Kyllä on tämä "korkeimman opetuksen" laitoskin alas vajonnut, kun suoraan autonasentajalinjalta pääsee sisään... nyyh
http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/tutkinnot/yliopistollinen_korkeakoulututkinto/#4
http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/tutkinnot/yliopistollinen_korkeakoulututkinto/#4
Vastaukset 30
Vanhimmat
Olisi hauskaa laittaa johonkin "piiloon" oma arvaus ensimmäisestä kommentista ja sitten sen tultua paljastaa arvauksensa ja katsoa sattuiko oikeaan =)
Mutta jään odottomaan ja kerron sitten osuiko...
Doup! Ei sattunut, ei edes viereen...
Hakea voi, mutta pääseminen on toinen juttu. Aina on ollut huippulahjakkaita poikkeuksia. Mikä sinua rassaa?
Ai että oikein "huippu lahjakkuus" =D)))))))))))))))
Totta kai yliopistoon pääsevät muutkin lahjakkaat ihmiset kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet. Jos omaa tarpeelliset lahjat, motivaation ja pohjatiedot, niin sisään vain. Tosin ei sinne suoraan mennä, vaan pääsykokeiden kautta, joilla testataan, että noita kolmea löytyy. Pääsykoekirjojen ymmärtäminen niin, että niistä luettuja tietoja osaa kokeissa soveltaa, vaatii tietysti hyvät pohjatiedot, mutta miksi ne pohjatiedot pitäisi hankkia juuri lukiossa? Kyllä tietojaan voi täydennellä vaikka avoimessa yliopistossa.
Ei yliopisto ole mikään ylioppilastutkinnon suorittaneiden yksinoikeus tai suojaopiskelupaikka. Kyvyt ratkaisevat, eikä se mitä tutkintoja on takana. Jos kyvyt riittävät, niin tervemenoa/-tuloa akateemiseen maailmaan - jos eivät riitä, mutta lukio on tullut käytyä, niin AMK:uun sitten vain. Toistan: kyvyt ratkaisevat. Hassua tuo amiskojen titteliuskovaisuus ja ihmiskuva, jossa ihmisen määrittelee se, miten mukamas hienoja hypersuperskeidonomi-tutkintoja on takana.
Yliopistoon hyväksytyistä on muuten n. 3 % amispohjalta hakeneita, AMK:eihin hyväksytyistä n. neljäsosa (24 %).
"Hassua tuo amiskojen titteliuskovaisuus ja ihmiskuva, jossa ihmisen määrittelee se, miten mukamas hienoja hypersuperskeidonomi-tutkintoja on takana."
Kyllä tällä palstalla se on ainakin tämä akateemisuuttaan ylikorostava Ylioppilas I, joka nuo tunnusmerkit täyttää. Itse en ole AMK:ssa tavannut ainuttakaan kuvailemaasi tapausta.
"Hassua tuo amiskojen titteliuskovaisuus ja ihmiskuva, jossa ihmisen määrittelee se, miten mukamas hienoja hypersuperskeidonomi-tutkintoja on takana."
Ihmeen paljon tuo näyttää sinuakin kiinnostavan mitä tällä palstalla kirjoitellaan!
Eikös sinunkin olisi syytä asettua kaiken tällaisen yläpuolelle ja myhäillä omahyväisesti ja odottaa, että pääset näyttämään kyntesi todellisuudessa!?
on mahdollinen, ei merkitse sitä että niin tapahtuisi. Yliopistoon kun ei pääse SUORAAN ammattikoulusta vaan täytyy läpäistä se yliopiston pääsykoe. Jos autonasentajalla on siihen vaadittava osaaminen, niin miksei hän saisi mennä yliopistoon.
Vaan eihän noita taida kovin monta olla.
Ja mitenhän tämäkin vuodatus liittyi ammattikorkeakouluihin?
2. asteen ammattioppilaitoksille ja yliopistoille on omat palstansa.
Surkeaa sakkia...
Olen kuullut jostain että yliopistoon voi päästä vaikka suoraan peruskoulusta, jos suorittaa avoimessa riittävästi kursseja ja saa siten hakukelpoisuuden... AMK:ssa taas on sen verran enemmän tasoa, että ainakin toisen asteen tutkinto pitää olla alla.
