. juuri kulke eri polkuja älä samaa reittiä aina, tee vaikka oma polku, välillä leiki sen kanssa ja kehu välillä kun se seuraa perässä vaikka et ole sanonut sille mitään. Itse ainakin mm. näillä sain koirani pysymään luonani.
"Kaupungissa´/taajamassa" minun sitten piti tehdä niin että pidin sitä "vapaana" elikkä annoin hihnan kulkea perässä ja jos huomasin sen eleistä että kohta lähtee niin vain astuin hihnan päälle siis kannattaa aina ennaltaehkäistä näitä tilanteita ettei sitten karkailusta tule tapa...
Mutta toivottavasti ratkaisu löytyy :)
Niin sen minä vielä halusin lisätä että en ole kyllä aivan perehtynyt terriereihin kun itse omistan lammaskoiran elikkä en sitten tiedä että onko niillä jotenkin muutenkin taipumuksia tälläiseen...
ehkä kannattaa laittaa se vaikka fleksiin ja kun lähtee juoksemaan laitat stopin ja sanot tiukasti EI! sitten kun koira pysähtyy kunnolla, anna vaikka makupala tai jtn. muuta hauskaa.. :)
koirahan on vielä pentu, joten ei siis osaa vielä kaikkea. remmissäkin kävely saattaa tuntua oudolta mutta siihen vaan on pakko tottua. onnea! :D
hei!
oletko tehnyt koirasi kanssa sellaisia "harjoituksia" , että kun päästät koiran vapaaksi ja se lähtee kävelemään jonnekin päin ja ehkäpä olettaa sinun tulevan perässä, niin käännytkin toiseen suuntaan..siis et katso koiraasi silmiin tai pyydä sitä luoksesi vaan odotat,että se tulee perääsi ja kun tulee luoksesi, annat palkkion. tätä on hyvä tehdä usein, sillä näin koira oppii seuraamaan sinun liikkeitäsi ja tarkkailemaan sinua ja eihän se tahdo kadottaa laumanjohtajaansa eli sinua, niin pitäisi tulla perään.
Hei ja kiitos vastauksistanne!
Arvelen että osa syytä voisi olla että koirani yrittää "polttaa" extra energioitaan, mitä näyttää riittävän... hänet viedään kahdesti päivässä lenkille, mutta hän olisi valmis 10 kertaa päivässä.... on nimittäin erittäin vilkas tapaus :)
leikin koiran kanssa kovasti kotosalla, joten sekin kai auttaa... mutta aina olisi kovasti menossa.
olen koittanut tuota "käänny ja kävele pois" temppua, mikä toimii....mutta kun koira "juoksee karkuun" hän ei katso taakseen :(
Yleensä hän uskoo Tänne komentoa, mutta terrierinä hänellä on omat hetkensä jolloin ei usko. Samoin jos hän on juossut liian kauas ei enää edes kuule minua..
Taidankin tästä lähteä ulos vielä kolmannen kerran, kun hän tuijottaa ikkunasta ulos niin toiveikkaan näkoisenä taas!
että minä vielä tuon lisäksi piloutuisin ja antaisin koiran vähän hätääntyä. Oppii paremmin että sitä mammaa kannattaa pitää silmällä.
metsästyskoira ja sama juttu eli toheltaa omiaan ja tekee isoja kaaria noin sata metriä..ei kuitenkaan jätä minua..mutta on ollut todella hankala saada kaarta pienemmäksi.
Ja pysyy lähellä ulkona vain tiukalla komennuksella tai makupalojen tai lelun avulla.
Olen huomannut myös että se menee viimeiselle passipaikalle kuten ajokoirat toisin kuin edellinen foxi joka oli helpompi vapaana pidettävä.
Maalla kyllä pysyy vahtimatta vapaana pihassa.
Foxit ja russelit varmaan luottaa hyvään hajuaistiin..sillä sain foxini kotiin kun se oli jo 5-kuukautinen ja se jätti minut heti pikkumetsällä, no minä odotin ja odotin mutta sitten tuli hätä kun pentu ei ollut minulla kauaa ollut että jos hukkuu.
Eli lähdin perään oli talvi ja tassun jäljet näky selkeästi mutta kun olimme noin kaksi- kolme sataa metriä menty niin eikös se mokoma tullutkin meidän jäljissä. ;)
Eli luotti että löytää kyllä omistajansa. Eikä ottanut opikseenkaan tuosta.
Tosin naapurini foxi pysyy erittäin hyvin vapaana tien vierelläkin tämä nykyinen eli on pitkälti varmaan myös yksilökysymys.
Oma foxini poltti energioitaan siten että jätti minut kehän keskelle ja juoksi ympyrää hulluna eli kokeile myös saatko innostumaan siihen kehumalla että juokse juokse hop hop..ainakin sen luulisi juoksevan sinun lähellä jos kehut ja hulluttelet sen kanssa.
Samoin vinkulelut mukaan ja vinguta sitä jos menee liian kauas sinusta...kehu kun on lähellä ja palkitse lelulla tai makupalalla.
Opeta myös käsky seis- saat pysäytettyä koirasi paremmin kuin tänne kutsulla. (utelias koira ei käännä mielellään selkää mielenkiinnon kohteelleensa)