"Olen kuullut jostain että yliopistoon voi päästä vaikka suoraan peruskoulusta,---"
Minä taas olen kuullut jostain, että ammattikorkeakouluun oikein haalitaan Suomen tyhmimmät ihmiset. Fiksut menevät joko ammattikouluun päästäkseen nopeasti leivänsyrjään kiinni tai yliopistoon, koska heitä kiinnostaa tietää mistä puhuvat. Ennen en usko, mutta luettuani tarpeeksi tämmöisiä, rupean jo uskomaan sitä jostain kuulemaani väitettä:
"---yliopistoon voi päästä vaikka suoraan peruskoulusta, jos suorittaa avoimessa riittävästi kursseja"
Jos on suorittanut peruskoulun lisäksi kursseja avoimessa yliopistossa, niin eihän silloin tule suoraan peruskoulusta. :D
Mistä näitä ääliöitä sikiää? :D :D
Taisi tietolähteesi olla AMK-opettajasi? Usko vain jatkossakin kaikki mitä sanotaan. Se on oikea asenne tulevalle suorittavan tason työntekijälle. Oletpa sitten nöyrempi käskettävä akateemisille esimiehillesi.
Yliopistoon päässeistä n. 3% on hakenut ammattikoulupohjalta. Jos peruskoulupohjalta on ylipäätään ketään päässyt sisään, on heidän määränsä joka tapauksessa niin vähäinen, ettei edes näy tilastoissa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista joka neljäs on tullut ammattikoulusta.
Vuonna 2005 ammattikorkeakouluihin valituista opiskelijoista oli ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneita hieman runsas viidennes eli 21,2% (lähde amkota-tilastot). Tavoitteena on, että heitä olisi vähintään se 30%, mutta tavoitteeseen pääsy näyttää vaikealta.
"Vuonna 2005 ammattikorkeakouluihin valituista opiskelijoista oli ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneita hieman runsas viidennes eli 21,2% (lähde amkota-tilastot). Tavoitteena on, että heitä olisi vähintään se 30%, mutta tavoitteeseen pääsy näyttää vaikealta."
Mistähän syystä se on vaikeaa? Ei, se ei johdu siitä, että ammattikoulun käyneet eivät olisi tarpeeksi fiksuja amkkiin. Se johtuu siitä, että he ovat liian fiksuja hakeakseen mokomaan höpöhöpökouluun. Mieluummin oikeaan tehtaaseen tienaamaan kuin unelmatehtaan kautta kortistoon.
Ainakaan tässä ei mainita sanallakaan hakukelpoisuuden kohdalla mistään pohjakouluista
http://www.avoin.helsinki.fi/opas/vayla.htm
...siis mikä??? ??? ???
Tietenkään avoimeen yliopistoon ei ole mitään pohjakoulutusvaatimusta - juuri sen takiahan sen nimi on AVOIN yliopisto (= "kaikille avoin" yliopisto).
Ellet tiennyt, niin selvitykseksi: yliopisto ja avoin yliopisto ovat eri asioita. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, vaan vain erillisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia, mutta suorittamalla riittävästi opintoja avoimessa yliopistossa tarpeeksi hyvällä menestyksellä voi sitäKIN kautta päästä opiskelijaksi yliopiston puolelle.
Edellä esitit (tai samaa nikkiä käyttänyt esitti) seuraavan loogisuudessaan huikaisevan väitteen:
"---yliopistoon voi päästä vaikka suoraan peruskoulusta, jos suorittaa avoimessa riittävästi kursseja---"
Et tainnut vieläkään tajuta, että jos on suorittanut kursseja avoimessa yliopistossa ja päässyt sitä kautta yliopistoon, ei pääsekään enää suoraan peruskoulusta yliopistoon, vaan menee sinne avoimen yliopiston kautta.
Tuo siteeraamani sinun esittämäsi (?) väite on yhtä älykäs toteamus kuin esim. "kadettikouluun pääsee suoraan alokaskoulutuksestakin jos käy ensin alipupseerikoulun ja RUK:n" tai "taksikuskiksi pääsee pelkällä mopokortillakin kunhan käy ensin autokoulun".
Että semmottis. :D
Ei tarvitse ruveta näsäviisastelemaan sanamuodoilla, kaikki varmasti tajusivat viimeistään laittamani linkin jälkeen että tarkoitin väylää avoimen kautta yliopistoon.
...jolla et kyllä säilytä kasvojasi, vaan laulat itsesi lopullisesti suohon.
Korvaapa alkuperäisen teesisi "avoin yliopisto" käsitteellä "lukio", niin huomannet viimein itsekin, että väitteessäsi oli pielessä jotain paljon tärkeämpääkin kuin sanamuoto - nimittäin koko perusajatus:
"---yliopistoon voi päästä vaikka suoraan peruskoulusta, jos suorittaa *lukiossa* riittävästi kursseja"
Jos sinä puhut ihan itse norsun mentävän läven päähäsi, niin näsäviisasteluahan se on toisten huomauttaa, että väitteesi on korni, juujuu. Kuulostaa niin amiskalta, niin amiskalta. Sinä olet aina oikeassa, ja sitä kertaa kun et ollut, ei lasketa - niinkö? :D Ei se ole kuule muiden vika, jos sinä et ole tullut ajatelleeksi loppuun asti mitä näppäimistöltäsi päästät.
Unohdit kopioida lauseen lopun "...ja saa siten hakukelpoisuuden..." joka selittää aika paljon asiaa. Tyhminkin tajuaa tuosta, ettei yliopistoon pääse kurssin käymällä, vaan sen jälkeen tulee hakea sinne. Lukiota ei voi tässä verrata avoimeen yliopistoon, ellei sitten halua aivan tarkoituksellisesti ymmärtää asioita väärin.
Oliko tässä ketjussa tarkoitus keskustella asiallisesti avoimen yliopiston "väylästä yliopistoon", vai niuhottaa jonkin lauseen kieliopillisesta sisällöstä? Eikö tosiaan mitään parempaa sanottavaa löydy aiheesta?
"Oliko tässä ketjussa tarkoitus keskustella asiallisesti avoimen yliopiston "väylästä yliopistoon""
Ilmeisesti ei ainakaan sinulla. Eikös tämä ollut sinun väitteesi?
"AMK:ssa taas on sen verran enemmän tasoa [kuin yliopistossa], että ainakin toisen asteen tutkinto pitää olla alla."
Jos sinusta avoimen yliopiston väylä on se helpompi väylä yliopisto-opiskelijaksi (kuin vaikkapa lukio tai amis) niin siitä vain kokeilemaan. Sen kuin suoritat perus- ja aineopinnot avoimessa iltaisin. Sittenpähän tiedät mistä puhut. Tosin sittenpä puhutkin vähän eri sävyyn avoimen opinnoista.
no eipä tuo 15ov nyt niin pahalta kuulosta, kun vertaa 3-4v lukiossa istumiseen ja jos ne saa vielä hyväksiluettua ja hyödynnettyä pääsykokeissa.
"no eipä tuo 15ov nyt niin pahalta kuulosta, kun vertaa 3-4v lukiossa istumiseen---"
Hohhoijaa. Taas kukkii aitoamiskalainen paskanjauhaminen asiasta, josta ei oikeasti tiedä, vieläpä vastoin tervettä maalaisjärkeä.
Faktoja:
*Kaikkiin tiedekuntiin ei pääse väylän kautta lainkaan.
*Niistä joihin pääsee:
**tuo 15 ov pätee poikkeustapauksena (HY:ssa) vain matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, **muihin tiedekuntiin vaatimus on 60 ov.
Itse laittamasi linkin mukaan:
"Hakukelpoisuuden ehdot väylän kautta:
* opiskelijalla on avoimessa yliopistossa suoritettuja yliopisto-opintoja vähintään 85 opintopistettä (60 ov). (Kts. poikkeukset matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)"
http://www.avoin.helsinki.fi/opas/vayla.htm#vayla
Ja matemaattis-luonnontieteellisen sivuilla kerrotaan, että:
"Avoimen yliopiston opintoja suorittaneet
Avoimen yliopiston opintojen perusteella voivat hakea opinto-oikeutta ne opiskelijat, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta missään yliopistossa. Opiskelijat otetaan suorittamaan luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa.
* Tutkinnonsuoritusoikeus fysikaalisten tieteiden, kemian, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen tai tilastotieteen koulutusohjelmaan voidaan myöntää sellaiselle avoimen yliopiston opiskelijalle, joka on suorittanut Helsingin yliopiston opetussuunnitelman mukaan perusopintoja (approbatur-oppimäärä) vastaavan opintokokonaisuuden 25 opintopistettä (15 opintoviikkoa) vähintään arvosanalla 3/5 (2/3) hakemassaan aineessa."
http://www.helsinki.fi/ml/valinnat/erillis.shtml
Jos todella kuvittelet, että on helppo nakki suorittaa avoimessa(kaan) yliopistossa 15 ov perusopinnot matematiikassa tai luonnontieteellisissä aineissa, esim. kemiassa tai fysiikassa - saati 60 ov muilla aloilla - ILMAN lukion antamaa pohjaa ("suoraan peruskoulusta" tulleena, kuten sinä sanoit), ja vieläpä vähimmäisarvosanalla 3 (5-portaisella asteikolla) tai 2 (3-portaisella asteikolla), niin... mitäpä jos heräisit välillä? Eihän siinä kontaktiopetusta paljon ole, mutta itsenäistä työtä joudut tekemään paljon-PALJON enenmmän ja systemaattisemmin kuin mihin olet lukiossa tai amiskassa tottunut. Kukaan ei kerro sinulle mitä puoliasi sinun on vahvistettava, vaan joudut itse sen arvioimaan ja omin päin ne lisätiedot hankkimaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että melkein mitä tahansa opintoja varten joudut ensin itse pohtimaan missä tarvitset lisätietoja ja sitten hankkimaan ainakin lukion äidinkielen, englannin ja matematiikan kursseja JA avoimessa lukemasi aineen lukion oppimäärää vastaavat tiedot - joko itse opiskellen tai esim. suorittamalla ne erilliskursseina iltalukiossa. Jos lähdet avoimeen suorittamaan vaikkapa kemiaa, niin helpommalla pääset, jos käyt lukion matikat ja kemiat alle. Toki voit YRITTÄÄ suoriutua arvosanalla 2/3 tai 3/5 peruskoulupohjaltakin, mutta HELVETISTI enemmän saat siinä tapauksessa tehdä töitä amiskan 15 ov:oon verraten. Et tainnut huomioida, että yliopiston ja amiskan ov:t eivät ole yhteismitallisia muutenkaan, ja ilman lukion/amiskan pohjaopintoja niihin avoimen noppiin vasta töitä saakin tehdä.
Viittasin aiemmin terveeseen maalaisjärkeen. JOS tuo avoimen yliopiston väylä olisi niin tavattoman helppo kuin sinä annat ymmärtää - ilmeisesti kuvitellen, että se on jotain samanlaista kuin 15 ov amiskassa - niin miksi ihmeessä niin harva sitä hyödyntää? Luuletko olevasi jokin ainoalaatuinen nero, joka hoksaa asioita, joita muut eivät huomaa. Miksi ihmeessä ihmiset ovat niin hölmöjä, etteivät hyödynnä tuota mahdollisuutta, vaan käyvät sen sinun luulosi mukaan työläämmän lukion alle - tai ovat vielä hölmömpiä, ja käyvät ensin amiksen/lukion, sitten vielä amiskan ja hakevat vasta 6,5 vuoden pohjaopintojen jälkeen yliopistoon? Ei, vastaus ei ole se, että sinä olet ainutlaatuinen nero ja muut eivät vain ole huomanneet, että yliopistoon on oikeasti helppo päästä. Vastaus on se, että tuo väylä ei ole niin helppo kuin tunnut kuvittelevan. Motivoituneelle se on kyllä mahdollinen, mutta ei helppo.
Itse olen käynyt AMK:n, luen toista alaa yliopistossa JA olen suorittanut tilastotieteen appron (15 ov) AMK:n ohella avoimessa (olisin saanut arvosanojeni perusteella opinto-oikeuden, mutta en hyödyntänyt sitä, vaan luen muuta alaa. Toki luetan ne nopat hyväksi sivuaine-approna nykyisessä tutkinnossani). Kokemuksesta voin sanoa, että
* yliopiston ja amiskan ov:t eivät ole yhteismitallisia. Nuo 60 (15) ov:a vastaavat noin 120 (30) AMK-opintoviikkoa, ja sellaiset puheet, että "eipä 15 ov pahalta kuulosta" ovat - amiskan puhuessa yliopiston nopista - lähinnä hilpeyttä herättäviä.
* ilman lukion pitkää matikkaa olisi kyllä tullut äiteetä ikävä tilastotieteen approa suorittaessa, ja takuulla eivät arvosanat ainakaan olisi olleet tutkinto-opintoihin oikeuttavia.
Että semmottis.
Ja mitä tähän hilpeyttä herättävään kommenttiisi tulee...:
"... AMK:ssa taas on sen verran enemmän tasoa, että ainakin toisen asteen tutkinto pitää olla alla."
...niin tiedoksesi: esim. vuonna 2004 yliopistoihin pääsi sisään n. 1 kuudesta ammatillisen tutkinnon pohjalta hakevista. Ja luvussa ovat MUKANA AMMATTIKORKEAKOULUtutkinnolla hakeneet. Amis- tai AMK-pohjalta sisäänotetuista kaikista hyväksytyistä 3%.
AMK:uun pääsi sisään n. puolet ammattikoulututkinnolla hakeneista, ja kaikista sisään otetuista heitä oli 24%.
Jos kerran amiskan sisäänotossa on sinun mielestäsi tasoa yliopistoon verrattuna, niin kerropa 1) miksi amiskaan on niin helppo päästä ammattikoulupohjalta, mutta yliopistoon ei, ja 2) miksi niin harva teistä, jotka kuvittelette JO suorittaneenne alempaan korkeakoulututkintoon rinnastettavan tutkinnon, pääsee niin harva sisään hakiessaan suorittamaan OIKEATA alempaa korkeakoulututkintoa yliopistoon? Kerropa se. :D
http://www.oph.fi/info/indikaattorit.pdf
Edellinen kirjoitti:
"Yliopistoon päässeistä n. 3% on hakenut ammattikoulupohjalta."
Tuossa on pieni virhe sanamuodossa. Oikeasti yliopistoon päässeistä n. 3% on AMMATILLISEN TUTKINNON pohjalta hakeneita. Luvussa ovat mukana sekä ammattikoulu- että ammattikorkeakoulupohjalta hakeneet.
Fiksuin ihminen jonka tunnen, on eräs opettamistehtävissä oleva taloustieteiden lisensiaatti. Yllätyksenä itselleni tuli, että kyseinen henkilö ei ole koskaan astunut jalallaan lukioon, vaan on pohjaltaan ammattikoulumerkonomi. Tällä hetkellä kyseinen henkilö suorittaa tietojenkäsittelyn tradenomin tutkintoa.
Toiset vain ovat fiksumpia kuin toiset. Ja tehokkaampia oppimaan asioita. Siinä eivät paljoa YO-lakit paina.
...että kyseessä on nimenomaan ammattikoulumerkonomi? Merkonomi tuli ammattikoulututkinnon nimikkeeksi vasta AMK-uudistuksen yhteydessä, kun merkonomin silloinen opistotutkinto muutettiin tradenomin tutkinnoksi ja nimike jäi vapaaksi. Siihen asti merkonomi oli opistotutkinto, joka antoi rajoitetun korkeakoulukelpoisuuden - eli mahdollisuuden hakea lukemaan samaa alaa yliopistoon, kuten muutkin opistotutkinnot. (Huom! Älä sotke käsitteitä "ammattiopisto" ja "opisto" - myös sairaanhoitajan ja insinöörin tutkinnot olivat tuolloin opistotutkintoja kuten merkonomikin. Ammattikoulut omivat nimen opisto vasta sen jäätyä vapaaksi nimensä ammattikorkeakouluiksi muuttaneilta vanhoilta opistoilta.)
Kyllä. Kyseessä on nimenomaan ammattikoulumerkonomi. Siksi liitin etuliitteen "ammattikoulu-". Ymmärrätkö?
Mikä ihmeen opetustuokio tämä nyt oli? Jotain rajaa typeryydelläkin.
Ihmettelen miksi lukiosta tulleet pääsevät yliopiston pääsykokeisiin. Ammattikoulu ja kauppis ovat hyviä väyliä moneenkin tiedekuntaan ja lukion hyöty on etupäässä syventävissä kieli- ja matemaattisissa opinnoissa. Humanistiset alat ovat tärkeitä yleissivistyksen kannalta ja niitäkin voi opiskella käyttäen apuna loistavaa kirjastolaitostamme.
Ja kaikille ylioppilastutkinnon ylistäjille tiedoksi: ruotsissa lakin saa istuttuaan penkillä tarpeeksi kauan!
oli selvästikin vastine noille ylioppilasI:n älyvapaille avauksille.
Tuskin tarkoitus ammattitutkintoa mollata?
Unohdin Ylioppilas I kun ei ole vastinetta näkynyt. On tainnut päästä suljetulle hetkeksi!
Kuitenkin ruotsin ylioppilasjärjestelmä on toimiva ja ammattilukio systeemi toimii.